Viisikymmentä vuotta koulun perustamisen jälkeen Vilppulan yläaste on monipuolinen opinahjo. Tuskin Vilppulan Yhteiskoulun kannatusyhdistyksen perustajat saattoivat edes uneksia siitä, mitä kaikkea koulussa, joka alkoi muutaman opetusaineen voimin, opetettaisiin. Matematiikka, äidinkieli, uskonto, historia ja yhteiskuntaoppi, luonnontieteet, liikunta ja musiikki ovat saaneet seurakseen vieraat kielet, kotitalouden, käsityöt, kaupalliset aineet, tietotekniikan, konekirjoituksen ja lyhytkurssitarjottimen, josta oppilaat voivat valita harrastekursseja yhteisten oppiaineiden lisäksi. viisikymmenvuotias Vilppulan yläaste on 228 oppilaan ja 21 opettajan työyhteisö, jossa opiskellaan “Ei koulua, vaan elämää varten.” 

 

Vilppulan yläasteen opettajat lukuvuonna 1999-2000

Jarkko Ylinen, rehtori Ahvenjäri, Jari tuntiopettaja Kautiainen, Ulla lehtori Lampinen, Veli-Pekka lehtori Makkonen, Anita lehtori Mutila, Jorma lehtori Mäkinen, Aila lehtori Nalli, Salla lehtori Nalli, Terttu lehtori Niemelä, Reijo lehtori Orpana, Auli lehtori

Rantala, Jari tuntiopettaja Rämänen, Anne tuntiopettaja Sorsa, Matti, opinto-ohjaaja Vaarno, Leena lehtori Vanhanen, Salme lehtori Viitala, Tarja lehtori Viitamaa, Tarja lehtori Virkki, Leila lehtori Virtanen, Jari klinikkaopettaja Yli-Vainio, Olavi tuntiopettaja

22. Rehtori Jarkko Ylinen:
Koulun tavoitteena on antaa hyvät perusvalmiudet elämään

Vuodesta 1985 Vilppulan yläasteen rehtorina työskennellyt Jarkko Ylinen sanoo viihtyvänsä työssään. Nykyään koulun hallintoon ja budjettiin liittyvät asiat vievät kuitenkin suuren osan työajasta. - Pedagogisille ja kasvatuksellisille kysymyksille, joihin olemme panostaneet täytyisi olla nykyistä enemmän aikaa, sanoo Ylinen, jonka aikana Vilppulan yläaste on kokenut melkoisen myllerryksen sekä hallinnollisesti että ulkoisesti. - Koulutyö itsessään on muuttunut näinä vuosina vähän, vaikka lait ja asetukset ovat muuttuneet moneen kertaan. Keskeisin ja mielestäni hyvä muutos on ollut koulujen oman päätäntävallan lisääntyminen. Nyt meidän kouluamme koskevat päätökset tehdään täällä Vilppulassa eikä Helsingissä. Turha byrokratia on jäänyt pois, kiitää Ylinen uudistusta. 1990-luvulla koulujen päätäntävallan lisääntyessä myös opetussuunnitelmat ovat tulleet koulukohtaisiksi. Koulut ovat saaneet hakea opetussuunnitelmiinsa painopistealueita ja -aloja. Vilppulassa yläasteen oppilaat saavat opiskella monipuolisessa yleiskoulussa. 

Jarkko Ylinen rehtori 1985 -

"Me annamme täältä lähteville oppilaille hyvät perustiedot ja taidot sekä valmiudet jatko-opintoihin, mikä on koko peruskouluajatuksen ydin", kiteyttää Ylinen.

23. Kouluremontti yksi 90-luvun virstanpylväs

Jarkko Ylinen sanoo, että Vilppulan yläasteen saneeraus ja lisärakennuksen valmistuminen heinäkuussa 1997 on ollut varmasti koko kouluväen, niin oppilaiden kuin opettajienkin, toiveiden täyttymys. -Remontti toi meille nykyaikaiset työskentelytilat monien vuosien odottelun jälkeen. Vilppulan yläasteella taitaa olla jokin epävirallinen Suomen ennätys kouluna, jossa on pärjätty lähes 50 vuotta ilman ruokalaa, naurahtaa Ylinen ja kiittää nykyistä kouluruokalaa viihtyisyydestä. Koulun saneerauksen yhteydessä yläaste sai ajanmukaisen tietokoneluokan, jonka opetusvälineet ja -laitteet pidetään mahdollisuuksien mukaan päivitettynä ja ajan tasalla sekä kotitalousluokan, jossa oppilailla on käytössään modernit opetuskeittiön välineet ja varusteet.

24. Toiveiden tynnyrin äärellä

Tiukan talouden ja budjetin sekä kuuluisien säästöbudjettien aikana kaikkein realistisimmallakin rehtorilla saa olla haaveita siitä, mihin suuntaan kouluansa kehittäisi jos ei tarvitsisi välittää markoista. Jarkko Ylinen sanoo, että hänen haaveensa koostuu pienistä palasista. -Jos meillä olisi resursseja, koulussa panostettaisiin nykyistä vielä enemmän kasvatuksellisiin kysymyksiin ja otettaisiin tähän työhön mukaan myös muita kasvatuksen asiantuntijoita. Koulussa ei saisi unohtaa, että lapsuus on tärkeää aikaa. Ylinen palauttaisi koulujen opetusohjelmaan myös vanhan kansalaistaidon. - Ja hyvät tavat ja käytösopetus voisivat olla tämän oppiaineen yksi tarpeellinen osa-alue, visioi Ylinen. Rahasta puhuttaessa Jarkko Ylisen toiveena olisi saada koulun sijais-, opetus- ja kalustomäärärahat palautettua ennalleen.

Vaikka koulumaailmassa löytyy aina paikattavaa ja parsittavaa, korjattavaa ja kehiteltävää 50-vuotiaan Vilppulan yläasteen rehtori Jarkko Ylinen on kouluunsa varsin tyytyväinen. -Uudet tilat, pätevät opettajat ja muu henkilökunta sekä mukavat oppilaat, mitä sitä koulun rehtori voisi muuta enää toivoa? ⁶⁰
 

° Vilppulan Yhteiskoulun kannatusyhdistyksen perustava kokous pidettiin
7.6.1948

° Kannatusyhdistys merkittiin yhdistysreksiteriin 14.8.1948

° Koulu sai perustamisluvan 1.9. 1949

° Vilppulan Yhteiskoulun Koulun ensimmäiset oppilaat saivat päästö-
todistuksen keväällä 1952

° Koulurakennuksen ensimmäinen osa valmistui syksyllä 1953

° Koulun “kakkosvaihe” saatiin valmiiksi elokuussa 1961

° Opetusministeriö myönsi 1.12.1966 Vilppulan Yhteiskoululle jatkuvan
oikeuden valtionapuun

° Kouluhallitus myönsi 8.2. 1967 koululle jatkuvan oikeuden antaa keskikoulun
päästötodistuksia

° Vilppulan Yhteiskoulun kannatusyhdistys ry. päätti 26.4.1971 luovuttaa koulun
varoineen ja velkoineen Vilppulan kunnan omistukseen

° Vilppulan Yhteiskoulun toiminta loppuu 31.5.1975

° Vilppulan peruskoulun yläasteen lisärakennus valmistuu kesällä 1975

° Vilppulan yläaste aloittaa ensimmäisen toimintavuotensa 1.8.1975

° Vilppulan yläasteen lisärakennus ja saneeraustyöt valmistuvat heinäkuussa 1997

Historiikin on kirjoittanut FM Jaana Alajoki