1. Taustaa
2. Kouluhanke virisi kahvikuppikeskustelusta
3. Vilppulan yhteiskoulun Kannatusyhdistys perustetaan
4. Koulutyö käyntiin väliaikaisissa tiloissa
5. Ensimmäinen koulupäivä

Historiaa, osa 1.

1. Taustaa

Jos historiassa olisi sijaa jossittelulle Vilppulan yläaste olisi juhlinut pari vuotta sitten koulun 90 vuotista taivalta, sillä ensimmäiset aloitteet oman yhteiskoulun saamiseksi kuntaan tehtiin jo vuonna 1907. Tuolloin Metsämäen tilan isäntä Anselmi Rantala sekä silloinen Kotiniemen kasvatuslaitoksen johtaja J.H. Tunkelo ehdottivat ensimmäisen kerran yhteiskoulun perustamista Vilppulaan. Kotiniemelle oli kutsuttu lähikuntien edustajat koolle pohtimaan Pohjois-Hämeen koulukysymystä ja sekä Anselmi Rantala että J.H. Tunkelo kannattivat seutukunnan yhteisen yhteiskoulun perustamista omaan kuntaan. Keuruun onnistui kuitenkin vakuuttaa Haapamäen olevan parempi paikka koululle ja senaatti myönsi Haapamäen yhteiskoululle perustamisluvan.¹

Suurin osa Vilppulasta keskikouluun jatkaneista lapsista kävi koulunsa Haapamäellä sekä Tampereella. Vuonna 1925 Mänttään perustettiin oma yhteiskoulu, jonne asemanseudulta oli hyvät kulkuyhteydet ja vilppulalaiset lapset alkoivat hakeutua yhä enemmän Mäntän suuntaan. Haapamäkeäkään ei tosin unohdettu ja osa lapsista suuntasi opintielle edelleen Haapamäen yhteiskouluun. Vaikka koulumatkat olivat naapurikuntiin pitkät, järjestely toimi melko hyvin aina 1940-luvun puoliväliin, jolloin ensimmäiset ns. suureen ikäluokkaan kuuluvat lapset tulivat kouluikään ja alkoivat kuluttaa koulunpenkkejä runsaslukuisemmin. Myös karjalaisperheiden, joita muutti Vilppulaan ja lähikuntiin, lapset lisäsivät niin kansakoulujen kuin yhteiskoulujen oppilasmääriä.²

Oman keskikoulun perustaminen tuli ajankohtaiseksi kun vilppulalaiset lapset eivät enää mahtuneet oppilaiksi Mäntän yhteiskouluun. Kun lukuvuonna 1945- 1946 Mäntän yhteiskoulun 1. luokan 66 oppilaasta 26 tuli Vilppulasta niin seuraavana lukuvuonna Vilppulasta aloitti Mäntän yhteiskoulun oppilaana vain kuusi lasta. Lukuvuonna 1947-1948 Mäntän yhteiskoulun 69 ensiluokkalaisesta vain 13 oli naapurikunnan puolelta. Kyse ei ollut siitä, etteikö Mäntän yhteiskoulussa olisi haluttu ottaa vilppulalaisia koulunpenkille, vaan siitä, että oman kunnan lapset yksinkertaisesti täyttivät yhteiskoulun pulpetit ja tilaa ei enää muille oppilaille riittänyt.³
 

2. Kouluhanke virisi kahvikuppikeskustelusta

Elettiin Eeron päivää toukokuussa 1948. Vilppulan kansakoulun opettaja Eero Mäki oli keittänyt nimipäiväkahvit ja kutsunut ystäviä ja tuttuja kahvikupin ääreen. Eeron päivillä oli koolla ainakin Anni ja Kalle Järvenpää, Iivari ja Kati Salmi, Lempi ja Eino Hämäläinen sekä Irja ja Eino Häyrinen. Niitä näitä nimipäivävieraiden jutellessa keskustelu siirtyi lapsiin ja kouluun. Yksi jos toinekin oli huolisssaan siitä, että lapset eivät pääsisi jatkamaan Mäntässä koulunkäyntiään. Asiaa puitiin ja puntaroitiin monelta kantilta, kunnes Vilppulan rautatieaseman asemapäällikkö Iivari Salmi sanoi, että mitäs sitä murehtimaan, laitetaan Vilppulaan oma koulu!⁴ Puoliksi leikillä ilmaan heitetty ajatus jäi kuitenkin elämään ja Vilppulan oma yhteiskoulu -ajatus alkoi muuttua pian sanoista teoiksi. Tuskin oli Mäen Eeron pannusta kahvit juotu kun Kuorevesi-Mänttä-Vilppula-lehdessä oli ilmoitus:
 

Ensimmäisellä ilmoituksella omasta kouluhankkeesta innostui 18 vilppulalaista, jotka saapuivat keskustelemaan kouluasiasta. Asemapäällikkö Iivari Salmi avasi kokouksen ja antoi ruoveteläisille koulumiehille rehtori Uusoksalle ja johtaja Merisalolle puheenvuoron, jotka oli kutsuttu asiantuntijoiksi tähän tilaisuuteen. Miehistä kumpikin vuorollaan selvitti koulukysymystä. Uusoksa ehdotti, että Vilppulaan perustettaisiin viisiluokkainen oppikoulu, johon vaadittaisiin perustietona neljännen luokan kansakoulun perustiedot. Merisalo neuvoi lisäksi kouluväkeä perustamaan hankkeen taakse ja tueksi yhteiskoulun kannatusyhdistyksen, joka hoitaisi koulun perustamiseen liittyvät käytännön työt ja tehtävät.⁵ Vilppulan yhteiskouluhanke liikahti kokouksen jälkeen aimo askeleen eteenpäin. Kokous valitsi keskuudestaan toimikunnan valmistelemaan kannatusyhdistyksen perustamista ja selvittelemään laajemmin hankkeen kannatusta. Toimikuntaan valittiin jäseniksi asemapäällikkö Iivari Salmi, rouva Irja Häyrinen, Kotiniemen koulukodin johtaja Yrjö Konstantin Salo, johtaja Erkki Palmén, johtaja Lauri Kanervio ja liikkeenjohtaja Kalle Järvenpää.⁶ Valmistavan toimikunnan tärkeimmäksi tehtäväksi tuli jäsenten hankkiminen perustettavaan kannatusyhdistykseen. Hankinta järjestetiin koulupiireittäin ja aikaa jäsenten keräämiselle annettiin tasan yksi viikko!⁷

Koemerkinnät koulupiireittäin

Toimikunnan jäsenten lisäksi koemerkintöjä Vilppulan yhteiskoulun tueksi suorittivat: 

Kirkonkylän piiri: K.M. Kyröläinen
Suluslahden piiri: A. Ylä-Sankila ja P. Ruokonen
Huopionniemen piiri: A. Kantola ja T. Lähteinen
Koivujärven piiri: T. Neuvonen
Koukkulan piiri: A. Piitulainen
Huhtijärven piiri: Juho Soini
Kuoreveden Koivuniemen piiri: T. Sirkka
Haikkasalon koulupiiri: V. Lamminpää
Rajalan koulupiiri: N. Kallioaho
Lyly: T. Orpana ⁸

Viikon aikana toimikunta sai kokoon 90 jäsentä ja 480 000 markan suuruisen rahasumman. Vaikka kannatusyhdistykseen ei ollut alkuun enempää halukkuutta niin yhteiskoulua puuhaava toimikunta ei heittänyt kirvestä kaivoon. Jäsenhankinnan ohessa yhdistyksen puuhamiehet ja -naiset selvittivät perustettavaan kouluun mahdollisesti tulevien lasten halukkuutta ja lukumäärää. Ensimmäisen kyselykierroksen tuloksena oman yhteiskoulun pulpettiin ilmoittautui alustavasti 36 oppilasta.Nyt perustettava kannatusyhdistys päätti aloittaa koulun alkuun yksiluokkaisena ja laajentaa sen myöhemmin viisiluokkaiseksi keskikouluksi.⁹

 

3. Vilppulan yhteiskoulun Kannatusyhdistys perustetaan

Kaksi viikkoa sen jälkeen kun kouluhankkeesta oli keskusteltu kuntalaisen kanssa yhteisessä neuvonpidossa kirkonkylän kansakoululla, kutsuttiin koolle yhteiskolun kannatusyhdistyksen perustava kokous. Toimikunta kampanjoi Kuorevesi-Mänttä-Vilppula -lehdessä tunnuksella : Keskikoulu Vilppulaan! ja kutsui väkeä koolle myös Aamulehdessä. Kesäkuun 7. päiväksi 1948 kirkonkylän kansakoululle oli saapunut 24 hankkeen tukijaa hyväksymään kannatusyhdistyksen perustamiskirjan, säännöt ja valitsemaan yhdistykselle johtokunnan.¹⁰
 

Yhdistyksen puheenjohtajan tehtävät sai hoitaakseen Kalle Järvenpää ja varapuheen- johtajaksi kokous valitsi Iivari Salmen. Sihteeriksi nimettiin Y.K. Salo ja yhdistyksen tili- kirjat ja talouden sai hoidetta- vakseen Lauri Kanervio. Var- sinaisiksi jäseniksi kannatus- yhdistykseen nimitettiin myy- mälänhoitaja Kustaa Rinta- mäki, maanviljelijä Viljo Lam- minpää sekä rouva Eelin Kau- kiainen. Varajäseniksi valittiin: opettaja T. Neuvonen, rouva Irja Häyrinen sekä Lauri Iivonen.11

Vilppulan yhteiskoulun Kannatusyhdistys 1948 Lauri Kanervio Viljo Lamminpää Tauno Neuvonen Kustaa Rintamäki Irja Häyrinen Kalle Järvenpää Iivari Salmi Y.K. Salo

Vilppulan yhteiskoulun kannatusyhdistys ilmoitettiin yhdistysrekisteriin 10.6.1948 ja yhdistykselle hyväksyttiin seuraavat säännöt:

“1§Yhdistyksen nimi on Vilppulan yhteiskoulun
Kannatusyhdistys. Kotipaikka Vilppulan kunnan
Ajostaipaleen kylä. sen tarkoituksena on noudattamalla
asiasta annettuja lakeja ja asetuksia aatteellisesti ja
taloudellisesti tukea Vilppulan pitäjän Ajostaipaleen kylässä
viisiluokkaista yhteiskoulua.

2§ Yhdistyksen jäseneksi pääsee jokainen hyvämaineinen
Suomen kansalainen sekä kunnat, seurakunnat,
osuuskunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka
sitoutuivat noudattamaan yhdistyksen sääntöjä ja jotka
yhdistyksen johtokunta kirjallisen ilmoituksen perusteella
jäseneksi hyväksyy.

3§ Yhdistyksen toiminnan tukemiseksi ovat sen jäseneksi
ovat sen jäsenet velvolliset suorittamaan jäsenmaksua
seuraavasti:
1. Perustaja- ja lahjoittajajäsenet kertakaikkiaan vähintäin
20. 000 markkaa.
2. kannattajajäsenet kertakaikkiaan vähintäin 5.000 markkaa
3. vuosijäsenet vuodessa 1.000 markkaa, viimeksimainitut
suorittavat maksunsa vähintäin viitenä vuotena, ja ellei
jäsen viiden vuoden kuluessa lainmukaisesti ilmoita
jäsenyydestään eroavansa, luetaan hänet kuuluvaksi
yhdistykseen edelleen vuoden irtisanomisesta lukien.
Tarkoituksensa tukemiseksi saa yhdistys myös
vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja ja panna
asianomaisella luvalla toimeen varainkeräyksiä
tarkoituksensa tukemiseksi.

4§ Yhdistyksen yhteiskoulua, omaisuutta ja muita asioita
hoitaa hallituksena, sen jäsenistä valittu, seitsemän (7)
varsinaista ja kolme (3) varajäsentä käsittävä johtokunta.
Varsinaiset jäsenet valitaan toimeensa kolmeksi vuodeksi.
Niistä eroaa ensimmäisenä vuotena 3 ja sitten kahtena
seuraavana vuotena 2, ensin arvalla ja sitten vuoronperään.
Varajäsenet valitaan vuosittain. Uudistusvaali on sallittu.
Yhdistyksen nimen kirjoittavat johtokunnan puheenjohtaja ja
taloudenhoitaja, kumpikin erikseen.

5§ Johtokunta valitsee keskuudestaan kunkin
toimintavuoden alussa puheenjohtajan, varapuheenjohtajan,
sihteerin sekä rahasto- ja taloudenhoitajan, joita toimia voi
yhdistää. Johtokunta ottaa ja erottaa koulun opettajat.
Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta niin usein
kun asiat vaativat, taikka jos kaksi (2) johtokunnan jäsentä
sitä häneltä kirjallisesti vaatii. Johtokunta on
päätösvaltainen, kun vähintäin viisi (5) jäsentä on saapuvilla.
Äänten jakautuessa tasan, tulee mielipide päätökseksi, jota
puheenjohtaja kannattaa.

6§ Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on syyskuun 1. päivästä
elokuun 31. päivään. Tilit sekä vuosikertomus on jätettävä
tilientarkastajille ennen tilivuotta seuraavan syyskuun 15.
päivää.

7§ Yhdistyksen vuosikokous pidetään syyskuussa. Tästä
kokouksesta ilmoitetaan paikallisissa sanomalehdissä
vähintäin seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kokouksen
avaa johtokunnan siihen valitsema henkilö, jonka jälkeen
kokous valitsee itselleen puheenjohtajan ja kirjurin sekä
muut kokouksen virkailijat. Äänestyksessä on kullakin
läsnäolevalla jäsenellä yksi (1) ääni. Lukuunottamatta
puheenjohtajan, kirjurin sekä muiden kokouksen
virkailijoiden vaalia, tulee kaikkien vaalien tapahtua
suljetuilla lipuilla, jos joku läsnäolijoista sitä vaatii. Muut
kysymykset päätetään avoimella äänestyksellä.
Vuosikokous on päätösvaltainen jos vähintäin kymmenen
(10) yhdistyksen jäsentä on saapuvilla.

8§ Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

a) johtokunnan vuosikertomus
b) tilintarkastajien lausunto kuluneen toimintavuoden tilien ja
hallinnon tarkastuksesta sekä tilinpäätös,
c) vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle ja
tilivelvollisille,
d) johtokunnan laatima talousarvio seuraavaa alkanutta
toimintakautta varten,
e) jäsenten ja varajäsenten vaali johtokuntaan niitten tilalle,
joitten toimiaika päättyy parhaillaan pidettävään
vuosikokoukseen,
f) kahden tilintarkastajan ja heidän varamiestensä vaali,
g) käsitellään ja päätetään ne asiat, jotka
kokousilmoituksessa on erittäin mainittu käsiteltäväksi.

9§ Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, milloin
johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintäin kymmenen
(10) yhdistyksen jäsentä sitä kirjallisesti ilmoittamaansa asiaa
varten pyytää. Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle samalla
tavalla kuin vuosikokouskin.

 10§ Kun yhdistys ei ole perustettu aineellista etua
tuottavaksi, niin älköön minkäänlaista voittoa yhdistyksen
jäsenille jaettako.

11§ Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä
vuosikokouksessa, jos vähintäin kaksikolmasosaa (2/3) sitä
läsnäolevista kannattaa ja jos tässä kokouksessa määrätty
seuraava kokous samalla ääntenenemmistöllä hyväksyy
päätöksen.

12§ Jos yhdistys purkautuu, on sen jäljelläoleva omaisuus ja
varat käytettävä johonkin korkeampaan kansansivistystä
paikkakunnalla edistävään tarkoitukseen, mikä tarkoitusperä
yhdistyksen purkamista koskevassa kokouksessa
määrätään.”

4. Koulutyö käyntiin väliaikaisissa tiloissa

Vaikka Vilppulan yhteiskoulun kannatusyhdistyksen perustaminen kävi ripeästi, oli uudella yhdistyksellä vielä paljon työtä tehtävänään, ennen kuin koulutyö saataisiin syksyllä alkuun. Yksi tärkeimmistä asioista oli saada Kouluhallitukselta lupa koulun perustamiselle. Koulun puuhamiehet tiesivät, että luvan saamiseksi kouluhallitus vaatisi tarkat laskelmat yhdistyksen taloudesta ja toiminnan kannattavuudesta. Eikä kannatusyhdistys ennättänyt tarmokkaasta työstään huolimatta saada virallista yhteiskoulun perustamislupaa vuoden 1948 syksyyn mennessä. Yhdistyksen johtokunta päätti silti aloittaa koulutyön ns. kotikouluna, ja hakea perustamislupaa “täydellä tarmolla”jäämättä odottelemaan seuraavan lukuvuoden alkamista.¹²

Vilppulan yhteiskoulun kannatusyhdistys laittoi sanomalehteen ilmoituksen avoimesta opettajan paikasta 12.8.1948:
 

Vilppulan yhteiskoulun ensimmäisinä opettajina aloittivat maisteri Mirjam Halme, joka sai hoitaakseen opetuksen lisäksi koulun johtajan tehtävät sekä pastori Olavi Halme ja yliopettaja Jalmari Visakanto.¹³

Kuvassa opettajia koulun alkutaipaleelta

Koululaisten sisäänpääsytutkinto järjestettiin elokuun viimeisenä päivänä kello 10 kirkonkylän kansakoululla. Sisäänpääsytutkintoon osallistui 42 oppilasta, joista 38 otettiin koulun oppilaiksi. Poikia näistä oppilaista oli 18 ja tyttöjä 20. Vilppulan yhteiskoulu alkoi työnsä väliaikaisessa koulutilassa, kirkonkylän alakansakoulun luokkahuoneustossa. Ennen oman koulutalon saamista koulua ennätettiin käydä myös Koivuniemessä, Suomelassa ja paloaseman tiloissa.¹⁴

5. Ensimmäinen koulupäivä

Vilppulan Yhteiskoulun ensiluokkalaiset aloittivat opinahjonsa syyskuun 1. päivänä 1948. Oppilaat tulivat kirkonkylän kansakoululle kello 13, jonka jälkeen koulutyö aloitettiin järjestäytymällä luokkaan. Ensimmäisellä oppitunnilla oli Mirjam Halmeen opettamana uskontoa ja toisella oppitunnilla tutustuttiin kasviopissa niittyleinikkiin. Kello 15-16 oppilaat saivat opettajakseen matematiikan tunnille Olavi Halmeen, jonka johdolla tarkastettiin sisäänpääsytutkinnossa olleet matematiikan tehtävät. Iltapäivän toiseksi viimeinen oppitunti käytettiin ruotsin opiskeluun ja Mirjam Halme kirjasi päiväkirjaan: “Rim och Ramsor” valmistettu läksyksi. Koulupäivä päättyi laulutuntiin, ja oppilaat lauloivat opettajan johdolla laulut: “Olen Luojani pikku varpunen” ja “Tein minä pillin pajupuusta”.¹⁵

Koulun oppiaineet oli jaettu siten, että Mirjam Halme vastasi koulun paperitöiden lisäksi uskonnon, luonnonhistorian, maantiedon, historian sekä laulun opetuksesta. Olavi Halme opetti matematiikkaa ja Jalmari Wisakannon opetusaineiksi työjärjestykseen merkittiin Suomenkieli, piirustus ja voimistelu. Alkuun lähdettiin aineellisesti vähin eväin. Oppilaat hankkivat itse kirjat ja muut kouluvälineet. Koulu tarjosi lukukausimaksua vastaan opetuksen, opiskelutilan, liidun ja taulun sekä liikuntatunnille hankitut pesäpallovarusteet, jotka on kirjattu ensimmäiseksi koulukaluston ja opetusvälineiden hankintaluetteloon.¹⁶