1. Uusia aineita ja asuntopulaa
2. Kaivatut lisätilat valmiiksi 1961
3. 1960-luvulle uusin suunnitelmin
4. 1970-luku - koulumaailman muutoksen vuosikymmen
5. Peruskoulu lisäsi vapautta ja valinnaisuutta
6. Vaarnon, Vanhasen ja Virkin opin saunassa jo toinen polvi
7. 1980-luku toi TET:in, kielistudion ja leirikoulun
8. Ensimmäinen leirikoulu suuntautui Ahvenmaalle

Historiaa, osa 3.

13. Uusia aineita ja asuntopulaa

1950-luvun lopussa koulussa oli yhdeksän opettajaa. Y.K.Salon siirryttyä toisiin tehtäviin Vilppulan Yhteiskoulun uudeksi rehtoriksi valittiin suomen ja historian opettaja Liisa Kivimäki. Martti Helin opetti luonnonhistoriaa, maantietoa ja piirustusta, Aaro Eloranta oli koulun poikien liikunnanopettaja ja vastasi poikein terveyskasvatuksen tunneista. Elsa Lehtonen opetti koulussa ruotsia ja saksaa ja kanttori-urkuri Otto Mattila huolehti oppilaiden musiikkikasvatuksesta. Kerttu Pappinen vastasi matematikan opetuksesta ja pastori Paavo Sillanpää opetti uskontoa. Kotitalousopettaja Ulla Ylä-Ajos vastasi tyttöjen liikuntatunneista ja terveysopista, opetti I-II luokille kaunokirjoitusta ja IV-V-luokkien tytöille kotitaloutta.³⁷

Pätevien opettajien saaminen oli tuottanut koulun johtokunnalle usein päänvaivaa. Samaan asiaan kiinnitti huomiota myös Kouluhallituksen tarkastaja Jorma Soveri, joka ehdotti tarkastuskertomuksessaan erityisen opettaja-asuntolan rakentamista, koska sillä saattaisi olla positiiviset seuraukset opettajien saamiselle.³⁸ Opettajien asuntokysymys ratkesi osittain jo vuonna 1959, kun yhteiskoulun opettajille saatin vuokratuksi ajanmukaiset asunnot Kansallis- Osakepankin ja Vilppulan seudun Osuuskassan taloista. Vähän myöhemmin kosken rantaan nousi opettajille oma asuntola.³⁹ Vilppulan Yhteiskoulu aloitti uuden vuosikymmenen ensimmäisen kymmenvuotiskautensa tapaan ripeästi. Koulu aloitti valinnaisen kotitalousopetuksen syksyllä 1958. Kotitalous oli tosin ollut mukana jo kymmenen vuotta sitten hyväksytyssä lukusuunnitelmassa vapaaehtoisena aineena IV ja V luokan tytöille, mutta sopivien tilojen vuoksi opetusta ei saatu Vilppulan yhteiskoulussa alkuun aikaisemmin. Kotitalous otettiin opetusohjelmaan jo ennen koulun toisen vaiheen rakennustöiden valmistumista. Alkuun päästiin kirkonkylän kansakoulun tiloissa ja opetusta jatkettiin omalla koulululla. Oppilaat valmistivat yksinkertaisia kahden ja kolmen lajin aterioita, leipoivat vehnäleipää, kahvikakkuja ja pikkuleipiä. Lisäksi tunnilla harjoiteltiin pöydän kattamista, tarjoilua, ruoanvalmistusoppia sekä kodinhoitoa. Tytöt innostuivat aineesta niin, että ainoastaan muutama tyttö jätti valitsematta uuden oppiaineen.⁴⁰
 

14. Kaivatut lisätilat valmiiksi 1961
 

Vilppulan Yhteiskoulun kauan kaivattu “kakkosvaihe” saatiin valmiiksi syksyllä 1961. Uudisrakennuksen yhteydessä koulu sai käyttöönsä voimistelusalin, tyttöjen käsityöluokan, poikien teknisentyön tilat, kotitalousluokan, kanslian, opettajainhuoneen, koulukeittolan sekä sosiaalitilat. Lisärakennus, joka vihittiin käyttöön marraskuun 12. päivänä 1961 mahdollisti yhteiskoulun koko koulutyön keskittämisen oman koulun tiloihin. Lisärakennuksen piirustukset laati Kouluhallituksessa hyväksytyn huonetilaohjelman pohjalta yliarkkitehti Toimi Hämäläinen ja tilojen rakentamista valvoi rakennusmestari Aarno Ahonen. 41

Yhteiskoulun “kakkosvaihe” valmiina 1961

Lisärakennus toi helpotusta etenkin ns. taito - tai harjoitusaineiden opetukseen. Liikunnanopetus ja koulun uudet oppiaineet kotitalous ja käsityötunnit voitiin pitää nyt samassa koulurakennuksessa muiden aineiden kanssa. Koulun pitkään toiminut johtokunta oli saanut yhden tärkeimmistä tehtävistään päätökseen. Vilppulan Yhteiskoululla oli ajanmukaiset ja asialliset työtilat. Toimivien opetustilojen lisäksi koulussa aloitti toimintansa 1960-luvun alussa koulukeittola. Pitkien koulumatkojen ja -päivien takia lämmin kouluateria tuli tarpeeseen ja se otettiin niin opettajien kuin oppilaidenkin keskuudessa innolla vastaan.⁴²

Koko koulun historian ajan ahkerasti toiminut Vilppulan Yhteiskoulun kannatusyhdistyksen ompeluseura antoi kädenjälkensä näkyä koulun uudella puolella. Yhdistys lahjoitti koululle harmonin, monistuskoneen sekä ripusti vielä ikkunoihin uudet verhot.⁴³
 

15. 1960-luvulle uusin suunnitelmin

Koulutyö alkoi monipuolistua 1960-luvulla. Vilppulan Yhteiskoulussa alettiin noudattaa Kouluhallituksen 1.6. 1960 vahvistamaa lukusuunnitelmaa täydessä laajuudessaan syksyllä 1962. Uudessa opetussuunnitelmassa lisättiin taitoaineiden määrää ja ainakin Vilppulan Yhteiskoulussa uudistus otettiin ilolla vastaan. Tyttöjen tekstiilikäsityön ja poikien teknisen työn suosio koulussa oli vahva. Oppituntien lisäksi koulussa oli mahdollisuus osallistua Teinikunnan toimintaan ja sen alaisuudessa toimiviin kerhoihin. Vilppulan Yhteiskoulussa toimi 1960-luvulla ainakin rehtori Liisa Kivimäen vetämä Ammatinvalinnan kerho, luonnonhistoriallinen Corylus-kerho, valokuvakerho Obscura Club sekä hengellinen Iktus-kerho. Myöhemmin kouluun perustettiin sekä tytöille että pojille liikuntakerhot. Yhteistyötä koulun ja kodin välillä ylläpidettiin perinteikkäässä ompeluseurassa, jossa valmistettiin talkoilla myytävää joulumyyjäisiin. Myös useinmiten ensimmäisen ja viidennen luokan oppilaiden vanhemmille järjestettyjen vanhempainiltojen tarkoituksena oli lähentää koulua ja oppilaiden koteja sekä selvittää oppilaiden jatko-opintomahdollisuuksia joko lukiossatai muissa oppilaitoksissa.⁴⁴

Vilppulan Yhteiskoulun oppilasmäärä kasvoi koko 1960-luvun tasaisesti. Kun koulussa oli keväällä 1960 178 oppilasta, oli oppilaita vuoden 1966 syksyllä jo 229. Tuolloin kouluun perustettiin rinnakkaisluokat 1. ja 2. luokille. Koulun kaikki huonetilat olivat nyt käytössä.⁴⁵

Taulukko2. Vilppulan Yhteiskoulun oppilasmäärän kehitys 1958-1968 ⁴⁶

 

Koulun oppilasmäärän kasvaessa myös opettajia saatiin opetustyöhön lisää. Kun 1960-luvun alussa oppilaita ohjattiin ja kasvatettiin yhdeksän opettajan voimin, Vilppulan Yhteiskoulussa opetti vuosikymmenen jälkipuoliskolla 14 opettajaa.47 Kansakoulunopettaja Marketta Elomaa opetti koulussa kuvaamataitoa, käsitöitä ja matematiikkaa, Aaro Eloranta toimi koulun voimistelunopettajana, lehtori Maire Hannonen opetti saksaa ja lehtori Riitta Karas sekä saksaa että ruotsia. Kyllikki Karjalainen opetti suomea ja historiaa koulun rehtorin Liisa Kivimäen kanssa ja kanttori-urkuri Heikki Lipasti vastasi oppilaiden musiikkikasvatuksesta. Kansakoulunopettaja Lasse Lundberg piti koulussa 1960-luvun lopulla maantiedon, luonnonhistorian ja matematiikan tunteja. Tuntiopettajan vakanssilla oli myös opettaja Olavi Tedre, joka piti osan koulun matematiikan tunneista. Lehtori Leena Vaarno opetti luonnonhistoriaa ja maantietoa, pastori Jussi Pelto-Piri uskontoa ja poikien kädentaidoista piti huolen Timo Ratalahti. Kotitalousopettaja Ulla Ylä-Ajos opetti kotitalouden lisäksi tytöille liikuntakasvatusta ja terveysoppia. 48

Liisa Kivimäki rehtori 1959-85

16. 1970-luku - koulumaailman muutoksen vuosikymmen

1970-luku on ollut Vilppulan Yhteiskoulun historiassa monien muutoksien aikaa. Suomessa 1960-luvun lopulla alkanut peruskoulu-uudistus oli tullut toteutusvaiheeseensa. Vilppulan kunta halusi saada kunnassa yksityisenä toimivan yhteiskoulun omistukseensa ennen peruskouluun siirtymistä. Vilppulan kunnanhallitus teki maaliskuussa 1971 aloitteen, jossa se ehdotti kannatusyhdistykselle koulun luovuttamista kunnan omistukseen. ⁴⁹

Vilppulan Yhteiskoulun kannatusyhdistys ry. kutsui asian tiimoilta kokoon ylimääräisen kokouksen huhtikuun lopulla 1971. Kokous, jossa oli saapuvilla kymmenen yhdistyksen jäsentä oli yksimielinen koulun luovuttamisesta kunnan omistukseen ja yhdistys päätti luovuttaa omistamansa Vilppulan Yhteiskoulun varoineen ja velkoineen kunnalle heinäkuun alusta 1971. ⁵⁰

Vilppulan Yhteiskoulu jatkoi syksyllä uudessa omistuksessa toimintaansa aikaisempaan tapaan. Uutena asiana kunnan omistuksen myötä tuli kuitenkin kauempaa kouluun matkaaville oppilaille maksuton koulukyyti. Koulussa alettiin opettaa 1970-luvun alussa myös englantia, joka oli tullut uutena oppiaineena koulujen opetusohjelmaan vuonna 1970. ⁵¹

Vilppulan kunta sai omistukseensa hyvin toimivan koulun. Koulun tarkastuksen yhteydessä laatimassaan kertomuksessa rehtori Mikko Myllyntausta kirjoitti marraskuussa 1971 seuraavaa:
 

Jo ennen peruskouluun siirtymistä Vilppulan Yhteiskoulun oppilaat saivat kunnalta maksuttomia ja välillisesti koulutyötä tukevia palveluita. Maksuttomien koulukyytien lisäksi kunta tarjosi koulun oppilaille syyslukukaudesta1972 lähtien hammashoitoa ja syksystä 1973 ilmaisen kouluaterian.⁵³

Vilppulan Yhteiskoulu päätti toimintansa kevätjuhlaan 1975. Sen tilalla aloitti 1.8.1975 Vilppulan peruskoulun yläaste. Peruskoulu sai käyttöönsä lisätiloja oppilasmäärän kasvaessa koko ikäluokan siirtyessä nyt ala-asteelta kokonaisuudessaan yläasteelle. Arkkitehtitoimisto Kosti Kurosen suunnittelemaan lisärakennukseen rakennettiin tilat biologian luokalle, kaksi fysiikan ja kemian luokkaa sekä koulun hallintotilat.⁵⁴
 

17. Peruskoulu lisäsi vapautta ja valinnaisuutta

Vilppulassa kuten muuallakin Suomessa peruskoulu otettiin vastaan innostuneesti. Maksuton ja kaikille oppivelvollisuusikäisille yhteisen peruskoulun tavoitteena oli taata kaikille lapsille tasavertainen mahdollisuus opiskeluun. Peruskoulu toi yläasteelle paitsi uusia oppilaita myös uusia oppiaineita ja työtapoja. Erilaiset ryhmätyöt ja käytännön harjoitukset lisääntyivät Vilppulan yläasteella. Aamulehden 22.10.1975 mukaan koulussa keskityttiin etenkin luonnonoppiin, jonka välinehankintoja oli tuettu jo aiemmin, kun koulun johtokunta oli antanut määrärahoja opetusvälineiden hankintaan. Koululla avoimien ovien päivänä vieraillut kouluneuvoston puheenjohtaja Viljo Lamminpää oli tyytyväinen peruskouluun ja havainnolliseen opetukseen:

“-Tällainen perusteellinen ja havainnollinen opetus
on varmasti niin tehokasta, että jos vähänkin on
koulupäätä, tästä jää evästä matkan varrelle.”

Kun Vilppulan yhteiskoulu toimi viimeistä vuottaan koulussa oli oppilaita reilut 280. Vuonna 1975 Vilppulan yläasteella opiskeli 257 koululaista. Luokkakokojen pienentyminen ja peruskoulun mukanaan tuoma valinnaisuus lisäsivät koulussa tarvittavien opettajien määrää. Vilppulan kunnanvaltuusto perusti kokouksessaan 12.6.1975 yläasteelle ruotsin- ja saksankielen opettajan viran sekä kotitalousopettajan päätoiminen viran. Myöhemmin kouluun palkattiin myös opinto-ohjaaja.⁵⁵

Suuri osa Vilppulan Yhteiskoulun opettajista jatkoi työtään myös Vilppulan peruskoulun yläasteella. Nyt juhlivan yläasteen opettajista on kolme lehtoria ennättänyt opettaa sekä yhteiskoulussa että peruskoulussa.
 

18. Vaarnon, Vanhasen ja Virkin opin saunassa jo toinen polvi

Puolta vuosisataansa juhlivan Vilppulan yläasteen opettajat ovat uskollisia koululleen. Koulun historian alkuvuosien taajaan vaihtuvat opettajat alkoivat kotiutua 1960-luvulta lähtien pidemmäksi aikaa Vilppulan yhteiskoulun opettajanhuoneeseen ja luokkahuoneisiin. Ensimmäisen pitkän päivätyön Vilppulan Yhteiskoulun opettajana teki Liisa Kivimäki, joka opetti sekä äidinkieltä että historiaa vuodesta 1955 ja toimi koulun rehtorina vuodesta 1959 aina 1980-luvun puoliväliin asti.

Vilppulan yläasteen opettajista tähän asti pisimpään koulua on palvellut biologian ja maantiedon lehtori Leena Vaarno, joka voisi viettää niin halutessaan nyt 35-vuotistaiteilijajuhlaansa. Hän on opettanut vilppulalaisia vuodesta 1964 lähtien. -Kyllähän se Vilppulaan tulo oli nuorelle opettajalle alkuun pieni shokki, kun luonnontiedon ja maatieteen alkeita piti opettaa 45 oppilaan luokille, muistelee Leena Vaarno opetustyönsä alkutaivalta. Leena Vaarno sanoo kotiutumistaan sekä Vilppulaan että kouluun helpottaneen etenkin Liisa Kivimäen ymmärtävä ja kannustava suhtautuminen uuteen ja nuoreen opettajaan. Saman asian muistaa myös Salme Vanhanen, joka on opettanut englantia, saksaa ja ruotsia koulussa vuodesta 1967 lähtien. Vilppulan yhteiskoulussa ja yläasteella pitkään palvelleiden opettajien joukkoon kuuluu myös äidinkielen opettaja Leila Virkki, jolla työvuosia Suomen kielen ja oppilaiden kanssa on takanaan 28.

Koulutyö on muuttunut paljon

Kun Leena Vaarnon, Salme Vanhasen ja Leila Virkin työvuodet lasketaan yhteen saadaan tulokseksi 95 vuotta kokemusta koulutyöstä ja koulumaailmasta. 

Kuvassa vasemmalta: Leila Virkki, Leena Vaarno ja Salme Vanhanen
(Kuva Olavi Yli-Vainio, K-M-V 1.10.1999)

Tällä kokemusmäärällä on jo lupa ja näkemystä arvioida koulumaailmaa ja sen muutoksia. -Kyllähän se ensin vähän hätkähdytti kun ensimmäiset entisten oppilaiden lapset tulivat yläasteelle, Vaarno, Vanhanen ja Virkki sanovat.
Koulutyö näinä vuosina on muuttunut monessa suhteessa paljon. Suuri osa muutoksista ja kehityksestä on ollut hyvää, mutta jokainen on jäänyt kaipaamaan jotain myös vanhasta keskikoulusta.-Ehkä ne hyvät tavat saisivat olla nykyään paremmassa kurssissa.

-Murrosikäiset nuoret näyttävät nykyään koulussa mielensä helposti niin hyvässä kuin pahassakin. Mutkaton suhtautuminen koulutyöhön on monessa asiassa ollut myös kehitystä. Oppilaiden sosiaaliset taidot ovat parantuneet ja myös yhteistyö koulun ja kodin välillä hoituu nykyään joustavasti, opettajat summaavat.

Suuri muutos on tapahtunut myös opetustiloissa ja välineissä. -Kyllä se taisi äidinkielen tunnillakin olla lähinnä liitu ja taulu, joita opetuksessa ensi alkuun käytettiin, muistelee Leila Virkki. Videot, piirtoheittimet ja tietokoneet ovat monipuolistaneet opetusta, mutta eivät varsinaisesti nopeuttaneet sitä. Salme Vanhanen on ihmetellyt usein mihin opetukseen tarkoitettu aika oikein hupenee. -Tuntuu siltä, että koulussa tehdään nykyään niin paljon muuta kuin pelkästään opiskellaan. Koko ajan on vähemmän ja vähemmän aikaa opettaa itse ainetta. Leena Vaarno lisää muutoksen ja kehityksen listaan vielä opetusmenetelmien monipuolistumisen ja valinnaisuuden. -Etenkin leirikoulut ovat saaneet oppilaiden suosion. Vilppulan yläasteelta me teimme vuonna 1985 ensimmäisen leirikoulumatkan Ahvenanmaalle, joka oli ikimuistoinen, lisää Leila Virkki.

Perinnöksi tervettä uteliaisuutta ja rohkeutta

Vuodenvaihteessa koulutyöstä eläkkeelle jäävät Leena Vaarno ja Salme Vanhanen sanovat molemmat saaneensa työstään paljon iloa ja haasteita. -Nuorten kanssa työ on aina haasteellista ja he kyllä pitävät opettajan ajan tasalla siitä, missä milloinkin mennään. Vaikka työhön on mahtunut joskus huonojakin päiviä, on se täällä ollut pääsääntöisesti mukavaa ja antoisaa, sanoo Vanhanen ja muistaa ainoastaan yhden kerran, jolloin hän on työssään kunnolla suuttunut. Leena Vaarno toivoo, että hän olisi pystynyt työssään ylläpitämään ja lisäämään nuorten kiinnostusta ympäristöön ja luontoon. -Vaikka itse tietokin on tärkeää, mutta aivan yhtä tärkeä asia ovat myös asenteet, miten nuori suhtautuu omaan ympäristöönsä. Salme Vanhanen toivoo, että oppilaat olisivat rohkaistuneet hänen tunneillaan avaamaan suunsa myös jollain vieraalla kielellä. - Kielitaito on pääomaa, joka lisääntyy sitä käyttämällä. Kielioppisäännöt eivät saisi olla este tai kynnys puhua vieraita kieliä. Tärkeäähän on tulla ymmärretyksi ja pystyä kommunikoimaan. Leila Virkki on samaa mieltä. -Minun toiveenani on, että kun oppilaat lähtevät täältä koulusta maailmalle, niin heillä olisi hallussaan jokin keino ilmaista itseään, oli se sitten suullinen tai kirjallinen taito. Kirjojen lukeminen on myös sellainen asia, jonka soisi jokaisen oppivan.⁵⁶

19. 1980-luku toi TET:in, kielistudion ja leirikoulun

Peruskoulu uusine opetussuunnitelmineen ja -tavoitteineen vakiinnutti asemansa varsin nopeasti. Kouluun oltiin tyytyväisiä. Uusista oppiaineista oppilaanohjaus, joka muuttui kerhotyöstä “pakolliseksi” oppiaineeksi peruskoulun myötä avasi uusia uria koulun ja työelämän lähentämisessä etenkin 1980-luvun alussa, jolloin työelämään tutustuttamisen kokeiluja tehtiin eri puolella Suomea. Vilppulan yläasteen yhdeksäsluokkalaiset tutustuivat paikkakunnan työelämään ensimmäisen kerran lukuvuonna 1982-1983. Viikon työhöntutustumisesta TET-jakso on sittemmin laajentunut oppilaiden kaksiviikkoiseksi työharjoitteluksi.⁵⁷

Vilppulan yläasteen kielten opetus astui askeleen eteen päin 1980-luvun alussa, jolloin kouluun valmistui ajanmukainen 32-paikkainen kielistudio. Kielten lehtori Salme Vanhanen oli tyytyväinen studion valmistumiseen, mutta muistutti koulun oppilaille, että kielistudio itsessään ei opeta kieltä. Siihen tarvitaan myös oppilaiden omaa panostusta:

“Aina on sanottu, että olisipa viulu, niin osattaisiin
soittaa. Nyt viulu on ja pikkuhiljaa opetellaan sen
käyttöä.” ⁵⁸

20. Ensimmäinen leirikoulu suuntautui Ahvenmaalle

Leirikoulut tulivat osaksi peruskoulujen opetusta 1980-luvun puolivälissä. Vilppulan yläasteen ensimmäiset leirikoulut suuntautuivat Ahvenanmaalle. Leila Virkki vietti luokkansa kanssa kulttuuri- ja liikuntapainoitteisen viikon saaristossa keväällä 1985. ⁵⁹ Kokemuksensa leirkoulusta, josta sittemmin on tullut osa opetusta, tiivisti 9.A luokan oppilas Kati Nippala:


9A leirikoulussa Ahvenanmaalla 1985
(kuva Leila Virkki)

1980-luvun puolivälin jälkeen yläasteen yhdeksäsluokkalaiset ovat pitäneet leirikouluja myös Suomen rajojen ulkopuolella. Vieraisiin kulttuureihin, maihin ja uusiin ihmisiin on tutustuttu muun muassa muissa pohjoismaissa sekä Kreikassa.