Luumäen koulujen ohjaussuunnitelma

Ohjauksen tavoite ja tehtävät

Ohjaus ymmärretään jatkuvaksi, vuorovaikutteiseksi ja tavoitteelliseksi toiminnaksi oppilaan oppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi. Oppilaanohjaus tukee, auttaa ja ohjaa yhteistyössä muiden opettajien ja oppilashuollon kanssa oppilasta siten, että hän selviää mahdollisimman hyvin opiskelustaan peruskoulussa. Ohjauksen avulla tuetaan oppilaan opiskelutaitojen kehittymistä, opintojen etenemistä sekä ammatillisen suuntautumisen kehittymistä. Tarkoituksena on, että oppilas kykenee tekemään tarkoituksenmukaisia ja hänelle soveltuvia koulutusta ja uravalintaa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen avulla oppilas saa erityisesti yhteiskunnan ja työelämän sekä ammatinvalinnan ja jatko-opintojen kannalta tarpeellisia valmiuksia. Oppilaanohjauksella edistetään koulutuksellista sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Tärkeänä tavoitteena on taata oppilaalle sujuva ja turvallinen siirtymä seuraavalle kouluasteelle sekä luoda edellytyksiä tehdä tulevaisuudessa elämän siirtymiä koskevia valintoja ja päätöksiä.

Ohjauksen osa-alueet voi jakaa kolmeen osaan: opiskelun ja oppimisen ohjukseen, työelämä- ja uravalinnan ohjaukseen sekä persoonallisen kasvun tukemiseen. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tuetaan luokanopettajien, aineenopettajien, oppilaanohjaajan ja toisen asteen opinto-ohjaajien välisellä yhteistyöllä. Lisänä ohjauksessa ovat mukana myös oppilashuolto-henkilöstö ja koulun muut toimijat sekä koulun ulkopuoliset yhteistyötahot. Päävastuu ohjaus-toiminnan suunnittelusta ja koordinoinnista on oppilaanohjaajalla. Alakoulussa ohjauksesta vastaa luokanopettaja

 

Toimintatavat

Nivelvaiheissa ohjaus toteutetaan seuraavan suunnitelman mukaan:

Esikoulusta alakouluun

Lapsen siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen edellyttää suunnitelmallista yhteistyötä esiopetuksen ja alkuopetuksen henkilöstön kesken. Tarvitaan oppimisympäristöjen, toimintatapojen ja ohjaavien asiakirjojen molemminpuolista tuntemista. Yhteistyö huoltajien kanssa ja keskinäisen luottamuksen rakentaminen on tärkeätä. Jokaisen lapsen tilanne, oppimisvalmiudet ja tarpeet otetaan huomioon. Lasten mahdollisesti tarvitsema oppimisen ja koulunkäynnin tuki turvataan koulun aloitusvaiheessa ja tarkistetaan aamu- ja iltapäivätoimintaan tai kerhotoimintaan osallistumisen tarpeet ja mahdollisuudet. Lapsia kannustetaan olemaan ylpeitä esiopetuksen aikana opituista taidoista. Heitä rohkaistaan liittymään uuteen ryhmään ja toimimaan uudessa ympäristössä kohtaamiensa aikuisten kanssa.

Esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt oppimiskokemus. Tämä edellyttää esi- ja alkuopettajien tiivistä yhteistyötä opetussuunnitelmien laatimisessa ja tarkentamisessa sekä lasten siirtymisessä esiopetuksesta perusopetukseen.

Esiopetusvuoden keväällä huhti-, toukokuun aikana pidetään tiedonsiirtopalaveri, johon osallistuu esiopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, laaja-alainen erityisopettaja, tuleva 1.luokan opettaja(t) sekä tarvittaessa psykologi, terveydenhoitaja, kuraattori, erityisluokan opettaja sekä rehtori/apulaisrehtori. Tiedonsiirtopalaverin kutsuu koolle varhaiskasvatuksen erityisopettaja.

Koulun laaja-alainen erityisopettaja tai erityisluokan opettaja sekä tulevan 1. luokan opettaja osallistuu keväällä arviointipalaveriin esiopetuksessa tehostetun tai erityisen tuen piirissä olevien lasten osalta. Arviointipalaverissa on myös huoltaja, esiopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja mahdollisesti muita asiantuntijoita (terapeutit ja psykologi). Varhaiskasvatuksen erityisopettaja huolehtii lapsen tuen suunnitelman siirtämisestä kouluun.

Kouluntutustumispäivä/ -tunteja järjestetään kevätlukukaudella. Tavoitteena on, että esiopetuksessa olevat lapset voisivat tutustua kouluun säännöllisesti ja vähitellen. Päivän/tuntien aikana tutustutaan koulun tiloihin ja luokanopettajaan. Toiminnassa otetaan huomioon ryhmäytymisen edistäminen. Myös laaja-alainen erityisopettaja on mukana toiminnassa mahdollisuuksien mukaan. Toukokuussa tulevien 1. luokan oppilaiden huoltajille tarjotaan mahdollisuus tutustua koulun toimintatapoihin ja henkilökuntaan. 1.luokan vanhempainilta pidetään elokuussa, viimeistään syyskuun alussa heti kohta koulujen alettua. 

Esiopetusryhmien ja alkuopetuksen luontevia yhteistyömuotoja ovat esim. teemapäivät, joihin esiopetuksen lapset osallistuvat yhdessä alkuopetusryhmien kanssa tai mahdollisuuksien mukaan esi- ja alkuopetuksen yhteiset oppitunnit. Muita mahdollisia yhteistoiminnan muotoja ovat kummiluokkatoiminta ja tutustumisvierailut muissa luokissa sekä yhteiset juhlat, retket ja tapahtumat.

Esi- ja alkuopetuksen yhteistyöstä sovitaan tarkemmin koulun toimintasuunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelmaan merkitään, milloin esiopettaja(t) ja alkuopettaja(t) kokoontuvat suunnittelemaan kuluvan lukuvuoden aikana tehtävää yhteistoimintaa. Suunnittelupalaverin kutsuu koolle ensimmäisen luokan opettaja.

Neljännen luokan aikana luokanopettaja tapaa luokkansa kaikkien oppilaitten huoltajat henkilökohtaisesti oppimiskeskustelussa (etä- tai lähitapaaminen). Keskustelu ei korvaa väliarviointia.

Alakoulusta yläkouluun

Kun oppilas siirtyy vuosiluokalta toiselle, tiedonsiirron opettajalta seuraavalle pitää olla tehokasta. Vastuu tiedonsiirrosta on sekä lähettävällä että vastaanottavalla opettajalla. Tarvittaessa myös erityisopettaja ja muut tarvittavat asiantuntijat osallistuvat tiedonsiirtopalaveriin.

Jos on kyseessä tehostetun tai erityisen tuen oppilas, myös vastaanottava opettaja osallistuu kevään palaveriin.

Kevään aikana opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja kuraattori vierailevat 6.luokkien luona kertomassa yläkoulusta ja oppilaat käyvät toukokuussa tutustumassa yläkoulun toimintaan. Keväällä pidetään palaveri luokanopettajan kanssa, missä keskustellaan tulevista 7.luokan oppilaista. Palaveriin osallistuu erityisopettaja(t), oppilaanohjaaja, luokanopettaja ja kuraattori. Erityisen tuen suunnitelmat siirretään keväällä tai viimeistään syksyllä erityisopettajille. Kuudennen luokan opettaja tapaa jokaisen oppilaansa huoltajan kevätlukukaudella ns. nivelvaihekeskustelussa. Palaveriin osallistuvat luokanopettaja, oppilas, huoltaja sekä tuen papereita samalla päivitettäessä myös erityisopettaja.

Syksyllä järjestetään 7.-luokkalaisille ryhmäyttämispäivä yhdessä Luumäen seurakunnan, liikuntatoimen ja nuorisotoimen kanssa. Tukioppilaat pitävät oppitunteja 7.-luokkalaisille ja ovat oppilaiden tukena koululla. Luokanvalvojat pitävät oppimiskeskusteluja huoltajien kanssa syksyllä.

 

Vuosiluokat 7-9

Taavetin yläkoulussa ohjaustoiminta on opinto-ohjaajan koordinoimaa. Ohjaustoiminnassa toimitaan moniammatillisessa yhteistyössä rehtorin, apulaisrehtorin, luokanvalvojien, aineenopettajien, erityisopettajien, terveydenhoitajan, kuraattorin, koulupsykologin ja koulunkäynninohjaajien kanssa. Ohjausta annetaan yksilöohjauksena, pienryhmäohjauksena sekä luokkamuotoisena ohjauksena. Jokainen ohjaa nuorta omasta roolista käsin. Ohjauksen tavoitteena on olla läsnä oppilaan arjessa muutenkin kuin tiedon jakajana.

 

Tehostettu oppilaanohjaus vuosiluokilla 8-9

Oppilaalla on oikeus saada tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta vuosiluokilla 8-9. Tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus on yksilöllistä oppilaanohjausta ja opiskelun tukea, jota opinto-ohjaaja, opettaja ja erityisopettaja voivat havaitun tarpeen perusteella antaa esim. koulunkäynnin motivointiin sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelmien suunnitteluun.

Tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen arvio ensisijaisesti opinto-ohjaaja oppilaan-ohjauksen sisältöjen ja tavoitteiden näkökulmasta.  Siihen vaikuttavia tekijöitä voivat olla esim. poissaolot koulusta, heikko opintomenestys tai muutos opintomenestyksessä, ulkopuolisuus ryhmässä, käyttäytyminen sekä motivaation löytäminen opiskeluun.

Tehostetussa henkilökohtaisessa oppilaanohjauksessa oppilaalle laaditaan henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma. Henkilökohtaiseen jatko-opintosuunnitelmaan kirjataan oppilaan vahvuuksia sekä tavoitteita siirtymisestä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.

Tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjuksen painopisteenä on kehittää oppilaan jatko-opintovalmiuksia sekä ohjata oppilas hänelle sopiviin jatko-opintoihin. Jatko-opintoihin liittyvä ohjaus on aloitettava riittävän varhain. Siinä tulee huomioida oppilaan yksilölliset taipumukset, oppimisen ja opiskelun tuen tarve ja minkälaisen työllistymisen koulutus mahdollistaa. Tavoitteena on, että jokaiselle oppilaalle löytyy jatko-opiskelupaikka, jossa oppilas jatkaa oppivelvollisuuden suorittamista perusopetuksen jälkeen.

 

Toiselle asteelle siirtyminen

Opinto-ohjaaja vastaa, että kaikki oppilaat saavat riittävästi ohjausta jatko-opintoihin. Oppilaat käyvät henkilökohtaisissa tapaamisissa oppilaanohjaajan luona jatko-opintosuunnitelman merkeissä. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua keskusteluihin. Erityisen tuen oppilailla on tapaaminen niin, että huoltaja/t ovat paikalla ja samalla tehdään hojks eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman päivitys ja keskustellaan jatkosuunnitelmista.

Yhteishaun tulosten selvittyä kesäkuussa oppilaanohjaaja tarkistaa ovatko oppilaat saaneet opiskelupaikan. Opinto-ohjaaja ottaa yhteyttä niihin oppilaisiin sekä huoltajiin, jotka eivät ole yhteishaussa koulutuspaikkaa saaneet ja heidän kanssa tehdään yhdessä suunnitelma, miten toimitaan.

Valpasjärjestelmä mahdollistaa oppilaiden tilanteen seuraamisen, että he ovat aloittaneet  opintonsa toisella asteella. Tarkistuspäivä on elokuun lopulla. Mikäli oppilas ei ole aloittanut opiskelua toisella asteella oppilaanohjaaja ottaa heihin yhteyttä ja selvittää tilanteen.

Toisen asteen ammatillinen oppilaitos kutsuu opinto-ohjaajat jälkiohjaus- sekä erityisopettajat tiedonsiirtopalaveriin elokuussa. Tässä yhteydessä toimitetaan hojks eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma vastaanottavaan oppilaitokseen, jos oppilas on antanut siihen suostumuksen, paperit voidaan myös postittaa, mikäli henkilökohtainen tapaaminen ei onnistu.

Mikäli opiskelija keskeyttää opinnot toisella asteella, eikä hänellä ole uutta koulutuspaikkaa tiedossa, on kunnassa nimetty henkilö, joka vastaa heistä ja selvittää tilannetta.

Ohjauksen työnjako

Ohjauksen ja tuen tarjoaminen kuuluvat kouluyhteisössä kaikille. Laadukkaan ohjauksen edellytyksenä ovat koulun sisäinen yhteistoiminta sekä toimiva yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Kaikki opettajat vastaavat turvallisen ohjausympäristön syntymisestä.

Rehtori/apulaisrehtori

• tekee koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvät hallinnolliset päätökset
• koordinoi ja tukee hallinnollisin keinoin ohjauksen yksilöllistä toteuttamista koulussa
• mahdollistaa koulun ja kodin yhteistyön järjestämisen ja tarvittaessa osallistuu yhteistyöhön kotien kanssa oppilaan koulunkäyntiin ja käyttäytymiseen liittyvissä asioissa
• vastaa yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminnasta

Opinto-ohjaaja

• vastaa oppilaanohjauksen järjestämisestä, sekä koko koulun ohjaustyön suunnittelusta ja koordinoinnista.
• vastuulla on oppilaiden jatkokoulutus sekä urasuunnittelun ohjaus
• vastaa oppilaiden valintoihin liittyvästä ohjauksesta ja neuvonnasta, sekä ohjaa ja tukee oppilaita koulutuksen siirtymävaiheessa
• tekee yhteistyötä muiden oppilaitosten ja työelämän edustajien kanssa
• antaa tietoa oppilaan huoltajille, sekä ottaa itse tarvittaessa yhteyttä oppilaan huoltajiin oppilaaseen liittyvissä asioissa
• osallistuu oppilashuoltotyöhön ja sen toiminnan kehittämiseen
• osallistuu tarvittaessa oppilaan tueksi kootun monialaisen asiantuntijaryhmän toimintaan
• on vastuussa valinnaisainevalinnoista yhdessä rehtorin kanssa
• suunnittelee ja järjestää oppilaiden työelämään tutustumisjaksot
• osallistuu hojks:n ja mahdollisuuden mukaan myös tehostetun tuen oppilaspalavereihin yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa
• selvittää kesäkuussa yhteishaun tulokset
• valvoo Valpas ohjelman avulla elokuussa, että oppilas on ottanut opiskelupaikan vastaa ja on aloittanut opiskelun toisella asteella
• mikäli oppilas ei ole ottanut paikkaa vastaan on opinto-ohjaaja yhteydessä oppilaaseen ja selvittää tilanteen.

Luokanopettaja / luokanvalvoja

• osallistuu ohjauksen toteuttamiseen olemalla luokalle se aikuinen, joka huolehtii yksittäisen oppilaan ja koko luokan jokapäiväisen koulunkäynnin sujumisesta
• seuraa oppilaan opintojen etenemistä yhdessä muiden opettajien ja oppilaanohjaajan kanssa
• seuraa poissaoloja ja pitää yhteyttä luokkansa oppilaiden koteihin.

Aineenopettaja

• ohjaa oppilasta opettamansa oppiaineen opiskelussa ja tiedottaa opiskelumenestyksestä kotiin
• oppimisen ongelmissa aineenopettaja huolehtii tukiopetuksen antamisesta ja keskustelee erityisopettajan kanssa erityistuesta

Erityisopettaja

• tukee oppilasta kolmiportaisen tuen eri vaiheissa pedagogisten asiakirjojen mukaisesti
• erityisopettaja laatii oppimissuunnitelman tai hojks:n yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa
• tukee erityisesti niitä oppilaita, jotka tarvitsevat erityistä tai tehostettua tukea erilaisiin oppimisvaikeuksiin
• osa-aikainen, laaja-alainen erityisopetus on yleisopetuksen yhteydessä annettavaa eriyttävää opetusta joko omassa luokassa tai erityisopettajan työtilassa
• pienluokassa erityisen tuen oppilaat opiskelevat erityisluokanopettajan johdolla niissä oppiaineissa, missä tarvitsevat erityistä tukea
• konsultoi aineenopettajia oppimiseen ja oppilaan tukeen liittyvissä asioissa
• tekee tarvittavat oppimiseen liittyvät seulontatestit
• voi osallistua oppilaan tueksi koottavaan monialaiseen asiantuntijaryhmän toimintaan
• osallistuu pyydettäessä alakoulun ja yläkoulun nivelvaiheen huoltajatapaamisiin
• osallistuu erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden jatko-opintojen suunnitteluun yhteistyössä oppilaanohjaajan ja luokanohjaajan kanssa
• osallistuu oppilashuoltotyöhön ja sen toiminnan kehittämiseen.

Kouluterveydenhoitaja

• tekee terveystarkastukset ja osallistuu ohjaukseen kuuntelemalla, hoitamalla ja ohjaamalla eteenpäin oppilaita, joilla on fyysisiä, psyykkisiä ja/tai sosiaalisia ongelmia
• hän osallistuu moniammatillisiin työryhmiin oppilaiden, heidän huoltajiensa ja koulun muiden toimijoiden kanssa
• osallistuu oppilashuoltotyöhön ja sen toiminnan kehittämiseen.

Koulukuraattori

• toimii alansa asiantuntijana oppilaitoksessa ja antaa tarvittaessa konsultaatiota
• koulukuraattori tukee ja edistää oppilaan sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia
• koulukuraattori selvittää ja arvioi oppilaan tilannetta ja ohjaa mahdollisesti eteenpäin avun saamiseksi
• osallistuu oppilashuoltotyöhön ja sen toiminnan kehittämiseen

Koulupsykologi

• kartoittaa tarvittaessa yksittäisen oppilaan oppimisvalmiuksia tutkimuksilla ja osallistuu oppilaan tuen suunnitteluun.
• antaa tarvittaessa keskusteluapua yksittäisille oppilaille ja ohjaa myös koulun ulkopuolisten palveluiden pariin
• antaa myös tarvittaessa neuvontaa ja ohjausta huoltajille sekä osallistuu tarvittaessa oppilaan tueksi kootun monialaisen asiantuntijaryhmän toimintaan
• osallistuu mahdollisuuksien mukaan oppilashuoltotyöhön ja sen toiminnan kehittämiseen.

 

Monialaiset verkostot

Oppilaanohjauksessa tehdään yhteistyötä sekä koulun sisällä, että ulkopuolisten yhteistyö-tahojen kanssa. Ohjauksen yhteistyöverkosto muotoutuu ohjaustehtävän ja oppilaiden ohjaustarpeiden mukaan. Yhteistyö tukee muun muassa oppilaan kasvua ja kehitystä, jatko-opintovalmiuksien kehittymistä ja sujuvaa siirtymistä jatko-opintoihin.

Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tutustuminen aloitetaan 8.-luokalla, jolloin toisen asteen oppilaitokset järjestävät vierailuja perusopetuksen 8.- ja 9.-luokan oppilaille. Lisäksi ammatillisista oppilaitoksista käy opiskelijoita esittelemässä eri koulutusvaihtoehtoja oppilaille. Oppilaat voivat myös halutessaan 9.-luokalla mennä päiväksi tutustumaan itseä kiinnostavaan alaan. Taavetin lukion kanssa yhteistyö on jatkuvaa ja yläkoulun oppilaat saavat tietoa lukio-opinnoista 9.-luokan aikana lukion esittelytilaisuudessa, sekä voivat halutessaan mennä tutustumaan lukion oppitunneille.

Lappeenrannan ja ympäristökuntien oppilaanohjaajat kokoontuvat vuosittain useita kertoja yhteistyöpalaveriin, missä käydään läpi eri yhteistyömuotoja.


Kodin ja koulun yhteistyö

Oppilaalla ja hänen huoltajalla on mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä luokanopettajan, luokanvalvojan, aineenopettajan, oppilaanohjaajan tai erityisopettajan kanssa.

 

Työelämäyhteistyö

Työelämään tutustumisen eli TET-jaksojen tarkoituksena on antaa oppilaalle mahdollisuuksia omakohtaisiin kokemuksiin työnhausta ja työelämän vaatimuksista, sekä tilaisuuksia käyttää oppimiaan taitoja käytännössä, sekä vahvistaa uravalinnan suunnittelua.

TET-jaksojen pituus on 8.-luokalla 4 päivää ja 9.-luokalla 10 päivää. Yhdeksännellä luokalla oppilaat voivat halutessaan jakaa TET-jakson kahteen eri työpaikkaan. Oppilaat tekevät TET-jaksosta itsearvioinnin ja myös työnantaja arvioi oppilasta. Oppilaat hankkivat tutustumis-paikkansa pääsääntöisesti itse. Oppilaille pyritään myös järjestämään yritysvierailuja mahdollisuuksien mukaan.

Tavoitteiden toteutumisen arviointi

Oppilaanohjauksen tavoitteiden toteutumista arvioidaan ennen kaikkia oppilaan näkökulmasta. Tällä tarkoitetaan oppilaan siirtymistä eteenpäin ensin alakoulusta yläkouluun ja sitten peruskoulun jälkeen toiselle asteelle.

Alakoulun ohjauksen tavoitteilla pyritään siihen, että oppilas on motivoitunut siirtymään yläkoulun oppilaaksi.

Yläkoulun ohjauksen tavoitteena on, että oppilas on motivoitunut hakeutumaan jatko-opintoihin sekä kiinnostunut ja sitoutunut aloittamaan ja jatkamaan opintojaan valitsemassaan koulutuksessa.

Ohjauksella pyritään siihen, että jokaisella peruskoulun päättävällä on jatkokoulutuspaikka. Tämä varmistetaan siten, että kesällä koulutusvalintojen valmistuttua oppilaanohjaaja seuraa peruskoulun päättäneiden oppilaiden jatko-opintoihin pääsyä ja tarkistaa seuraavan lukukauden alettua oppilaiden vastaanottamat jatkokoulutuspaikat.