Laajamittainen kaksikielinen opetus
Kotimaisten kielten varhainen täydellinen kielikylpy
Kotimaisten kielten varhaisella täydellä kielikylvyllä tarkoitetaan tässä varhaisintaan
kolmevuotiaana ja viimeistään esiopetuksesta alkavaa ja perusopetuksen loppuun kestävää
ohjelmaa, jossa osa opetuksesta järjestetään koulun varsinaisella opetuskielellä ja osa
toisella kotimaisella kielellä tai saamen kielellä. Kyseisestä kielestä käytetään tässä nimitystä
kielikylpykieli. Kielikylpyopetus on tarkoitettu pääsääntöisesti lapsille, jotka eivät puhu kyseistä
kieltä äidinkielenään.
Kielikylpykielellä annettavan opetuksen osuus varhaisessa täydellisessä kielikylvyssä on koko
ohjelman ajan vähintään 50 % niin, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kielikylpykielen
osuus on lähes 100 %, vuosiluokilla 1–2 noin 90%, vuosiluokilla 34 noin 70% ja vuosiluokilla 59
keskimäärin 50%. Osuus lasketaan vuosiluokan koko tuntimäärästä.
Kaikkia oppiaineita pyritään opettamaan perusopetuksen kestäessä sekä kielikylpykielellä että
koulun opetuskielellä, mutta ei molemmilla kielillä samanaikaisesti. Opettajat toimivat joko
koulun opetuskielen tai kielikylpykielen mukaisina kielellisinä malleina. Opettajalla on yksikielinen
rooli kielikylpyryhmässä. Opetuskielen vaihtuessa vaihtuu siis myös opettaja. Opetusmateriaali
on samankielistä kuin opetus. Tärkeää on, että oppilas saavuttaa riittävän kielitaidon eri
oppiaineiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kielikylvyssä tuetaan kummankin opetuskäytössä
olevan kotimaisen kielen avulla oppilaan kulttuuriidentiteetin syvenemistä. Kotimaisten kielten
lisäksi tuetaan muiden kielten ja kulttuureiden kohtaamista ja vahvistetaan tällä tavoin oppilaan
monikielistä ja kulttuurisesti monikerroksista identiteettiä myönteisellä tavalla.
Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineessa ja kielikylpykielessä on osittain yhteisiä tavoitteita
ja sisältöjä. Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kielikylpykielen opetussuunnitelmat laaditaan
opettajien yhteistyönä niin, että kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden sisällöt tulevat katetuiksi ja
tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sekä kielikylpykielen
opetuksen välillä on siirtovaikutusta varsinkin kun kielikylpykielen opetuksen tuntimäärä on suuri
ja opetus aloitetaan varhain. Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen tapahtuu vuosiluokilla 12
ainoastaan kielikylpykielellä. Oppilaan kielikylpykielen kehityksen tukemiseksi opetus järjestetään
niin, että oppilaat saavat sekä lukuaineissa että taito ja taideaineissa riittävästi opetusta
kielikylpykielellä. Siirtovaikutuksen suuruus vaihtelee sisältöaiheittain. Sisältöjen suunnittelussa
voidaan hyödyntää äidinkielenomaisia tai maahanmuuttajille tarkoitettuja suomen/ruotsin kielen
oppimääriä.
Muu laajamittainen kaksikielinen opetus
Muussa laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa käytetään koulun opetuskielen lisäksi yhtä
tai useampaa muuta kieltä. Muusta opetuksessa käytetystä kielestä käytetään tässä nimitystä
kohdekieli.
Laajamittaisella kaksikielisellä opetuksella tarkoitetaan opetusta, jossa vähintään 25 %
perusopetuksen koko oppimäärän opetuksesta järjestetään kohdekielellä. Osuus lasketaan
koko tuntimäärästä niillä vuosiluokilla, joilla laajamittaista kaksikielistä opetusta toteutetaan.
Laajamittainen kaksikielinen opetus voi alkaa jo esiopetuksessa ja kestää koko perusopetuksen
ajan tai vain osan siitä.
Laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa olevien oppilaiden kielitausta voi myös vaihdella
suuresti. Joidenkin oppilaiden äidinkieli ei ole mikään opetuskielistä. Osa oppilaista tulee kouluun
ulkomailta niin myöhäisessä perusopetuksen vaiheessa, että oppisisältöjen opiskelu suomeksi/
Kaksikielinen opetus
91
Kaksikielinen opetus
ruotsiksi tuottaa heille vaikeuksia. Ellei näitä oppilaita jostakin syystä voida ohjata valmistavaan
opetukseen, heille tarjotaan muita tukitoimia (katso luku 7 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki).
Oppilaat, joiden äidinkieli on jokin muu kuin koulun opetuskieli, opiskelevat useimmiten suomi/
ruotsi toisena kielenä oppimäärää. Näiden oppilaiden kielitaidon kehittymiseen tulee kiinnittää
erityistä huomiota, jos kohdekielisen opetuksen osuus koko opetuksesta on suuri.
Opetussuunnitelmaa laadittaessa on tärkeää miettiä sitä, millaisia oppiaineita tai sisältöjä on
mielekästä opettaa kohdekielellä. Lisäksi tulee pohtia, onko osa oppiaineiden sisällöistä sellaisia,
että niiden opiskelu suomeksi tai ruotsiksi olisi erityisen tärkeää, jotta oppilas saavuttaisi hyvät
toimintavalmiudet suomalaisessa yhteiskunnassa.
Mikäli kohdekielisen opetuksen määrä on suuri, on huolehdittava siitä, että oppilaiden
suomenkielinen/ruotsinkielinen käsitteiden hallinta sekä vaativan asiatekstin ymmärtäminen ja
tuottaminen kehittyvät hyvälle tasolle myös eri oppiaineiden opetuksessa.
Kaksikielinen opetus tulee järjestää niin, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa perusopetuksen
aikana jatkoopintokelpoisuuden toisen asteen opetukseen.
Kouluissa, joissa opetusta järjestetään kahdella tai useammalla kielellä, on usein runsas kielten
ja kulttuurien kirjo niin oppilaiden kuin koulun henkilökunnankin keskuudessa. Tämä antaa
paljon mahdollisuuksia tuoda kieliä ja kulttuureita esiin koulun arjessa, kehittää kulttuurien
kohtaamistaitoja ja ruokkia monikielisyyttä. Samalla se asettaa koululle haasteen tukea kunkin
oppilaan monikielistä ja kulttuurisesti monikerroksista identiteettiä myönteisellä tavalla.
Kotimaisten kielten varhaisella täydellä kielikylvyllä tarkoitetaan tässä varhaisintaan
kolmevuotiaana ja viimeistään esiopetuksesta alkavaa ja perusopetuksen loppuun kestävää
ohjelmaa, jossa osa opetuksesta järjestetään koulun varsinaisella opetuskielellä ja osa
toisella kotimaisella kielellä tai saamen kielellä. Kyseisestä kielestä käytetään tässä nimitystä
kielikylpykieli. Kielikylpyopetus on tarkoitettu pääsääntöisesti lapsille, jotka eivät puhu kyseistä
kieltä äidinkielenään.
Kielikylpykielellä annettavan opetuksen osuus varhaisessa täydellisessä kielikylvyssä on koko
ohjelman ajan vähintään 50 % niin, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kielikylpykielen
osuus on lähes 100 %, vuosiluokilla 1–2 noin 90%, vuosiluokilla 34 noin 70% ja vuosiluokilla 59
keskimäärin 50%. Osuus lasketaan vuosiluokan koko tuntimäärästä.
Kaikkia oppiaineita pyritään opettamaan perusopetuksen kestäessä sekä kielikylpykielellä että
koulun opetuskielellä, mutta ei molemmilla kielillä samanaikaisesti. Opettajat toimivat joko
koulun opetuskielen tai kielikylpykielen mukaisina kielellisinä malleina. Opettajalla on yksikielinen
rooli kielikylpyryhmässä. Opetuskielen vaihtuessa vaihtuu siis myös opettaja. Opetusmateriaali
on samankielistä kuin opetus. Tärkeää on, että oppilas saavuttaa riittävän kielitaidon eri
oppiaineiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kielikylvyssä tuetaan kummankin opetuskäytössä
olevan kotimaisen kielen avulla oppilaan kulttuuriidentiteetin syvenemistä. Kotimaisten kielten
lisäksi tuetaan muiden kielten ja kulttuureiden kohtaamista ja vahvistetaan tällä tavoin oppilaan
monikielistä ja kulttuurisesti monikerroksista identiteettiä myönteisellä tavalla.
Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineessa ja kielikylpykielessä on osittain yhteisiä tavoitteita
ja sisältöjä. Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kielikylpykielen opetussuunnitelmat laaditaan
opettajien yhteistyönä niin, että kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden sisällöt tulevat katetuiksi ja
tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sekä kielikylpykielen
opetuksen välillä on siirtovaikutusta varsinkin kun kielikylpykielen opetuksen tuntimäärä on suuri
ja opetus aloitetaan varhain. Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen tapahtuu vuosiluokilla 12
ainoastaan kielikylpykielellä. Oppilaan kielikylpykielen kehityksen tukemiseksi opetus järjestetään
niin, että oppilaat saavat sekä lukuaineissa että taito ja taideaineissa riittävästi opetusta
kielikylpykielellä. Siirtovaikutuksen suuruus vaihtelee sisältöaiheittain. Sisältöjen suunnittelussa
voidaan hyödyntää äidinkielenomaisia tai maahanmuuttajille tarkoitettuja suomen/ruotsin kielen
oppimääriä.
Muu laajamittainen kaksikielinen opetus
Muussa laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa käytetään koulun opetuskielen lisäksi yhtä
tai useampaa muuta kieltä. Muusta opetuksessa käytetystä kielestä käytetään tässä nimitystä
kohdekieli.
Laajamittaisella kaksikielisellä opetuksella tarkoitetaan opetusta, jossa vähintään 25 %
perusopetuksen koko oppimäärän opetuksesta järjestetään kohdekielellä. Osuus lasketaan
koko tuntimäärästä niillä vuosiluokilla, joilla laajamittaista kaksikielistä opetusta toteutetaan.
Laajamittainen kaksikielinen opetus voi alkaa jo esiopetuksessa ja kestää koko perusopetuksen
ajan tai vain osan siitä.
Laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa olevien oppilaiden kielitausta voi myös vaihdella
suuresti. Joidenkin oppilaiden äidinkieli ei ole mikään opetuskielistä. Osa oppilaista tulee kouluun
ulkomailta niin myöhäisessä perusopetuksen vaiheessa, että oppisisältöjen opiskelu suomeksi/
Kaksikielinen opetus
91
Kaksikielinen opetus
ruotsiksi tuottaa heille vaikeuksia. Ellei näitä oppilaita jostakin syystä voida ohjata valmistavaan
opetukseen, heille tarjotaan muita tukitoimia (katso luku 7 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki).
Oppilaat, joiden äidinkieli on jokin muu kuin koulun opetuskieli, opiskelevat useimmiten suomi/
ruotsi toisena kielenä oppimäärää. Näiden oppilaiden kielitaidon kehittymiseen tulee kiinnittää
erityistä huomiota, jos kohdekielisen opetuksen osuus koko opetuksesta on suuri.
Opetussuunnitelmaa laadittaessa on tärkeää miettiä sitä, millaisia oppiaineita tai sisältöjä on
mielekästä opettaa kohdekielellä. Lisäksi tulee pohtia, onko osa oppiaineiden sisällöistä sellaisia,
että niiden opiskelu suomeksi tai ruotsiksi olisi erityisen tärkeää, jotta oppilas saavuttaisi hyvät
toimintavalmiudet suomalaisessa yhteiskunnassa.
Mikäli kohdekielisen opetuksen määrä on suuri, on huolehdittava siitä, että oppilaiden
suomenkielinen/ruotsinkielinen käsitteiden hallinta sekä vaativan asiatekstin ymmärtäminen ja
tuottaminen kehittyvät hyvälle tasolle myös eri oppiaineiden opetuksessa.
Kaksikielinen opetus tulee järjestää niin, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa perusopetuksen
aikana jatkoopintokelpoisuuden toisen asteen opetukseen.
Kouluissa, joissa opetusta järjestetään kahdella tai useammalla kielellä, on usein runsas kielten
ja kulttuurien kirjo niin oppilaiden kuin koulun henkilökunnankin keskuudessa. Tämä antaa
paljon mahdollisuuksia tuoda kieliä ja kulttuureita esiin koulun arjessa, kehittää kulttuurien
kohtaamistaitoja ja ruokkia monikielisyyttä. Samalla se asettaa koululle haasteen tukea kunkin
oppilaan monikielistä ja kulttuurisesti monikerroksista identiteettiä myönteisellä tavalla.