Paula Hawkinsin toinen romaani Tummiin vesiin pitää otteessaan yhtä hyvin kuin hänen esikoisromaaninsa, menestystrilleri Nainen junassa. Tummiin vesiin kertoo Beckford-nimisen pikkukaupungin asukkaista, joiden elämä kietoutuu vahvasti kaupunkia halkovaan jokeen, josta romaanin alussa löytyy jälleen kerran naisen ruumis: Nel Abbotin, josta kaikilla kaupungin asukkailla tuntuu olevan kaikkea muuta kuin mairitteleva käsitys.

Romaani alkaa Nelin siskon Julesin näkökulmasta, ja hetken lukija ajatteleekin, että Jules on kirjan kertojaminä. Mutta kertojaminä vaihtuukin joka luvussa, siten että äänen saavat kaikki ne kaupunkilaiset, joilla on jollain lailla näppinsä pelissä Nelin kohtalossa.

Romaani pitää otteessaan viimeiselle sivulle asti. Samalla kun Nelin kuolemaa selvitellään maalataan lukijalle tarkka kuva kaupungin asukkaista ja heidän kätketyistä salaisuuksistaan. Joella ja vedellä on romaanissa keskeinen merkitys. Ellei se kuohu ja myrskyä taustalla, tulee se henkilöiden uniin ja painajaisiin.

Romaani on ehdottomasti lukemisen arvoinen, kuten kirjailijan edellinenkin romaani, Nainen junassa.