Philip Teirin aikuistenromaani Tällä tavalla maailma loppuu kuvaa oikeastaan aivan tavallisen perheen kesänvieton kesämökillä Maitolahdessa kaukana kaupungista. Perheen isä Erik ei kerro perheelleen, että on juuri saanut potkut töistä yt-neuvottelujen tuloksena. Äiti Julia on kirjailija ja yrittää keskittyä toisen romaaninsa kirjoittamiseen, mutta inspiraatio kirjoittamiseen ei ota tullakseen ja Julian mieltä painaa parisuhteen tylsistynyt tila. 13-vuotias Alice viihtyy rantakalliolla puhelimineen ja hänen 10-vuotias pikkuveljensä, herkkä ja äidistään vielä kovin riippuvainen Anton samoilee pitkin lähimetsikköä ihmetellen luonnon monimuotoisuutta.

Perhe havahtuu pysähtyneisyyden tilastaan vasta tutustuttuaan naapurimökin yhteisöön, jonka ajattelun on vallannut tyyni tietoisuus maailmanlopun väistämättömyydestä. He viettävät yhteisössä juhannsaaton, ja yön valoisien tuntien aikana kukin perheenjäsen vuorollaan oppii jotain uutta itsestään ja ympäröivästä maailmasta.

Philip Teir on parhaimmillaan miljöön kuvauksessa. Lukija lumoutuu kirjan henkilöiden tavoin Suomen kesäyöstä ja sen valosta, raukeudesta ja hiljaisuudesta: ”Oli niin hiljaista ja tyyntäkin, kuin kesä olisi pidätellyt hengitystään kaikkien vielä nukkuessa.” Myös kaikkitietävä kertoja sai taitavasti jokaiselle henkilölle oman äänen ja luonteen. Kirjan lopussa perheen pakattua tavaransa ja lähdettyä takaisin kaupunkiin lukijakin tietää, että näiden kesäkuukausien aikana Julia, Erik, Alice ja Anton palasivat eri ihmisinä kotiinsa.

Tällä tavalla maailma loppuu on oivallinen romaani luettavaksi sunnuntaina viltin alla, kun ei huvita lähteä minnekään, olla vain.