Mika Wickströmin jalkapalloaiheinen nuortenromaani Meidän jengin Zlatan ei edusta sitä genreä, jota mieluiten lukisin. Urheilu on ok itse harrastettuna, mutta penkkiurheilu tai urheiluaiheistet kirjat - noup. Tämän romaanin ostin kuitenkin 10-vuotiaalle futaajapojalleni joululahjaksi ja ajattelin, että luen sen mielenkiinnosta pojan harrastusta kohtaan ja myös testatakseni, osaanko valita lapsilleni hyvää luettavaa.

Kirja ei tuottanut pettymystä. Se on sujuvaa kerrontaa jalkapalloilevista kaveruksista Arsasta ja Karrista, jotka ovat parhaat ystävykset myös jalkapallokentän ulkopuolella. Mutta yllättäen Karri ilmoittaa lopettavansa pelaamisen, eikä Arsa saa kaverinsa mieltä muuttumaan. Karri on huippupelaaja, mutta elämässä on muutakin kuin jalkapallo, kuten lastensuojelun uhan alla oleva perhe, jota juopotteleva isä vainoaa.

Näkökulma kirjassa on vuoroin Arsan vuoroin Karrin. Nuorten välinen sanailu on luontevaa, kuten myös poikien into perustaa Arsan jalkapalloharkkojen ja -pelien ohessa bändi. Karri hakkaa rumpuja, Arsa rämpyttää bassoa. Parasta kirjassa on kuitenkin jalkapallon pelaaminen. Lukija huomaa, että kirjailijalla on tästä maailmasta omaa kokemusta. Saako Arsa houkuteltua Karrin takaisin kentälle? Siitä sinun kannattaa itse ottaa selvää :)

Meidän jengin Zlatan on helppolukuinen romaani, joka sopii luettavaksi jo alakoululaisille, mutta menee hyvänä pienenä välipalana yläkoululaisellekin. Eniten siitä saa varmasti irti sellainen lukija, joka itsekin tuntee jalkapallon salat.