Karin Erlandssonin lasten ja nuorten fantasiaromaani Linnunkesyttäjä on jatkoa romaanille Helmenkalastaja, josta olen jokin aika sitten tehnyt kirjavinkkauksen tänne kirjavinkkauksiin. Linnunkesyttäjä jatkaa Mirandan tarinaa. Nyt Miranda ei kuitenkaan ole enää helmenkalastaja, vaan puunhakkaaja Pohjoisen satamakaupungissa. Hän on onnistunut unohtamaan Iberiksen, joka sarjan ensimmäisessä osassa varasti Mirandalta Silmäterän, helmistä kauneimman, joka saa omistajansa tilaan, jossa hän saa kaiken kaipaamansa. Puunhakjaajana Miranda on tyytyväinen ja vaikka hän onkin menettänyt toisen kätensä aikoinaan ruusuhaille, onnistuu puihin kiipeäminen häneltä silti. Mirandan apuna on pieni Sirkka-tyttö, hänkin entinen helmenkalastaja, ja itse asiassa siinä paras kaikista.

Pohjoisen satamakaupungin rauhan rikkovat päivytharakat, arat linnut, jotka yhtäkkiä heittäytyvät hankaliksi ja alkavat hyökätä ihmisten kimppuun kaupungissa. Pian Miranda ja muut kaupungissa tajuavat, että pahalla Iberiksellä on sormensa pelissä tässä. Alkaa armoton taistelu päivytharakoita ja Iberistä vastaan, eikä se ole helppoa Mirandalle, puunhakkaajalle, joka ei koskaan kaadu, kunnes...

Lue itse, kuinka Mirandan käy. Tämä Taru Silmäterästä -sarjan toinen osa on kiehtovaa luettavaa, mutta ei ehkä aivan niin lumoava kuin ensimmäinen osa, Helmenkalastaja. Pidän kuitenkin paljon Erlandssonin tyylistä ja kyvystä kirjoittaa kiinnostavasti aiheesta (puiden hakkaaminen), jota ei ihan ensimmäisenä ajattelisi kiinnostavaksi. Tälle sarjalle on tulossa vielä kaksi osaa, joista seuraava, Vuorikiipeilijä, ilmestyy keväällä 2019. Odotan tätä osaa jo innolla.