Korsetti

Annamari Marttinen on minulle uusi kirjailija, vaikka hän onkin kirjoittanut jo useamman romaanin. Korsetti on hänen uusin romaaninsa ja se pureutuu vaiettuun aiheeseen, transvestisuuteen. Romaani kertoo Paulista, joka jo lapsena rakasti äidin mukana kulkemista alusvaateostoksilla ja silkkisten korsettien hypistelyä. Meni kuitenkin useita vuosia, ennen kuin aikuisuuden kynnyksellä oleva Pauli silloisen tyttöystävänsä leikin innoittamana puki yllensä naisten vaatteet ja tajusi, ettei olekaan kuten muut.

Korsetti kuvaa taitavasti aikuisen miehen päänsisäistä ahdistusta ja kamppailua tunteidensa ja identiteettinsä kanssa. Hän kokee tyttöystävien hylkäämisiä, sillä kukaan ei ymmärrä hänen todellista minuuttaan. Pauli löytää lopulta kuitenkin Henriikka, rakastuu ja menee naimisiin, ja pitää salaisuutensa, kunnes ei enää kestä sisällään kasvavaa ahdistusta.

Paikoitellen tuntui, että romaani oli liian pitkä, että Paulin (tai Suskin) tarinan olisi saanut kirjoitettua tiivimpäänkin muotoon. Toisaalta romaanin pituuden ymmärtää, sillä tarinan pitkittäminen kuvaa sitä, miten vaikeassa tilanteessa kirjan päähenkilö on. Miten epävarmuus kasvaa lause lauseelta, virke virkkeeltä, sivu sivulta. Padottuaan riittävästi tunteitaan, annettuaan vuosien kulua ja ihmisten vaihtua elämässään, Pauli tajuaa, ettei voi jatkaa elämäänsä näin, puolittain.

Pidin romaanista ja sen kerronnasta. Hämmästyin sitä, kuinka taitavasti kirjailija piirtää yhden ihmisen selviytymistarinan, ahdistuksen, epävarmuuden, epätoivon, nöyryyden mutta myös pikku hiljaa sisimpään hiipivät luottamuksen omaan itseensä. Romaani tekee näkyväksi trasvestiittien vielä tänä päivänäkin vaikean elämän.

Tämän kuvan tekstivastine: (tyhjä tekstivastine)

Kommentit

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin