R.J. Palacion tunteita herättävä romaani Ihme kertoo kasvoiltaan epämuodostuneen August-pojan tarinan ja kipusi heti nuortenkirjojen TOP10-listalleni. Enkä todellakaan tiennyt, että sille on jatko-osa, Auggie&minä - kolme Ihme-tarinaa, ennen kuin sattumalta näin kirjastossa tutun turkoosinvärisen kirjan ja tajusin, että tämähän todellakin on toinen osa Auggien sympaattiseen tarinaan.

Auggie&minä ei itse asiassa ole jatkoa edelliseen romaaniin, vaan itsenäinen kirja, jossa Auggie ei ole päähenkilö, vaan taustalla. Romaani koostuu kolmesta osasta, jossa kertojan rooliin pääsevät Ihme-romaanin sivuhenkilöt, Julian, Christopher ja Charlotte, jotka jokainen kertovat elämästään Auggien lähipiirissä. Samalla, ja itse asiassa erityisesti, he kertovat kuitenkin itsestään. Ihme-romaanissa Julian tuli tunnetuksi Augustin pahimpana kiusaajana, Christopher Auggien lapsuudenystävänä ja Charlotte yhtenä Auggien koulukummeista. Tässä kirjasta heistä saa kuitenkin paljon moniulotteiseman kuvan.

Pidin tästä kirjasta jopa enemmän kuin Ihmeestä. Tässä Auggien elämää taustoitetaan ja näytetään eri näkökulmista, mutta ennen kaikkea romaani näyttää lukijalle, että kukaan ihminen ei ole se, jonka ulkokuori hänestä näyttää ja että jokaisella on omat, ehkä kätketytkin kipupisteensä.

R.J. Palaciolla on taito sanoa ja löytää juuri ne sanat, joita ei itse saa sanotuksi. Herra Brownin sanoin: ”Kun pitää valita oikeassa olemisen ja lempeyden väliltä, valitse lempeys.”

Ihana kirja.