Kielenhuolto
Virke, lause, pilkku... Ohjeita :)
VIRKE, LAUSE, PILKKU
- Mikä on virke?
- Virke muodostuu yhdestä tai useammasta lauseesta
- Virke alkaa isolla alkukirjaimella ja loppuu päättövälimerkkiin (. ? !)
Matti ei saanut unta, koska jännitti koetta. = VIRKE
lause (PL) lause (SL)
PÄÄLAUSE = PL
> Päälause voi yksin muodostaa virkkeen
> Päälause on “boss” eli määrää aina virkkeen päättövälimerkin > Oletko varma, että osaat tämän?
Sivulause tarvitsee aina päälauseen! Se ei pärjää yksin :’(
Matti tuijotti kattoa, vaikka hänen olisi pitänyt nukkua.
päälause sivulause
HUOM! Pää-ja sivulauseen väliin tulee aina pilkku!
SIVULAUSEEN LAJIT:
Sivulause alkaa aina jollain sanalla, josta sen tunnistaa sivulauseeksi. Erilaisia sivulausetyyppejä on kolme:
a) Konjunktiolause (alkaa alistuskonjunktiolla: että, jotta, koska, kun, kunnes, jos, vaikka, kuin..)
Matti ei saanut unta, koska jännitti koetta (KL).
b) Relatiivilause (alkaa relatiivipronominilla joka tai mikä)
Matti ei saanut unta, mikä ärsytti häntä (RL).
c) Kysyvä sivulause (= epäsuora kysymyslause, alkaa jollain kysymyssanalla tai verbin kysyvällä muodolla)
Matti mietti yöllä, olisiko parasta vain nousta sängystä (KS).
Huom! Sivulause voi olla myös ennen päälausetta:
Vaikka Matti ei saanut unta, hän yritti olla hermoilematta.
(SL) (PL)
Milloin ei pilkkua?
- Pilkku ei tule kahden päälauseen väliin, jos niillä on jotain yhteistä
Matti päätti nousta ylös (PL) ja lukea seuraavan päivän kokeeseen (PL). (Matti tekijä molemmissa lauseissa)
- Päälauseet yhdistetään aina rinnastuskonjunktiolla (ja, sekä, sekä-että, -kä, eli, tai, vai, mutta, vaan, sillä)
HUOM! Pilkku tulee, jos päälauseilla ei ole mitään yhteistä:
Matti tiskasi astioita, mutta Maija päätti imuroida. (Eri tekijät lauseissa, tekevät eri asioita)
- Pilkku ei tule kahden sivulauseen väliin, jos niitä yhdistää jokin rinnastuskonjunktio
Matti päätti nousta ylös, vaikka oli keskiyö ja vaikka häntä väsytti.
Yhdyssanaohjeita
YHDYSSANASÄÄNTÖJÄ:
- Milloin sanat kirjoitetaan yhteen?
> Kun kaksi sanaa muodostaa uuden käsitteen.
palo + auto = paloauto
(määriteosa + perusosa)
YHTEEN kirjoitetaan myös mm:
❤ -inen loppuiset sanat > punatukkainen, viimeviikkoinen, jokapäiväinen (Huom! joka päivä, viime viikko)
❤ värit > vaaleanvihreä, kirkkaankeltainen
❤ sanat, joiden määriteosa yksin ei tarkoita mitään > pilkkopimeä, supisuomalainen, typötyhjä
❤ tekijännimet/teonnimet > äidinkielenopettaja, kuulantyöntö
ERIKSEEN ELI SANALIITOKSI kirjoitetaan:
❤ kielten nimet > suomen kieli, saksan kieli
❤ “pikkusanat” kirjoitetaan erikseen > joka päivä, sen vuoksi, aina kun jne… HUOM! jokapäiväinen
YHDYSMERKKIÄ käytetään:
❤ Kun määriteosa loppuu ja perusosa alkaa samalla vokaalilla > linja-auto, aamu-uinti HUOM! kevättakki, yläaste
❤ Erisnimi erotetaan yhdysmerkillä yleisnimestä > Maija-serkku, Italian-matka
❤️ Yhdyssanan toinen osa on vierasperäinen sana > extreme-laji
❤ numero, kirjain, lyhenne tms. erotetaan yhdysmerkillä > 13-kiloinen, 12-vuotias (mutta 12 vuotta vanha) , A-luokka, @-merkki, EU-maat
❤ Yhdyssanan alku- tai loppuosa jätetään toistamatta, koska se on sama kuin toisella yhdyssanalla > luku- ja kirjoitustaito
❤️ Yhdyssanan osat ovat samanarvoiset > parturi-kampaaja, englantilais-suomalainen
❤️ Yhdyssanan määriteosa on sanaliitto >
Harry Potter -romaani