Kielenhuolto

Virke, lause, pilkku... Ohjeita :)

VIRKE, LAUSE, PILKKU


  1. Mikä on virke?
  • Virke muodostuu yhdestä tai useammasta lauseesta
  • Virke alkaa isolla alkukirjaimella ja loppuu päättövälimerkkiin (. ? !)

Matti ei saanut unta, koska jännitti koetta. = VIRKE

lause (PL) lause (SL)



PÄÄLAUSE = PL

> Päälause voi yksin muodostaa virkkeen

> Päälause on “boss” eli määrää aina virkkeen päättövälimerkin > Oletko varma, että osaat tämän?

> Huomaa, että päälause kysyy, siksi päättövälimerkki on kysymysmerkki

Sivulause tarvitsee aina päälauseen! Se ei pärjää yksin :’(


Matti tuijotti kattoa, vaikka hänen olisi pitänyt nukkua.

päälause sivulause

HUOM! Pää-ja sivulauseen väliin tulee aina pilkku!


SIVULAUSEEN LAJIT:


Sivulause alkaa aina jollain sanalla, josta sen tunnistaa sivulauseeksi. Erilaisia sivulausetyyppejä on kolme:

a) Konjunktiolause (alkaa alistuskonjunktiolla: että, jotta, koska, kun, kunnes, jos, vaikka, kuin..)


Matti ei saanut unta, koska jännitti koetta (KL).


b) Relatiivilause
(alkaa relatiivipronominilla joka tai mikä)

Matti ei saanut unta, mikä ärsytti häntä (RL).


c) Kysyvä sivulause
(= epäsuora kysymyslause, alkaa jollain kysymyssanalla tai verbin kysyvällä muodolla)

Matti mietti yöllä, olisiko parasta vain nousta sängystä (KS).


Huom! Sivulause voi olla myös ennen päälausetta:


Vaikka Matti ei saanut unta, hän yritti olla hermoilematta.

(SL) (PL)


Milloin ei pilkkua?


  • Pilkku ei tule kahden päälauseen väliin, jos niillä on jotain yhteistä

Matti päätti nousta ylös (PL) ja lukea seuraavan päivän kokeeseen (PL). (Matti tekijä molemmissa lauseissa)


  • Päälauseet yhdistetään aina rinnastuskonjunktiolla (ja, sekä, sekä-että, -kä, eli, tai, vai, mutta, vaan, sillä)

HUOM! Pilkku tulee, jos päälauseilla ei ole mitään yhteistä:


Matti tiskasi astioita, mutta Maija päätti imuroida. (Eri tekijät lauseissa, tekevät eri asioita)


  • Pilkku ei tule kahden sivulauseen väliin, jos niitä yhdistää jokin rinnastuskonjunktio

Matti päätti nousta ylös, vaikka oli keskiyö ja vaikka häntä väsytti.

Yhdyssanaohjeita

YHDYSSANASÄÄNTÖJÄ:


  • Milloin sanat kirjoitetaan yhteen?

> Kun kaksi sanaa muodostaa uuden käsitteen.


palo + auto = paloauto

(määriteosa + perusosa)



YHTEEN kirjoitetaan myös mm:


-inen loppuiset sanat > punatukkainen, viimeviikkoinen, jokapäiväinen (Huom! joka päivä, viime viikko)


värit > vaaleanvihreä, kirkkaankeltainen


sanat, joiden määriteosa yksin ei tarkoita mitään > pilkkopimeä, supisuomalainen, typötyhjä


tekijännimet/teonnimet > äidinkielenopettaja, kuulantyöntö




ERIKSEEN ELI SANALIITOKSI kirjoitetaan
:

kielten nimet > suomen kieli, saksan kieli


“pikkusanat” kirjoitetaan erikseen > joka päivä, sen vuoksi, aina kun jne… HUOM! jokapäiväinen




YHDYSMERKKIÄ
käytetään:

Kun määriteosa loppuu ja perusosa alkaa samalla vokaalilla > linja-auto, aamu-uinti HUOM! kevättakki, yläaste


Erisnimi erotetaan yhdysmerkillä yleisnimestä > Maija-serkku, Italian-matka


❤️ Yhdyssanan toinen osa on vierasperäinen sana > extreme-laji


numero, kirjain, lyhenne tms. erotetaan yhdysmerkillä > 13-kiloinen, 12-vuotias (mutta 12 vuotta vanha) , A-luokka, @-merkki, EU-maat


Yhdyssanan alku- tai loppuosa jätetään toistamatta, koska se on sama kuin toisella yhdyssanalla > luku- ja kirjoitustaito


❤️ Yhdyssanan osat ovat samanarvoiset > parturi-kampaaja, englantilais-suomalainen


❤️ Yhdyssanan määriteosa on sanaliitto >

Harry Potter -romaani






Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä