YLEISTÄ OPPIAINEESTA

Draama on oppiaine, jossa vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa kukin oppilas voi kehittää omaa persoonallisuuttaan ja ilmaisuaan. Draaman avulla oppilas voi lisätä itsetuntemustaan, näkemystään ihmisestä ja ympäröivästä maailmasta. Se sopii kaikille eikä vaadi osallistujalta aiempaa kokemusta. Draamaa opiskellaan leikkien ja erilaisten harjoitusten avulla, joissa teatterin keinoilla tapahtuvalla toiminnalla on keskeinen asema. Draamassa käytetään taiteen eri aloja, joista teatteritaide on keskeisin ja kokoava.

Draaman ilmaisulliset tavoitteet

- rohkeus ja ilo ilmaista

- itseluottamuksen ja -tuntemuksen lisääminen

- keskittyminen omaan ja muiden työskentelyyn

- toiminnallisten työtapojen harjoittaminen

- oman mukavuusalueen haastaminen

Draaman esteettiset tavoitteet

- taiteen keinoin oppiminen

- taiteellisen tajun kehittyminen, taide-elämysten tunnistaminen

- esiintymistaitojen kehittyminen

- taiteen vastaanotto

Draaman sosiaaliset tavoitteet

- muiden huomioonottaminen

- avoimuus ja itsekuri

- empatiataidot

- yhteishengen kehittyminen ja kyky neuvotellen ratkaista konflikteja

- ilmiöiden tutkiminen draaman avulla

- ryhmän toimintaan sitoutuminen

Työtavat draamatunneilla

Työtavat ovat oppilaskeskeisiä sekä vuorovaikutteisia ja tähtäävät yhteisölliseen oppimiseen. Päämäärä on elämyksen kautta oivaltaminen ja kokemuksellinen oppiminen. Oppilas toimii yksinään, parin kanssa, pienryhmässä ja suurryhmässä. Työskentely tapahtuu vaiheittain; edellisten vaiheiden oppeja käytetään prosessin edetessä. Vieraillaan koulun ulkopuolella tapahtumissa ja teattereissa sekä tehdään yhteistyötä muiden tahojen kanssa.

Työskentelyssä harjoiteltavat taidot

- ryhmän jäsenenä toimiminen

- tila ja aistit – rentoutus, hengitys, liike

- oman olemuksen käyttö ilmaisuun – miimi, pantomiimi

- kontaktit, tilanteet, keskittyminen – improvisaatiot

- äänenkäyttö sekä liike- ja puheilmaisu

- kokonaisilmaisu ja yhteistoiminta – draamatyöskentely, roolityöskentely

- oman toiminnan arvioiminen

ARVIOINTI

Arviointi keskittyy oppilaan toimintaan yksin ja ryhmässä. Keskeistä on jatkuva näyttö sekä oppilaan kyky arvioida omaa toimintaa. Arviointi on myönteistä, kannustavaa ja oppilaan intimiteettiä kunnioittavaa. Draamassa arvioidaan kokonaisprosessia. Arvosana perustuu jatkuvaan näyttöön sekä aktiivisuuteen ja vastuullisuuteen draamatunneilla. Työskentelyn aikana annettu palaute on tärkeä osa eheän kokonaisuuden rakentamisessa.

Oppilas

• arvioi itseään mielessään, keskustellen sekä esimerkiksi arviointilomakkeella tai arviointipäiväkirjaa pitämällä.
• arvioi toisia ja ryhmän työskentelyä tarkkailemalla, henkilökohtaisella palautteella sekä esimerkiksi pari- ja ryhmäkeskustelulla tai arviointilomakkeella.

Opettaja

• seuraa oppilaan kehittymistä draamaopinnoissa ja antaa palautetta oppilaan toiminnasta ryhmän jäsenenä.
• antaa oppilaille numeroarvioinnin aktiivisuuden sekä draama- ja ryhmätyötaitojen perusteella.
• antaa rohkaisevaa palautetta

• 	10-9	8	7	6-5
  Aktiivisuus	Oppilas osallistuu erittäin aktiivisesti tunnilla. Hän on motivoitunut ja innostunut. On rohkea, ei pelkää epäonnistumista. Työskentelee pitkäjänteisesti.	Oppilas osallistuu aktiivisesti. Toimii yleensä turvallisten rajojen puitteissa, mutta kokeilee välillä rohkeita ratkaisuja. Kykenee pitkäjänteiseen työskentelyyn, mutta välillä keskittymien herpaantuu.	Oppilas osallistuu silloin tällöin oppitunnin kulkuun. Ei ole erityisen aktiivinen, vaan tyytyy toisten ideoimien ratkaisujen toteuttamiseen. Keskittymiskyky vaihtelee.	Oppilas osallistuu harvakseltaan oppitunnin kulkuun. Hän ei ole sitoutunut pitkäjänteiseen työskentelyyn eikä tuo omia ideoitaan esiin. Keskittymiskyky on heikko.
  Draamataidot	Hallitsee kiitettävästi improvisaation työtapoja. Ymmärtää joo-periaatteen ja uskaltaa heittäytyä. Osallistuu prosessidraamaan erittäin aktiivisesti. Uskoo rooliin ja osaa toimia roolissa. Osallistuu esityksen valmistamiseen kiitettävästi. Näyttelee ilmeikkäästi ja eläytyy rooleihin erinomaisesti. Kehonkäyttö on monipuolista ja äänenkäyttö kuuluvaa. Keskittyy esitykseen ja on läsnä lavalla. Pystyy hyödyntämään opettajan antamaa palautetta.	Tietää improvisaation työtapoja ja pystyy yleensä käyttämään niitä. Ymmärtää joo-periaatteen, mutta ei aina uskalla heittäytyä. Tietää joitain prosessidraaman työtapoja ja osallistuu siihen aktiivisesti. Yleensä uskoo rooliin ja yhteiseen fiktioon. Osallistuu esityksen valmistamiseen. Hän näyttelee hyvin ja eläytyy rooleihin kohtalaisesti. Kehon- ja äänenkäytössä sekä läsnäolossa on kehitettävää. Yleensä onnistuu hyödyntämään opettajan palautetta.	Hallitsee improvisaation työtavat osittain, mutta ei pysty johdonmukaiseen työskentelyyn. Joo-periaatteen merkitys on suurimmaksi osaksi epäselvä. Tietää, että prosessidraamassa on erilaisia työtapoja. Osallistuu vaihtelevasti prosessidraaman kulkuun. Hetkellisisä onnistumisia roolissa ja fiktion ylläpitämisessä. Esitysten valmistamiseen osallistuminen on melko passiivista, mutta on mukana esityksessä melko aktiivisesti. Kehon käyttö ei ole erityisen tehokasta, ääni ei kuulu. Onnistuu osittain hyödyntämään opettajan palautetta.	Pystyy käyttämään muutamaa improvisaation työtapaa satunnaisesti, mutta joo-periaatteen merkitys on epäselvä. Oppilas on kokeillut jotain prosessidraaman työtapaa, mutta ei ole sisäistänyt niitä. Roolin otto ja työskentely fiktiossa ei onnistu. Ei osallistu esitysten valmistamiseen. Roolin otto ei onnistu, keskittyminen ja läsnäolo erittäin puutteellista. Kehon käyttö on vähäistä, ääni ei kuulu. Ei kykene hyödyntämään saamaansa palautetta.
  Ryhmätyötaidot	Oppilas toimii ryhmää rakentavana ja kannustavana jäsenenä. Iloitsee yhtä lailla omista kuin toistenkin onnistumisista. Vie ryhmälle annettua tehtävää eteenpäin erinomaisesti, kuuntelee toisia ja huomioi toisten mielipiteet. Ryhmäroolina esimerkiksi koordinoija, rohkaisija, selventäjä tai raportoija.	Oppilas pystyy työskentelemään ryhmässä. Hän pystyy yleensä kuuntelemaan toisia ja halutessaan vie ryhmälle annettua tehtävää eteenpäin, mutta välillä motivaatio laskee. Ryhmäroolina esimerkiksi rohkaisija, työtapojen ehdottaja, huomion tavoittelija tai muiden yläpuolelle asettuja.	Oppilas ei jaksa kuunnella muita pitkään. Hän keskittyy usein toisille esiintymiseen, mutta pystyy satunnaisesti myös työskentelemään yhdessä. Ryhmätyöskentelyssä on usein passiivinen tai huomionhakuinen. Usein yksilökeskeisiä ryhmärooleja, jotka eivät edistä ryhmän työskentelyä.	Ryhmätoimintaan osallistumisen sijaan oppilas toimii lähinnä tarkkailijan roolissa kommentoiden muiden toimintaa. Vetäytyy vastuusta, jarruttaa ryhmän etenemistä tai asettuu muiden yläpuolelle.