PS3

Teksti

Kuka minä olen?  Tunnista minut ja kerro veikkauksesi myös opettajalle ! Nyt ei tarvitse tarinoida, yksi sana riittää.

 

 

  1. a) Älä katso kokoani ja naureskele sille! Olen pieni mutta pippurinen. Sivistyneet ihmiset kutsuvat minua myös toisella nimellä. Aina kun itket tai naurat tai olet tunteellinen, minä olen töissä! Autan sinua varomaan vaaroja ja pitämään puoliasi, suremaan ja iloitsemaan! Minä varastoin kaikki tunteesi ja tuon ne esiin salamannopeasti tarvittaessa. Kuollut kone olisit ilman minua!
  2. b) Haloo täältä pään takaosista! Minua ei juuri huomata – ja aina syrjitään – ihan kuin en muka kuuluisi joukkoon. Minä vastaan siitä, että asiat viime kädessä sujuvat niin kuin on tarkoitus. Ilman minua liikeradoissasi ja toiminnassasi ei olisi laatua – täytyyhän kaiken olla viimeisen päälle kohdallaan jotta voidaan puhua hyvästä Minä osaan tehdä tarvittavan viimeistelyn teille hutilukset! Ja sitä paitsi ilman minua et pysyisi edes pystyssä – olenhan minä tasapainon säätelijä!
  3. c) Oletkos unohtanut että minä, olen pomo! Minä se määrään mitä hormoneja laitetaan tuotantoon. Ilman minua alat ylensyömään, sotket unirytmisi etkä älyä pitää nestetasapainoa yllä. Minä uskon harmoniseen tasapainoon – kun kaikki on kohdallaan, elämä sujuu. Ja minä huomaan kyllä heti jos jotain täytyy korjata ja tasapainottaa.
  4. d) Minä en ole mikään leikkisä merihevonen vaikka nimeni tarkoittaakin latinaksi sitä. Saan olla jatkuvasti arkistonhoitajana tallettamassa jotakin säilömuistiin tai hakemassa tarvittavat tiedot taas käyttöön. Tämä se vasta kiireinen homma on! Aina kun muistelet lapsuuden leikkejä tai matematiikan kaavoja tai mitä reittiä mökille ajetaan, minä olen täystyöllistetty.
    En voi hyvin kauhean stressin keskellä – saatan suorastaa alkaa surkastua jos aina vain kuormitetaan kauhealla stressitilalla.  
  5. e) Mutta mitä voisit tehdä ilman minua? Minut löydät pään molemmilta puolilta! Minä olen kielen mestari! Kielen kehitys ja kyky puhua kehittyy, kun minä kehityn. Mitä olisitkaan ilman kykyä viestiä kielen rikkauksien avulla? Kohtele minua hyvin, muuten puhekykysi saattaa vaurioitua, samoin kykysi aistia musiikkia ja tunnistaa kasvoja. Kielipääsi on minun vasurini  - ja se tykkää erityisesti tytöistä, koska he antavat sen kasvaa nopeammin ;)
  6. f) Minulle t voi mitään, toimin silloin kun haluan! Joskus saatan aiheuttaa sinulle kiusallisen tilanteen punastuttamalla sinut tai kohottamalla sydämen sykkeesi korkeuksiin, mutta en tee sitä kiusallani. Yritän vain valmistaa sinut taistelemaan tai pakenemaan jos siihen on tarvetta. Tosin aina en erota onko kyseessä todellinen vaaratilanne vai ei ja toimin silti. Silloin et taida oikein pitää minusta...
  7. g) Vaikutan vireystilaasi ja biologisen kellosi tikitykseen...ja nyt ei puhuta lasten hankkimisesta. Nimeni lyhennetään psykologiassa usein kirjainyhdisteellä.
  8. h) Minä aktivoidun hämärässä ja säätelen erään hormonin eritystä. Vaikutan siihen milloin sinua alkaa nukuttamaan. Olen ihan fiksu kaveri, mutta joskus kaamosaika ja keskikesän valoisuus saattavat hiukan sekoittaa toimintaani. Jotkut innokkaimmat hifistelijät hankkivat silloin kirkasvalolampun. Muistele mille pihka tuoksuu ja mitä kuusista roikkuu, niin saatat muistaa nimeni.
  9. i) No minä olen se salaperäinen hormoni, joten edellä mainittu tyyppi tuotti. Jos uni ei tule, voit kokeilla unilääkkeitä, joihin on lisätty keinotekoisesti suuri määrä minua. En kuitenkaan suosittele, että kosket vahvempiin lääkkeisiin, sillä ne koukuttavat sinut helposti ja sen jälkeen sinun voi olla vaikea nukahtaa ilman lääkkeitä.
  10. j) Silloin kun teet jotakin kivaa - esim. harrastat seksiä, syöt hyvää ruokaa tms. minä kerron sinulle, että toiminta tuottaa sinulle mielihyvää. Valitettavasti aktivoidun myös tiettyjen huumeiden vaikutuksesta tai esimerkiksi peliautomaattien pelaamisesta ja silloin on vaara, että jäät koukkuun haitallisista toiminnoista. Sitä en toki toivoisi, mutta koska pyrit saamaan yhä uudestaan ja uudestaan mielihyvän tunteen, siinä on suuri vaara. Minkäs minä viehätysvoimalleni mahdan! Pysy siis kaukana moisista houkutuksista!

Palauta ps3 työ tänne!

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Kotitehtävän arviointi ohje:

Selitä kahden esimerkin avulla, miksi muistista palauttaminen voi epäonnistua. Perustele esimerkit psykologisella tiedolla. Vastauksen enimmäispituus on 2 000 merkkiä.


  • Vastauksessa voidaan tarkastella palautuksen ongelmia esim. tarkkaavaisuuden ongelmien, keskittymisen, työmuistin ongelmien esim. ylikuormittumisen, stressin, psyykkisten sairauksien (esim. masennus), voimakkaiden tunnetilojen (esim. pelko, rakastuminen), defenssien (esim. torjunnan), muistihaun lukkiutumisen, tunnistusmuistin, vapaan palautuksen, valemuistojen, rekonstruktion, alku- ja äskeisyysefektien, rekonsolidaation tai muistijäljen hiipumisteorian kannalta. Myös biologiset ja fysiologiset näkökulmat ovat mahdollisia esim. päihteiden ja lääkkeiden vaikutus, aivosairaudet, -vammat, dementia, ADHD, heikko muistijälki tai aistielinten toimintapuutokset tai vauriot. Muistin hermostollista perustaa on perusteltua käsitellä muutenkin kuin muistisairauksien yhteydessä.​

​

  • 9−11 p.“Vastauksessa annetaan kaksi jossain määrin osuvaa esimerkkiä muistista palauttamisen epäonnistumisesta. Mahdollisista puutteista huolimatta vastauksessa ilmiötä selitetään psykologisen tiedon varassa.”​
  • 15−17 p. Kuten HVP:n alku: “annetaan kaksi osuvaa esimerkkiä siitä, miksi muistista palauttaminen voi epäonnistua. Muistia ja sen rakenteita sekä siihen liittyviä teorioita tarkastellaan asianmukaisesti ja riittävällä laajuudella suhteessa valittuihin esimerkkeihin.” Pääpaino on mieleen palauttamisen ongelmissa. Perusteluissa käytetty psykologinen tieto on tarkempaa.

Tämä kotiin ti tunnille! Yo 2023 kevät. Harjoittele merkkimäärä rajoitusta. Tämä kotiin! Tee ainakin kolme, jotta harjoittelet merkkimäärä rajoitusta!

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

2. Tiedonkäsittelyn käsitteitä 20 p.
Vastaa neljään kohdista 2.1–2.6.
Alla on kuusi ihmisen tiedonkäsittelyyn liittyvää käsitettä (2.1–2.6). Valitse käsitteistä neljä ja määrittele lyhyesti, mitä ne tarkoittavat. Kunkin vastauksen enimmäispituus on 750 merkkiä.
Älä jätä mitään merkintöjä sellaisen osatehtävän vastauskenttään, jota et halua jättää arvosteltavaksi.
2.1 Työmuisti 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
2.2 Synapsi 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
2.3 Aivojen plastisiteetti 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
2.4 Nopea ajattelu eli tyypin 1 ajattelu 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
2.5 Skeemalähtöinen havaitseminen 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
2.6 Kognitiivinen heuristiikka 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Vastaa johonkin näistä

1) Selitä kahden esimerkin avulla, miksi muistista palauttaminen voi epäonnistua. Perustele esimerkit psykologisella tiedolla. Vastauksen enimmäispituus on 2 000 merkkiä.

2) Valitse jokin harrastus ja tarkastele sen kognitiivisia vaikutuksia

3) (2018 kevät) Porkkanan havaitseminen 20 p.
Selitä, millaiset tiedonkäsittelyn vaiheet ihminen käy läpi, kun hän näkee porkkanan ja tunnistaa siinä olevan kasviksen porkkanaksi. Kuvaa myös, missä hermoston osissa tiedonkäsittely tapahtuu.

4) (2018 kevät t. 5) https://yle.fi/plus/abitreenit/2022/Syksy/2022-09-22_PS_fi/attachments/index.html#5.A (täällä video)
 aivopuoliskon puuttuminen
Selitä, miksi videolla esiintyvä nainen voi elää melko tavanomaista elämää, vaikka suuri osa hänen toisesta aivopuoliskostaan puuttuu.

Kognitiivisten taitojen kehittyminen aikuisuudessa (20 p.)

Valitse yksi taitavaa ajattelua vaativa toimintalaji (esimerkiksi asiantuntijuus, ongelmanratkaisu, päätöksenteko). Selitä psykologisen tiedon ja esimerkkien varassa, kuinka siihen liittyvät kognitiiviset taidot kehittyvät aikuisuudessa

Tehtävään kognitiiviset taidot vastausohje

Kognitiiviset taidot

Tehtävää voi siis lähestyä myös esim. näistä näkökulmista: kognitiivinen psykologia, kehityspsykologia, sosiaalipsykologia, emootio- ja motivaatiopsykologia, biologinen psykologia (plastisiteetti, otsalohkot jne), persoonallisuuspsykologia, kunhan pysytään koko ajan aiheessa.

 

Vastauksessa tulee määritellä taitavasta ajattelusta valittu käsite (asiantuntijuus, ongelmanratkaisu, päätöksenteko) sekä antaa aikuisuuden määritelmä (noin 22 v.-).

 

Aikuiselle mahdollista postformaali ajattelu: reflektiivinen ajattelu, kriittinen ajattelu, relativistinen ajattelu, kyky kompromisseihin ja metakognitiiviset taidot.

 

Kaikkiin korkeamman asteen kognitiivisille toiminnoille keskeisiä perustason kognitiivisia toimintoja ovat havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti (kaikki muistijärjestelmät, erityisesti työ- ja pitkäkestoinen muisti). 

 

Näitä voi syventää esim.

  • valikoivan tarkkaavaisuuden merkitys, resurssiteoriat 
  • implisiittinen tieto ja muisti tukee päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua
  • toiminnanohjaus
  • yleisesti: havaintokehä, skeemat tarkentuvat, monipuolistuvat ja kehittyvät jne (esim. automatisoituminen)
  • kielen merkitys (muiden) kognitiivisten taitojen kehitykselle

 

Kognitiivisten taitojen kehitykseen vaikuttavat biologiset, sosiaaliset ja psyykkiset tekijät. 

 

Kaikissa näissä kognitiivisissa toiminnoissa ja niiden kehityksessä tunteet, motivaatio ja tunnesäätely ovat tärkeitä, esim. päätöksentekoon liittyvä ahdistus, epävarmuuden sietäminen, toimivat hallintakeinot (ja defenssit), jotka edesauttavat tai hidastavat kehitystä. Positiiviset tunteet motivoivat.

 

Asiantuntijuus

  • kehittyy nimenomaan oppimisen eli kokemuksen kautta, siksi aikuisilla todennäköisemmin enemmän asiantuntijuutta eri aloilla 
  • kehittyneet sisäiset mallit kehittyvät yleensä myös kokemuksen kautta
  • automatisoidut toiminnot kehittyvät myös kokemuksen kautta
  • kiteytynyt älykkyys on tavallisempaa aikuisilla, joilla runsaasti kokemusta
  • metakognitiiviset taidot 
  • lähikehityksen vyöhyke, Vygotski
  • hiljainen tieto
  • sosiokulttuurinen ja kognitiivinen näkökulma

 

Ongelmanratkaisu

  • ongelmanratkaisulle keskeinen otsalohko kehittynyt valmiiksi varhaisaikuisuudessa
  • oppimisen merkitys ja oppimisteoriat (vrt. teoriat eläinten oppimisesta varhaisessa ongelmanratkaisu-tutkimuksessa) 
  • luova ongelmanratkaisu, konvergentti/divergentti ajattelu

 

Päätöksenteko

  • persoonallisuudella merkitystä: esim. maailmankuva ja itsetunto vaikuttaa päätöksiin - aikuisella “valmis” maailmankuva
  • otsalohko ja sen kehittyminen on keskeinen päätöksenteon valmiuksille
  • päätöksenteko ryhmässä - alttius konformistiselle ajattelulle pienempi aikuisuudessa?

 

Kognitiiviset taidot

  • sisäiset mallit, skeemat
  • joustava/kiteytynyt älykkyys
  • nopea/hidas ajattelu
  • heuristiikat

Ps3

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1) https://images.cdn.yle.fi/image/upload/fl_keep_iptc,f_auto,fl_progressive/q_80/w_600,c_fill/v1501788627/39-408075593e62e68f86a.jpg

Näkötiedon käsittelyyn osallistuu aivoissa useita alueita, joista osa on esitetty alla olevassa kuvassa värillisenä. Valitse kuvassa esitetyistä alueista yksi, nimeä se, kuvaa sen keskeiset näkemiseen liittyvät toiminnot sekä pohdi, minkälaisia kognitiivisia vaikeuksia sen vaurioista voi seurata.

2) Etsi netistä Abitreeneista kevät 2020 tehtävä 1 (kokeile linkki)
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/11/2020-kevat-psykologia


Tässä oikeat vastaukset. Kokeile ensin tarkista sitten


Muistijärjestelmät (20 p.)

Mitä ominaisuuksia seuraavilla muistijärjestelmillä on? Monivalintatehtävässä pitää valita, mitkä muistin ominaisuudet liittyvät mihinkin muistijärjestelmään. Valitse kussakin kohdassa 1.1.–1.10. parhaiten soveltuva vaihtoehto. Oikea vastaus 2 p., väärä vastaus −1 p., ei vastausta 0 p. Tehtävä ei ole pakollinen, ja siihen voi jättää vastaamatta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen väittämään vaihtoehto ”En vastaa”.

HVP:
Oikeat vastaukset: 2 p. Väärät vastaukset: –1 p. Ei vastausta: 0 p.
1.1. Semanttinen eli tietomuisti
1.2. Proseduraalinen eli taitomuisti
1.3. Episodinen eli elämäkertamuisti
1.4. Proseduraalinen eli taitomuisti
1.5. Työmuisti
1.6. Episodinen eli elämäkertamuisti
1.7. Työmuisti
1.8. Episodinen eli elämäkertamuisti
1.9. Semanttinen eli tietomuisti
1.10. Työmuisti


3) Psyykkisten toimintojen ja aivojen suhde (20 p.)

Anna kaksi esimerkkiä siitä, miten psyykkisten toimintojen ja aivojen suhteesta voidaan saada tietoa. Vastauksen enimmäispituus on 2 000 merkkiä.



Tässä hyvän vastauksen piirteet:


Psyykkisten toimintojen ja aivojen suhde (20 p.)

Anna kaksi esimerkkiä siitä, miten psyykkisten toimintojen ja aivojen suhteesta voidaan saada tietoa. Vastauksen enimmäispituus on 2 000 merkkiä.

HVP:

Psyykkisten toimintojen ja aivojen suhteesta saadaan tietoa etenkin toiminnallisten, mutta myös rakenteellisten aivotutkimusmenetelmien avulla sekä tutkimalla aivovauriopotilaita. Toiminnallisilla aivokuvantamismenetelmillä voidaan esimerkiksi tutkia, mitkä aivoalueet ovat aktiivisimpia, kun henkilö suorittaa jotain tehtävää. Toiminnallinen magneettikuvaus (fMRI), yksifotoniemissiotomografia (SPECT), positroniemissiotomografia (PET) ja optinen kuvantaminen (NIRS) mittaavat muutoksia aivojen verenkierrossa. Elektroenkefalografia (EEG) mittaa aivojen sähköistä ja magnetoenkefalografia (MEG) niiden magneettista toimintaa. Rakenteellisilla aivokuvantamismenetelmillä voidaan puolestaan esimerkiksi tutkia aivojen rakenteita ja niiden poikkeavuuksia suhteessa siihen, miten henkilö suoriutuu tehtävistä. Näihin lukeutuvat tietokonetomografia (CT/CAT) ja magneettikuvaus (MRI). Kuvantamismenetelmien ohella aivojen toimintaan voidaan myös pyrkiä vaikuttamaan: transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) mahdollistaa aivojen sähköisen toiminnan paikallisen häiritsemisen samaan aikaan, kun tutkittava suorittaa tehtävää. Ennen nykyisten aivokuvantamismenetelmien aikaa aivojen toiminnoista saatiin tietoa aivovauriopotilaiden avulla esimerkiksi niin, että tutkittiin aivovaurion paikan ja laadun sekä tehtävästä suoriutumisen välisiä yhteyksiä. On kuitenkin muistettava, että vain osa psyykkisistä toiminnoista liittyy selvärajaisen aivoalueen toimintaan ja monet psyykkiset toiminnot syntyvät useiden aivoalueiden laajasta yhteistyöstä.

9−11 p. Vastauksessa kuvataan kaksi esimerkkiä siitä, miten psyykkisten toimintojen ja aivojen suhteesta voidaan saada tietoa. Vastaukseen sisältyy pääosin mielekästä psykologista tietoa ja käsitteistöä. Tiedon hallinta on hyvää, mutta osittain rajoittunutta. Vastaus on pääosin tehtävänannon mukainen, mutta osa tekstistä jää irralliseksi.

15−17 p. Vastauksessa kuvataan kattavasti kahden esimerkin kautta, miten psyykkisten toimintojen ja aivojen suhteesta saadaan tietoa. Vastaukseen sisältyy monipuolista psykologista tietoa ja käsitteistöä. Tiedon hallinta on kiitettävää. Vastaus on pääosin tehtävänannon mukainen. Vastaus muodostaa kiitettävän kokonaisuuden.

Jos merkkejä on 50 % yli sallitun määrän, vähennetään 2 pistettä, 100 % ylityksestä vähennetään 4 pistettä.

Tehtävä todettiin selkeäksi, mutta myös erottelevaksi: tietojen täsmällinen esittäminen tehtävänannon mukaan ei ole helppoa. Vastaus tulee rajata psyykkisiin toimintoihin - emootioihin, kognitioihin, motivaatioon ja rakentaa siten, että selviää, miten saadaan selville tietoa nimenomaan aivorakenteiden ja niiden toimintojen yhteydestä psyykkisiin prosesseihin.

Kokelas saattaa mieltää kahdeksi esimerkiksi hyvin monia erilaisia asioita. Neuropsykologisissa tutkimuksissa voidaan joko vaikuttaa jonkin aivoalueen toimintaan aktivoimalla tai lamauttamalla sen toimintaa (esim. leesiot, TMS), jolloin voidaan paremmin ymmärtää jonkin alueen merkitys tietylle psyykkiselle toiminnalle. Toisaalta tutkittava voidaan ohjata tutkittava suorittamaan jotain psyykkistä toimintoa tai herättää hänessä tunne ja tarkkailla samaan aikaan aivokuvantamisen avulla, missä aivojen osissa aktivaatiota syntyy. Kolmas mahdollinen tapa hahmottaa kaksi esimerkkiä ovat kliinisen neuropsykologian tapauskertomukset yhtenä ja aivokuvantamisella saatu tieto toisena. Osa kokelaista voi ajatella kahdeksi esimerkiksi kahden eri aivotutkimusmenetelmän tuoman tiedon. On myös mahdollista, että esimerkkinä kerrotaan eläinkoe, jossa on konkreettisesti tutkittu jotakin psyykkistä toimintoa ja tietyn aivoalueen toiminnan muuttumista sen aikana ja verrattu sitä ihmisen aivojen toimintaan.

Tähän alle on koottu eri oppimateriaaleista ja tiedonlähteistä esimerkkejä, jotta valmistavan arvostelun tekijä voi tunnistaa monet mahdollisuudet löytää kaksi erilaista.

Varsinkin ennen modernien aivotutkimusmenetelmien kehittymistä psyykkisten prosessien yhteyttä aivojen rakenteeseen ja toimintaan pyrittiin ymmärtämään aivovauriotapausten kautta, esimerkiksi:

Paul Brocan patologisessa tutkimuksessa havaitsema löydös: otsalohkon sivuosan alueen puutos johti afasiaan ja puheen tuottaminen vaikeutui.
Robert Sperryn tutkimukset Split brain -eli aivohalkiopotilailla auttoi ymmärtämään oikean ja vasemman aivopuoliskon erilaisia tehtäviä psyykkisissä toiminnoissa.
Phineas Gagen tapaus otsalohkon merkityksestä toiminnanohjauksessa.
Antonio Damasion Eliot otsalohkovauriopotilas oli huono tunnistamaan tunteita ja tästä johtuen päätöksenteko vaikeutui vaikka muissa kognitiivisissa toiminnoissa ei tapahtunut muutoksia muutoksia.
Amygdalan merkitys: esim. koe-eläimellä mantelitumakkeen poisto poisti myös pelkoehdollistumisen.

HVP:ssä on huomioitu tärkeä seikka, jonka esille nostaminen vastauksessa on ansio: “On kuitenkin muistettava, että vain osa psyykkisistä toiminnoista liittyy selvärajaisen aivoalueen toimintaan ja monet psyykkiset toiminnot syntyvät useiden aivoalueiden laajasta yhteistyöstä.“

Aivotutkimusmenetelmät voidaan luokitella rakenteellisiin ja toiminnallisiin.

Rakenteellisilla menetelmillä saadaan paikallistettua anatomisen tarkasti, millaisia rakenteita aivoissa on esim. aivojen myelinisoituneisuuden aste ja jonkin alueen koko. Sen avulla voidaan tutkia, millaisia rakenteellisia muutoksia aivoissa on tapahtunut esim. aivovamman jälkeen tai voivatko esim. mielenterveyden ongelmat voivat heijastua aivojen rakenteisiin.
MRI (MK, magneettiresonanssikuvaus) Perustuu voimakkaiden magneettikenttien käyttöön. Sen avulla saadaan yksityiskohtaisia ja tarkkoja kuvia aivojen rakenteesta; esim. Lontoon taksikuskien hippokampuksissa tapahtuvia muutoksia mitattiin MRI:llä.
Tietokonekerroskuvaus / viipalekuvaus / tietokonetomografia (lyhenne TT, CT tai CAT) Röntgensäteiden avulla saadaan viipalekuvaa aivoista, joista voidaan rakentaa kolmiulotteisia malleja aivoista. Menetelmän avulla voidaan tunnistaa esim. aivoinfarktin sijainti, aivokudoskatoa tai aivoverenkiertohäiriöitä esim. muistisairauksissa. Menetelmä on halpa verrattuna esim. MRI-laitteen käyttöön.

Toiminnallisten menetelmien avulla saadaan selville, mille alueelle johonkin psyykkisiin prosesseihin liittyvä toiminto paikallistuu, kun voidaan havaita, millä alueella aktivaatio tapahtuu. Toiset menetelmät pystyvät paikantamaan millimetrien tarkkuudella missä aktivaatiota on. Toisten menetelmien avulla pystytään selvittämään millisekuntien tarkkuudella, miten psyykkisiin prosesseihin liittyvä aktivaatio etenee reaaliaikaisesti eri aivoalueilla. Voidaan esimerkiksi tunnistaa alueita tai prosesseja, joissa hermoimpulssit viriävät, kun ihminen lukee tekstiä tai miten tunteet viriävät kun hän katsoo elokuvaa tai voidaan tunnistaa erilaisiin psyykkisiin prosesseihin liittyvien välittäjäaineiden pitoisuuksia.

EEG mittaa kallon päältä elektrodien avulla, muutoksia aivosähkökäyrässä. Tietty ärsyke aiheuttaa hermoverkoissa sähköisiä reaktioita, näistä herätevasteissa ilmenevistä muutoksista voidaan tehdä päätelmiä yksilön psyykkisestä toiminnasta. Koska monet psyykkiset prosessit kuten sanan merkityksen ymmärtäminen tai tunteisiin liittyvien kasvonilmeiden erottaminen tapahtuu millisekunneissa, on EEG sopiva menetelmä, koska se havaitsee aivosähkökäyrissä tapahtuvia muutoksia sekunin murto-osien tarkkuudella. Sen avulla voidaan tutkia havaitsemiseen liittyviä psyykkisiä ilmiöitä esim. milloin vauva erottaa muutoksen kuulemissaan äänteissä tai milloin näköärsyke vaihtuu tai kuinka näköhavaintoon liittyvät prosessit etenevät eri aivoalueilla. Sen avulla on tutkittu mm. lukivaikeutta ja tarkkaavaisuushäiriöitä. Sen avulla voidaan tutkia tajunnantasoa, unen vaiheiden vaihtumista ja arvioida koomapotilaiden heräämisennustetta. EEG:n avulla tunnistetaan esim. migreenisairauksia ja epilepsiaa.
fMRI, funktionaalinen eli toiminnallinen magneettikuvaus. Kun hermosolut aktivoituvat, niiden energiankulutus ja siten hapen kulutus nousee. Hapen kuljettamiseen tarvitaan verenkierron aktivoitumista. fMRI tunnistaa erityyppisten happimolekyylien liikkumista ja näin toistuvien leikekuvien pohjalta voidaan nähdä muutoksia eri aivoalueiden aktivoitumista. FMRI:llä ei kyetä kovin hyvin havaitsemaan nopeita muutoksia aivoissa, mutta se on paikallisesti tarkka tunnistamaan, millä alueella psyykkiseen prosessiin liittyvää aktiivisuus ilmenee.
PET (positroniemissiotomografia) Voidaan mitata aivojen aineenvaihdunnan muutoksia esim. välittäjäainepitoisuuksia tai glukoosin kulutusta. Sen avulla voidaan tutkia esim. missä tilanteessa dopamiinia erittyy. Tietyt välittäjäaineet tunnetaan parhaiten esiintymisestään tietyissä hermoverkoissa kuten kuten dopamiini mielihyvän kokemukseen, motivaatioon ja vaikkapa riippuvuuksien syntyyn, asetyylikoliinin merkitys on yhdistetty muistin toimintaan, serotoniini mielialaan jne. PET-tutkimuksella aivojen toimintaa pystytään paikantamaan n. 0,5 cm tarkkuudella mutta aivojen alle millisekunneissa tapahtuvien muutoksien havaitsemiseen se ei sovellu.
MEG (magnetoenkefalografia) mittaa hermosolujen sähköisen toiminnan tuottamia magneettikenttiä muutaman millisekunnin tarkkuudella. MEGin avulla voidaan tutkia millä aivojen alueilla hermosolut aktivoituvat, kun tutkittava suorittaa jotain psyykkistä tai motorista tehtävää kuten lukee tekstiä tai liikuttaa jotain kehon osaa. MEGin avulla voidaan selvittää esim. millaisen magneettisen toiminnan muutoksen tai vasteen tietyn sanan kuuleminen synnyttää aivoilla.
TMS (transkraniaalinen magneettistimulaatio) Aivoja aktivoidaan tai lamautetaan pään ulkopuolelta magneettipulssin avulla. Näin voidaan esim. tutkia miten puheen tuottaminen vaikeutuu, kun tiettyä aivojen aluetta stimuloidaan. Menetelmää on käytetty mm. masennuksen hoidossa. Sarjoittaisten käsittelyjen jälkeen mielihyvää käsittelevissä aivojen alueissa on tapahtunut muutoksia.
Kehon fysiologiset mittaukset esim. EMG, EDA, EKG, saattavat olla mielekkäitä esimerkkejä, jos tuodaan taitavasti esille, että kehon muutokset ovat myös aivojen toiminnan seurausta ja että näitä menetelmiä voidaan hyödyntää esimerkiksi tunnereaktioiden tutkimuksessa.

Kokelas voi valita kaksi esimerkkiä tuntemistaan tutkimusesimerkeistä.

9−11 p.
Kuten HVP

15−17 p.
Kuten HVP

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Jos on odottelua tee tämä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tapaus 3 ei kuulu meidän opetussuunnitelmaan, mutta arvaa..


1. Erilaiset aivovammat voivat vaikuttaa ihmisen elämään monella tapaa. Pohdi ja arvioi muutaman esimerkin avulla, miten aivovauriot voivat vaikuttaa ihmisen puheen tuottamiseen ja ymmärtämiseen. (käytä enintään 500 sanaa)


2. Seuraavissa katkelmissa on esitelty viisi esimerkkitapausta erilaisista arkielämään vaikuttavista häiriöistä ja ongelmista. Arvioi kurssin tietojen pohjalta mahdollisen häiriön tai ongelman luonne. Anna myös vinkkejä apua kysyville siitä, kuinka heidän kannattaisi toimia.

Tapaus 1
Olen 71-vuotias ja ihmeissäni siitä, että lähimuistini on todella heikko. Edellisenä päivänä olen jutellut tyttäreni kanssa puhelimessa, mutta sitten en enää muista koko puhelua. Saatan kuitenkin hyvin muistaa vanhoja tapahtumia yksityiskohtaisesti. On hankalaa kun ei muista lähiaikana tapahtuneita asioita. Jossain on vika, mutta missä?


Tapaus 2
Lukion koeviikot ovat minulle ihan paniikkia. Yritän lukea ulkoa niin paljon kuin vain mahdollista, painan mieleeni asioita ja muistan ne, jos heti kysytään. Sitten kun koittaa koe, pää on ihan tyhjä. Mitään ei tule mieleen. Onko asialle mitään tehtävissä?


Tapaus 3
Saatan ihan nukahtaa kesken normaalin jutustelun. Muutama hankala tilanne on tuosta nukahtelusta syntynytkin. Nukun muuten ihan normaalisti öitäni, noin kahdeksan tuntia yössä. Vähän pelottaakin, sen verran outoa tämä on. Mistä voi olla kyse?


Tapaus 4
Vanhempani valittavat usein, etten kuuntele heitä, kun he huutavat vaikkapa syömään. Ja tottahan se on, etten kuulekaan. Kuulossani ei varsinaisesti ole vikaa, mutta joskus (siis aika usein)olen vain keskittynyt lukemiseen, enkä oikeasti ole edes huomannut heidän puhettaan. Onko minussa jotain vikaa vai mistä ihmeestä on kyse?


Tapaus 5:
Jokin aika sitten kaaduin ja löin pääni. Toivuin onnettomuudesta ihan hyvin, mutta nyt olen huomannut jotain omituista (tai minulle on huomautettu). Ruokalautasesta en syö kuin puolet tai jätän ajamatta toisen puolen parrastani. Mitä tämä oikein on? Aika outo juttu...


2) Käy sivuilla ja kuvaile minkä nimiset aivojen alueet kuvaan on eriväreillä merkitty. Millaisista toiminnoista ne vastaavat http://s3.thingpic.com/images/AH/p52RWqbzNKd1Ek7RwnPWz1oo.jpeg

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Lomake

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1) Ps4 ja Ps3

Katso dokumentti ja pohdi syitä miksi muisti valehtelee?
https://areena.yle.fi/1-50307317


2) Ps3 tarkkaavaisuus ja adhd
Pohdi miten tarkkaavaisuushäiriöisen kanssa pitäisi toimia?
https://adhd-liitto.fi/julkaisut/videot/



3) Katso Mika Poutalan video kohta 0-6.05. Mikä Poutalan ydinajatus oli? Millaisia psykkisen itsesäätelynkeinoja hän käytti pettymyksiä kohdatessa? Mitä tarkoitetaan adaptiivisella ja epäadaptiivisella tunteiden käsittelyllä? Kuvaile miten coping keinoja ja defenssejä on psykologiassa jaoteltu





4) Käy kävelyllä ja kuuntele. Kirjoita miksi kiintymyssuhteet ovat erittäintärkeitä elämänkaaressa
https://areena.yle.fi/audio/1-4606052

5) https://yle.fi/uutiset/3-11665267

Lue artikkeli. Kuvaile ajatuksiasi hoidosta

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen