Kysymys:
Jos ihminen kuuluu johonkin vähemmistöryhmään, esimerkiksi etniseen vähemmistöön
tai seksuaalivähemmistöön, hän kokee usein valtaväestöä enemmän kiusaamista,
syrjintää tai väkivaltaa. Nämä kaikki tuottavat ihmiselle stressiä, jota kutsutaan
vähemmistöstressiksi. Vähemmistöstressin määritelmiä on kuvattu aineistossa 7.A.
Ihminen voi myös kuulua samanaikaisesti useaan vähemmistöryhmään, esimerkiksi sekä
seksuaalivähemmistöön että etniseen vähemmistöön. Aineistossa 7.B on kuvattu
tutkimus, jossa tutkittiin, miten useaan vähemmistöryhmään kuuluminen vaikutti
vastaajien hyvinvointiin.
Analysoi psykologisen tiedon valossa vähemmistöstressin yhteyttä hyvinvointiin. Pohdi
lisäksi, mitkä tekijät voisivat selittää aineistossa kuvatun tutkimuksen tuloksen, jonka

mukaan kahteen vähemmistöryhmään kuuluvilla henkilöillä esiintyi vähemmän ahdistus-
ja mielialahäiriöitä kuin yhteen vähemmistöryhmään kuuluvilla.

Vastausohje:

Jos ihminen kuuluu johonkin vähemmistöryhmään, esimerkiksi etniseen vähemmistöön
tai seksuaalivähemmistöön, hän kokee usein valtaväestöä enemmän kiusaamista,
syrjintää tai väkivaltaa. Nämä kaikki tuottavat ihmiselle stressiä, jota kutsutaan
vähemmistöstressiksi. Vähemmistöstressin määritelmiä on kuvattu aineistossa 7.A.
Ihminen voi myös kuulua samanaikaisesti useaan vähemmistöryhmään, esimerkiksi sekä
seksuaalivähemmistöön että etniseen vähemmistöön. Aineistossa 7.B on kuvattu
tutkimus, jossa tutkittiin, miten useaan vähemmistöryhmään kuuluminen vaikutti
vastaajien hyvinvointiin.
Analysoi psykologisen tiedon valossa vähemmistöstressin yhteyttä hyvinvointiin. Pohdi
lisäksi, mitkä tekijät voisivat selittää aineistossa kuvatun tutkimuksen tuloksen, jonka

mukaan kahteen vähemmistöryhmään kuuluvilla henkilöillä esiintyi vähemmän ahdistus-
ja mielialahäiriöitä kuin yhteen vähemmistöryhmään kuuluvilla.

Hyvässä vastauksessa sovelletaan monipuolisesti tietoa stressistä sekä mielenterveyteen
vaikuttavista kehityksellisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja yhteiskunnallisista piirteistä.
Vastauksessa voidaan kuvata, miten vähemmistöstressi voi lisätä todennäköisyyttä
mielenterveyden häiriöille, kuvaamalla esimerkiksi suojaavien ja haavoittavien tekijöiden
yhteisvaikutusta. Kokelas voi käsitellä esimerkiksi kroonisen stressin vaikutuksia fyysiseen
hyvinvointiin ja kuvata, miten ja miksi vähemmistöstressi vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen
hyvinvointiin. Tutkimuksen tulokset ovat yllättäviä, koska yhteen vähemmistöryhmään
kuuluminen vaikutti olevan suurempi stressitekijä kuin kuuluminen kahteen ryhmään. Näitä
tuloksia voi kuitenkin pyrkiä selittämään yhteisön tukeen sekä yksilön resilienssiin ja
kehitykseen liittyvillä tekijöillä sekä etnisyyteen ja seksuaali-identiteettiin liittyvän
vähemmistöstressin eroilla.
Jos kokelas tarkastelee aihetta kehityksen näkökulmasta, hän voi vastauksessaan painottaa
esimerkiksi identiteetin kehitystä. Hän voi tuoda esiin tietoa eri identiteettien kehityksestä ja
pohtia, miksi etniseen vähemmistöön kuuluminen voi aiheuttaa vähemmistöstressiä jo
lapsuudessa. Sen sijaan seksuaalivähemmistöön kuuluminen selviää henkilölle vasta
nuoruudessa, kun seksuaali-identiteetti kehittyy murrosiässä. Tätä eroa kehityksessä voi
käsitellä myös identiteettiteorioiden kautta: etniseen vähemmistöön kuuluvalle voi kehittyä

yhteiskunnan syrjinnän vuoksi vakiintuneempi henkilökohtainen tai kulttuurinen identiteetti.
Usein myös erilaiset yhteisöt ja niihin kuuluminen voivat suojata vähemmistöstressiltä.
Vastauksessa voi käsitellä esimerkiksi sitä, miten etniseen vähemmistöön kuuluva liitetään
osaksi yhteisöään jo hyvin nuorena. Sen sijaan seksuaalivähemmistöön kuuluva joutuu usein
etsimään oman yhteisönsä itsenäisesti seksuaali-identiteetin kehityttyä eikä esimerkiksi oma
perhe välttämättä kuulu samaan seksuaalivähemmistöön kuin henkilö itse tai tue nuorta hänen
identiteettinsä kehityksessä.
Lapsuuden syrjintäkokemusten vaikutusta voi käsitellä myös resilienssin kautta. Vastauksessa
voi tuoda esiin, että lapsuusaikaiset etnisyyteen liittyvät syrjintäkokemukset voivat opettaa
keinoja stressistä selviytymiseen ja siten kasvattaa resilienssiä. Nämä samat keinot voivat
suojata etniseen vähemmistöön kuuluvaa, joka murrosiässä tiedostaa kuuluvansa myös
seksuaalivähemmistöön. Pelkästään seksuaalivähemmistöön kuuluvalla resilienssi tai stressistä
selviytymisen keinot eivät välttämättä kehity samalla tavalla, ja hän joutuu aloittamaan
vähemmistön identiteetin kehittämisen ja käsittelyn vasta nuorena tai nuorena aikuisena.
Vastauksessa voi myös käsitellä esimerkiksi sosiaalisen ympäristön vaikutusta ihmisen
hyvinvointiin. Kokelas voi esimerkiksi pohtia, onko etnisillä vähemmistöillä vahva sisäryhmä,
joka antaa tukea hyvinvoinnille ja osaltaan suojaa mielenterveyshäiriön puhkeamiselta.
Vastauksessa voi myös käsitellä sitä, että etniseen vähemmistöön kuulumista ei yleensä voi
peittää, kun taas seksuaalivähemmistöön kuuluminen ei näy ulospäin.
Vastauksessa voi myös kyseenalaistaa tutkimuksen yleistettävyyden yhdysvaltalaisten
sukupuoli- ja etnisten vähemmistöjen ulkopuolelle. Vastauksessa voi esimerkiksi pohtia,
ilmenevätkö syrjintä ja ennakkoluulot samanlaisina kaikissa maissa. Meyerin tutkimusta voi
myös kritisoida metodologisista lähtökohdista. Vastauksessa voidaan esimerkiksi kysyä, kuinka
luotettavasti oireet on arvioitu tai kuinka hyvin otos edustaa perusjoukkoa. Voidaan esimerkiksi
pohtia, onko otos ollut sattumanvarainen vai onko tutkimukseen valikoitunut vain tietyn tyyppisiä
osallistujia.
Myös rasismin käsitteen määrittely voi olla vastauksessa ansio. Rasismin ja sen
mielenterveysvaikutusten käsittely eivät kuitenkaan itsessään riitä hyvään vastaukseen.
Hyvässä vastauksessa on huomioitava Meyerin ym. tutkimuksessa havaittu ero
mielenterveyshäiriöiden yleisyydessä yhteen ja kahteen vähemmistöryhmään kuuluvien välillä.
13–16 p.
Vastaukseen sisältyy mielekkäitä psykologiseen tietoon ja käsitteistöön perustuvia näkökulmia,
mutta tiedon hallinnassa on joitakin puutteita. Vastauksessa käsitellään sekä
vähemmistöstressin vaikutuksia että Meyerin ym. tutkimusta. Psykologisen tiedon ja käsitteistön
hallinta on hyvää, ja esitetyille näkökulmille on annettu useita perusteluja.
22–25 p.
Vastaukseen on sisällytetty monipuolista psykologista tietoa ja käsitteistöä. Meyerin ym.
tutkimuksessa havaittu ero ahdistuneisuushäiriöiden ja mielialahäiriöiden yleisyydessä on

selitetty uskottavasti. Vastaus on kiitettävästi jäsennelty ja selkeä kokonaisuus, jossa tiedon
käsittely on kiitettävää ja perustelut ovat vakuuttavia.
Tehtävä on kaksiosainen: vähemmistöstressin vaikutus hyvinvointiin ja toisaalta
tutkimustulosten selittäminen psykologisesti perustellulla tavalla.
Stressin määritelmä ja stressin kokemiseen vaikuttavat tekijät ovat keskiössä. Toisaalta
kokelaan tulee pohtia näiden tekijöiden vaikutusta yksilön hyvinvointiin ja vastaavasti
pahoinvointiin. Vähemmistöstressin kokemiseen vaikuttavia tekijöitä on runsaasti ja kokelas voi
nostaa esiin esim. Seuraavia näkökulmia ja käsitteitä/teorioita.
Kehityksellis-kasvatuksellisia näkökulmia:
● kiintymyssuhteiden laatu
● kehitystehtävien suotuisa/epäsuotuisa ratkaisu esim. Miten
perusturvallisuus/-turvattomuus voi heijastua
● vanhempien saaman sosiaalisen tuen määrä
● kasvuympäristön merkitys itsetunnolle ja minäkäsitykselle
● etniseen vähemmistöön kuuluminen tai monikulttuurinen perhetausta voi ‘opettaa’ lasta
sopeutumaan vähemmistön jäseneksi ja tasapainoilemaan kahden kulttuurin välissä
(vanhempien antama malli ja tuki)
● sukupuoli-identiteetti muotoutuu jo lapsuudessa
● Identiteettikriisi nuoruudessa ja seksuaalinen herääminen
● seksuaalinen identiteetti ja sosiaalinen identiteetti korostuvat nuoruudessa ja ovat
voimakkaassa murroksessa
● nuoruudessa korostuu vertaisryhmään kuuluvilta saatu palaute

Persoonallisuuspsykologian näkökulmia
● tietyt temperamenttipiirteet voivat suojata ja tukea hyvää mielenterveyttä
● itsetunto ja minäkäsitys
● Identiteettikriisi nuoruudessa ja eheän identiteetin luominen
● mallintaminen, peilaaminen
● idolien merkitys (mallintaminen, ihanneminä)
Sosiaalipsykologian näkökulmia
● vähemmistöjen asema yhteiskunnassa
● ryhmien väliset jännitteet
● rasismi, syrjintä ja ennakkoluulot yhteiskunnassa ja yhteisöissä
● vähemmistöryhmään kuuluvien integroituminen vs. segregaatio
● yksilön sosiaalisten suhteiden määrä ja laatu (sosiaalinen tuki ja verkostoituminen)
● yksilökeskeinen vs. yhteisökeskeinen kulttuuri (enemmistökulttuuri ja
vähemmistökulttuuri voivat erota toisistaan tältä osin)
● sisäryhmä vs. ulkoryhmä: sisäryhmän yhteisöllisyyden aste

● Kiusaamiskokemukset
● yksilön vuorovaikutustaidot ja kyky hakea tukea muilta
● kahteen vähemmistöryhmään kuuluminen: miten etnisessä sisäryhmässä suhtaudutaan
seksuaalivähemmistöihin
Mielenterveyden ja hyvinvoinnin näkökulmia
● mielenterveyttä tukevat tekijät esim. Resilienssi, itsemyötätunto, optimismi, tulkintatyylit,
hallintakeinojen monipuolinen käyttö, tunnesäätelyn ja itsesäätelyn merkitys nk. sisäisen
puheen merkitys
● stressi kokemuksena ja stressinhallintakeinot
● stressin vaikutus fyysiseen hyvinvointiin esim. Uneen ja näiden merkitys
mielenterveydelle ja mielenterveyden häiriöiden puhkeamiselle