1. Ohjauksen keskeiset käsitteet 

Lukiossa noudatetaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa sekä noudatetaan hyvän ohjauksen laatukriteereitä. Ohjaus on jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista. Ohjauksessa on tärkeää yhteistyö niin opiskelijan, koulun, kodin kuin muidenkin ympärillä olevien toimijoiden kesken. Ohjaus on kaikkien koulussa ja oppilaitoksessa sekä erilaisissa oppimisympäristöissä työskentelevien yhteistä työtä.

Jokaista opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus laadukkaaseen ja omiin tarpeisiinsa nähden riittävään ohjaukseen. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva. Hän arvioi omaa oppimistaan ja toimintaansa. Ohjauksen avulla autetaan ja tuetaan opiskelijaa kuulumaan ryhmään sekä toimimaan ryhmän jäsenenä. 

Ohjauksella edistetään opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä tuetaan nuorta elämään, koulutukseen ja uravalintoihin liittyvissä päätöksissä. Ohjauksen tarkoituksena on lisätä opiskelijan itsetuntemusta niin, että hän tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Ohjaus tukee nuorten ammatillisen identiteetin kehittymistä, auttaa ura- ja elämänsuunnittelutaitojen muotoutumisessa sekä antaa valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiselle. Riittävä ohjaus on perusta sille, että nuoret pystyvät aktiivisesti kehittämään tulevaisuuden kannalta merkittäviä taitoja, suunnittelemaan koulutustaan ja uravalintojaan sekä tekemään itsenäisiä, itsensä kannalta merkityksellisiä valintoja tulevaisuutensa suhteen. 

Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen ensimmäiset askeleet otetaan perusopetuksessa, josta nuori etenee toisen asteen opintojen ja mahdollisten jatko-opintojen kautta kohti täysvaltaista, aktiivista ja vastuullista yhteiskunnan jäsenyyttä. 

Ohjauksessa on tärkeää tukea nuorta itsenäisiin, ei-perinteisiin koulutus- ja ammatinvalintoihin. Tätä kutsutaan sukupuolitietoiseksi ohjaukseksi. 

Erityisen tärkeää ohjaus on nivel- ja siirtymävaiheissa, joilla tarkoitetaan siirtymää koulusta toiseen. Peruskoulusta lukioon siirtyminen, lukiosta toiseen vaihtaminen, lukion keskeyttäminen ja lukiosta valmistuminen ovat tällaisia siirtymävaiheita. 

(OPH: Hyvän ohjauksen kriteerit 2014, OPH: Tasa-arvotyö on taitolaji 2015) 

 

2. Ohjauksen tehtävät ja tavoitteet 

Ohjaustoiminta tukee opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksia itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta, toimijuutta sekä luottamusta omaan osaamiseen kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Sukupuolitietoisella ohjauksella luodaan tasavertaisia edellytyksiä eri sukupuolten sijoittumiselle jatko-opintoihin ja työelämään.  

Opinto-ohjaus tukee myös opiskelijan uskoa tulevaisuuteen ja antaa hänelle rohkeutta vaikuttaa siihen. 

Ohjaustoiminta jaetaan kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat opiskelijan 

• fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen 

• oppimaan oppimisen ja opiskelutaitojen vahvistaminen 
• elämän- ja urasuunnittelutaidoissa ohjaaminen 

Hyvin toimiva ohjaus tukee ja tehostaa koko lukion toimintaa. 

Yhdenvertaisuus 

• oppimisen tuki 
• perusoikeudet 
• osallistumisen mahdollisuudet 
• esteettömyys ja saavutettavuus 

• yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja arvostaminen 

Tasa-arvo 

• sukupuolitietoisuus 
• syrjinnän ehkäiseminen 
• segregaation (eli eri alueiden voimakkaan eriytymisen) ehkäiseminen 

• sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen 

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä muiden ohjauksessa huomioitavien edellytysten toteutuminen varmistetaan muun muassa hyödyntämällä ajantasaista teknologiaa ja digitaalisia palveluita sekä kehittämällä ohjaustyön henkilöstön osaamista pitkäjänteisesti. 

3. Ohjauksen järjestäminen 

Ohjaus on oppilaitoksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistyötä, johon kuuluu yhteistyö korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua opintojensa aikana korkeakoulujen ja työelämän kanssa toteutettaviin opintokokonaisuuksiin. Ohjausta voidaan järjestää opintojaksomuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, vertaisohjauksena sekä niiden yhdistelmänä.

Opiskelijalla on vuosittain henkilökohtaista ohjausta ryhmänohjaajan ja / tai opinto-ohjaajan kanssa. Henkilökohtaista ohjausta järjestetään lisäksi tarvittaessa. Aineenopettajat ohjaavat opiskelijoita oppitunneilla ja antavat tarvittaessa tukiopetusta ja muuta tukea. Erityisopettaja on myös käytettävissä. 

4. Ohjauksen toimijat ja työnjako 

Opinto-ohjaaja vastaa oppilaitoksen opinto-ohjauksen koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa ja auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan. Lisäksi aineenopettaja tukee opiskelijan jatko-opintovalmiuksia ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta korkeakoulujen ja työelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä. Aineenopettaja sisällyttää opetukseensa kokonaisuuksia, jotka sitovat opiskeltavan aineen jatko-opintoihin ja työelämään.  

Ohjausta tulee eriyttää ottamalla huomioon jokaisen opiskelijan yksilölliset lähtökohdat, tarpeet, tavoitteet, harrastukset, kiinnostuksen kohteet, osaamisalueet sekä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioonottamista voidaan tehostaa eri asiantuntijoiden yhteistyöllä. Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa sekä missä asioissa ja miten opiskelija voi saada heiltä tukea. 

Ohjaus toteutuu lukiossa tavoitteellisesti johdettuna yhteisenä työnä, jolloin jokaisella toimijalla on oma vastuunsa ja roolinsa. Ohjauksen yhteistyön edellytyksenä on, että kaikilla toimijoilla on yhteisesti muodostettu ja jaettu käsitys tavoitteista ja toimintatavoista. Toimijat arvioivat ohjaustoimintaa yhdessä. 

Ohjauksen toimijat 

Opiskelija 

Lukio-opiskelija kehittää opintojen aikana oppimaan oppimisen taitojaan, oppii hankkimaan tietoa jatkokoulutuksesta ja työelämästä ja voi tehdä itselleen parhaiten sopivia suunnitelmia koulutus- ja työuransa suhteen, mikä sujuvoittaa opiskelijan siirtymistä lukion jälkeisiin opintoihin ja edelleen työelämään. Opiskelija on ohjausprosessin aikana aktiivinen ja osallistuva toimija. Hän suunnittelee omien opintojensa sisällöt ja ylioppilaskirjoitustensa ajankohdat. Hän saa tarvittaessa ohjausta ja tukea opintoihinsa liittyvissä kysymyksissä ja tehdessään tulevaisuuttaan koskevia valintoja ja päätöksiä. Opiskelija rakentaa ohjauksessa tulevaisuuttaan yksilöllisten toiveidensa mukaisesti. 

Opinto-ohjaaja 

Opinto-ohjaaja on ohjauksen asiantuntija, jolla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opiskelijalla on mahdollisuus keskustella opinto-ohjaajan kanssa tarvittaessa. 

Opinto-ohjaajan tehtävät

Opinto-ohjaajalla on päävastuu ohjauksen suunnittelusta, järjestämisestä ja toteuttamisesta. Hän mm.

• huolehtii yhdessä ryhmänohjaajien kanssa ryhmänohjaustuokioiden ja -tuntien suunnittelusta ja organisoinnista
• huolehtii opinto-ohjauksen tuntien järjestämisestä tai pitämisestä.
• vastaa yhdessä rehtorin ja ryhmänohjaajien kanssa vanhempainiltojen suunnittelusta ja järjestelyistä.

Opinto-ohjaaja tiedottaa opiskelijoilla

• suullisista kuulusteluista
• kesälukioon liittyvistä asioista
• seuraavan vuoden ainevalinnoista
• eri koulujen vierailuista ja ammatinvalintaan liittyvistä vierailuista
• ylioppilastutkintoon liittyvistä asioista.

Antaessaan opiskelijalle henkilökohtaista ohjausta opinto-ohjaaja:

• ohjaa opiskelun suunnittelua, etenemistä ja ainevalintoja, mutta päävastuu on ryhmänohjaajalla
• hoitaa ongelmatilanteissa opiskelijan asioita yhdessä muiden opettajien ja tarvittaessa opiskelijahuoltoryhmän kanssa
• hoitaa jatko-opintoihin ja uranvalintaan liittyvät henkilökohtaiset haastattelut
• ohjaa tarvittaessa asiantuntijalle (terveydenhoitajalle, lääkärille, psykologille, kurattorille, ammatinvalinnan psykologille, erityisopettajalle ym.).

Uravalintaohjauksessa opinto-ohjaaja:

• järjestää uranvalintaan liittyvää ohjausta perusryhmissä opinto-ohjauksen luokkatunneilla, pienryhmissä ja henkilökohtaisena ohjauksena
• huolehtii uranvalintaan ja eri ammatteihin liittyvät vierailut ja tutustumiskäynnit.

Näiden lisäksi opinto-ohjaaja huolehtii yhteydenpidosta muihin oppilaitoksiin ja viranomaisiin sekä muihin koulun ulkopuolisiin tahoihin.

Rehtori 

Rehtori luo edellytykset ohjaustoiminnan onnistumiselle. Hänen tehtävänään on huolehtia, että koko henkilöstö on tietoinen ohjauksen toteuttamisen periaatteista ja tavoitteista ja noudattaa niitä. Rehtorin vastuulla on myös huolehtia siitä, että ohjauksen eri osa-alueita arvioidaan säännöllisesti.

Rehtorin tehtävät

• Rehtori johtaa lukion toimintaa.  Rehtori luo edellytykset ohjaustoiminnan onnistumiselle. Hänen tehtävänään on huolehtia, että koko henkilöstö on tietoinen ohjauksen toteuttamisen periaatteista ja tavoitteista ja noudattaa niitä. Rehtorin vastuulla on myös huolehtia siitä, että ohjauksen eri osa-alueita arvioidaan säännöllisesti.

Hänellä on päävastuu tiedottamisesta ja lukion edustamisesta ja markkinoinnista. Hän mm. 

• tiedottaa koulun tilaisuuksista ja juhlista
• huolehtii ylioppilastutkintoon ja -kirjoituksiin liittyvien asioiden tiedottamisesta yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa
• huolehtii YTL:lle tarvittavat lausunnot
• suunnittelee ja organisoi yhdessä opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajien kanssa vanhempainillat
• vastaa opiskelijahuollon järjestämisestä
• hoitaa yhdessä opinto-ohjaajan kanssa yhteistyön muiden oppilaitosten kanssa
• laatii tarvittavat raportit opetuksen järjestäjälle
• huolehtii opetussuunnitelman päivittämisestä.

Ryhmänohjaaja 

Vastuu opiskelijan lähiohjauksesta kuuluu ryhmänohjaajalle. Ryhmänohjaajilla on tärkeä rooli ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja varhaisen puuttumisen toteutumisessa. Aikuisopiskelijoiden ryhmänohjaajana toimii opinto-ohjaaja.

Ryhmänohjaajan tehtävät

Lukio-opintojen alussa ryhmänohjaaja

• selvittää opiskelijoille lukion käytänteet
• haastattelee ensimmäisen lukukauden aikana ohjausryhmänsä opiskelijat

Koko opiskeluajan ryhmänohjaaja

• osallistuu ryhmänsä opiskelijoiden opintojen suunnitteluun yhdessä opinto-ohjaajan kanssa
• seuraa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen sujumista, aikataulussa pysymistä, yleistä hyvinvointia ja poissaoloja. Tarvittaessa ryhmänohjaaja keskustelee näistä aiheista opiskelijan ja mahdollisesti opon, rehtorin sekä opiskelijan huoltajan kanssa. Ongelmatilanteissa ryhmänohjaaja voi pyytää opiskelijahuoltoryhmää paneutumaan opiskelijan tilanteeseen
• tiedottaa ajankohtaiset asiat omalle ryhmälleen
• tarkkailee opintojen etenemistä ja yhdessä aineenopettajien ja opon kanssa opastaa opiskelijoita, joilla on ongelmia etenemisessä
• tukee ryhmän sosiaalisten suhteiden myönteistä kehitystä sekä ohjaa ja valvoo ryhmänsä opiskelijoiden toimintaa muissa kuin opiskeluun liittyvissä tilanteissa, kuten lukion perinteisissä juhlissa.

Opintojen loppuvaiheessa kolmannen tai neljännen opiskeluvuoden aikana ryhmänohjaaja tarkkailee ryhmänsä opiskelijoiden pakollisten kurssien ja kurssien kokonaismäärän kertymistä ja tarvittaessa keskustelee opiskelijan kanssa opintojen loppuun saattamisen aikataulusta.

Aineenopettaja

Aineenopettajan ohjauksellinen erityisvastuu liittyy oppimaan oppimisen ja opiskelutaitojen kehittämiseen. Hän ohjaa opiskelijoita oman aineensa opiskelussa sekä sisällyttää opetukseensa kokonaisuuksia, jotka sitovat opiskeltavan aineen jatko-opintoihin ja työelämään. Opiskelijan yrittäjyys- ja työelämävalmiuksia syvennetään eri oppiaineissa osana opintojaksoja. 

Aineenopettajan tehtävät

Aineenopettajan tehtävänä on

• perehdyttää opiskelijat oman aineensa opiskeluun ja opiskelutekniikkaan
• sisällyttää opetukseensa kokonaisuuksia, jotka sitovat opiskeltavan aineen jatko-opintoihin ja työelämään
• valmentaa opiskelijat ylioppilaskokeeseen
• kertoa kurssin alussa suorituksiin, arviointiin, poissaoloihin, myöhästymisiin, itsenäiseen työskentelyyn, tenttimiseen, uusintakuulusteluihin, harjoitustöihin, tutkielmiin ym. liittyvistä oman aineen asioista yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti
• seurata poissaoloja ja yleistä hyvinvointia, menestymistä sekä mahdollisia opiskeluvaikeuksia opetettavassa aineessa ja yhdessä ryhmänohjaajan ja mahdollisesti opinto-ohjaajan kanssa etsiä keinoja opiskelijan tukemiseksi. Tarvittaessa hän voi ottaa yhteyttä opiskelijahuoltoryhmään tai opiskelijan huoltajaan
• havainnoida mahdollisia lukihäiriöepäilyjä ja tiedottaa epäilyksistään opinto-ohjaajalle. Häneltä voidaan pyytää asiaan liittyviä lausuntoja.

Erityisopettaja 

Tarvittaessa opiskeluun liittyvissä asioissa tehdään yhteistyötä erityisopettajan kanssa. Erityisopetus on esimerkiksi opiskelutaitojen opettamista sekä opiskelijan ohjaamista käyttämään omia vahvuuksiaan oppimisessa. Erityisopetuksella ja muulla oppimisen tuella pyritään mahdollistamaan opiskelijoiden yhdenvertainen asema. Opiskelijan kannalta on keskeistä taata oppimisen esteettömyys ja saavutettavuus, ennaltaehkäistä oppimisen vaikeuksia sekä tunnistaa tuen tarpeet varhaisessa vaiheessa. 

Erityisopettajan tehtävät

Oppimisvaikeuksia kartoittaessaan erityisopettaja:

• huolehtii tarvittavat seulontatestit ensimmäisen vuoden opiskelijoille
• suunnittelee ja organisoi yhdessä muiden opettajien kanssa opiskelutekniikan kurssia.

Antaa osa-aikaista erityisopetusta tuen tarpeessa oleville

Lukitestaukset ja -lausunnot. Tarvittaessa laajemmat oppimista kartoittavat testit tekee psykologi.

• Erityisopettaja tekee lukitestaukset ja pyytää opettajien lausunnot lukilausuntoihin sekä tekee lukilausunnot YTL:n järjestelmässä sekä kirjaa testien tulokset tiivistetysti opiskelijan tietoihin Wilmassa (tuki).

Kuraattori

Kuraattorin tehtävät

Kuraattori mm:

• auttaa opiskelijaa koulunkäyntiin, kaverisuhteisiin, kotitilanteisiin ja elämäntilanteiden muutoksiin liittyvissä asioissa
• toimia opiskelijan tukena koulun ulkopuolisiin ongelmiin liittyvissä asioissa
• työskennellä perheiden kanssa

Opiskeluterveydenhuollon henkilöstö (terveydenhoitaja, psykologi, lääkäri)

Lukion opinto-ohjauksen tavoitteena on varmistaa, että opiskelija saa ohjausta ja tukea siten, että hän selviytyy ja etenee opinnoissaan suunnitelmien mukaisesti. Tavoitteen toteutumiseksi opinto-ohjaaja työskentelee tarvittaessa yhteistyössä opiskeluhuollon kuraattorin ja psykologin sekä opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa. 

Koulusihteerin tehtäviin kuuluu mm.

• päivittää opiskelijatiedostoa
• tulostaa tai hankkia, säilyttää ja ottaa vastaan opettajien työssään tarvitsemia asiakirjoja ja tietoja, kuten kurssipäiväkirjat ja tiedot kurssin itsenäisestä suorittamisesta tai kurssin keskeyttämisestä
• ottaa vastaan opiskelijoiden ilmoittautumisia mm. uusintakuulusteluihin, ylioppilaskokeeseen ja mahdolliseen kesälukioon sekä tiedottaa niistä eteenpäin
• tulostaa todistuksia ja muita tarvittavia luetteloita
• opastaa opiskelijoita opintososiaalisten etujen, kuten koulumatkatuen ja opintotuen, hakemisessa
• huolehtia lukion ilmoitustauluista
• avustaa rehtoria ja muita opettajia opiskelijoiden etenemisen seuraamisessa.

 

5. Ohjaus siirtymävaiheissa 

Paikalliseen opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus siitä, miten siirtymävaiheen yhteistyötä toteutetaan perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, korkea-asteen koulutuksen sekä muiden koulutusta järjestävien tahojen kanssa. Korkea-asteen oppilaitosten kanssa tulee erikseen kehittää tapoja, jotka mahdollistavat opiskelijoille orientoivat opinnot korkea-asteella sekä vaihtoehtoiset väylät hakeutua jatko-opintoihin. 

Opinto-ohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa, joka suunnittelee lukion lopettamista tai toiseen oppilaitokseen siirtymistä. Yhdessä huoltajien kanssa mietitään paras ratkaisu nuorelle. Tarvittaessa ollaan yhteydessä Etsivän nuorisotyön työntekijöihin tai uuteen oppilaitokseen.

Lukion päättövaiheessa olevien kanssa tehdään mahdollisimman tarkka jatko-opintosuunnitelma, jos aikuisopiskelija tätä toivoo ja tarvitsee. 

Lukion aikana ja erityisesti opintojen päättövaiheessa opiskelijat vierailevat mahdollisuuksien mukaan korkeakoulujen lukiolaisille suunnatuilla messuilla ja / tai esittelypäivillä. Korkeakoulujen, kansanopistojen, muiden mahdollisten oppilaitosten, armeijan ym. esittelijöitä vierailee oppitunneilla. Opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa. Lukiolaisilla on mahdollisuus suorittaa korkeakouluopintoja lukioaikana. Tarvittaessa myös aikuisopiskelijat voivat osallistua näihin tilaisuuksiin.

Opinto-ohjauksen tunneilla tulevaisuutta ja jatko-opintoja käsitellään mahdollisimman laajasti. Abivuonna haetaan jatko-opintoihin. Haku on mahdollista tehdä yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Opinto-ohjaaja neuvoo hakemiseen liittyvissä asioissa. 

6. Ohjauksen sisällöt, menetelmät ja työtavat 

Elokuussa 2019 voimaan tullut lukiolaki veloittaa lukiokoulutuksen järjestäjän antamaan oppilaitoksesta valmistuneelle opiskelijalle ohjausta opintoihin hakeutumisessa ja urasuunnittelussa opiskelijan valmistumisvuotta seuraavan vuoden ajan. Tässä korostuu opiskelijan vastuu olla oppilaitokseen yhteydessä ja kysyä ohjausta. Ohjausta voidaan antaa oppilaitoksessa, etäsovellusten kautta tai esimerkiksi sähköpostitse. Samoja toimintaperiaatteita ja työtapoja voidaan soveltaa myös oppilaitoksessa opiskelevien oppilaiden kanssa, vaikka tärkeimpänä toimintatapana ovat luokkatunnit sekä henkilökohtainen oppilaitoksessa tapahtuva ohjaus. 

Ohjaussuunnitelmassa tarkastellaan myös esteettömyyttä siirtymävaiheissa. Suunnitelmassa kuvataan toimintamalleja, joiden avulla turvataan yhdenvertaisuus hakeutumisvaiheessa lukioon ja sieltä jatko-opintoihin. Lisäksi suunnitelmaan sisällytetään kuvaus toimenpiteistä, joiden avulla varmistetaan esteetön opintopolku ja oppimisympäristö. 

Tiedonsiirtopalavereissa kartoitetaan mahdollista tuen tarvetta. Opintojen alussa henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan kirjataan mahdollinen tuen tarve, jotta opiskelu olisi mahdollisimman sujuvaa. Esim. missä oppiaineissa opiskelija tarvitsee erityisopetusta tai erityisjärjestelyitä.

Lukiolain (714/2018) 26 §:n 1 momentin mukaan lukiokoulutuksen oppimäärää suorittava opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka sisältää opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi. Lukiolain 26 §:n 2 momentin mukaan henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan opintojen alussa oppilaitoksen opetus- ja ohjaushenkilöstön tuella ja sitä päivitetään säännöllisesti opintojen edetessä. 

Henkilökohtainen opintosuunnitelma koostuu seuraavista osista: 

1) opiskelusuunnitelma 

• aikaisempi koulutus, erityisesti aikaisemmin suoritetut lukio-opinnot ja ammatilliset opinnot sekä mahdollisesti opintoja korvaava työkokemus tai muu kokemus 
• suomen/ruotsin kielen taito ja muu kielitaito sekä kielenopiskeluvalmiudet 
• hyväksi luettavat opinnot ja/tai oppimäärät sekä muu hyväksi luettava osaaminen 
• suoritettavat opinnot; lukio-opinnoissa eteneminen, opintojaksovalinnat 
• mahdollisesti muissa oppilaitoksissa toteutettavat opiskelu- ja/tai tutustumisjaksot ja/tai työelämään tutustumisjaksot
• Arvioitu opiskeluaika
• Opiskeluolosuhteet, opintojen suorittamistavat ja mahdolliset erityiset opetusjärjestelyt
• opiskeluvalmiudet ja mahdollinen tuen tarve arvioitu opiskeluaika 

2) ylioppilastutkintosuunnitelma 

3) jatko-opinto- ja urasuunnitelma. 

Lukiolain (714/2018) 27 §:n 1 momentissa määrätään, että koulutuksen järjestäjän tehtävänä on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämän selvityksen perusteella. Lukiolain 27 §:n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen. Lukiolain 27 §:n 3 momentin mukaan opiskelijan on tarvittaessa osoitettava osaamisensa koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. 

Ohjauksen merkitys korostuu koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Lukio-opintonsa aloittava opiskelija perehtyy oppilaitoksen toimintaan sekä opiskelun käytänteisiin. Ohjausprosessin aikana opiskelija suunnittelee opinto-ohjelmaansa siten, että hän tunnistaa ja huomioi jatko-opintojen ja työelämän tarjoamia mahdollisuuksia. Näitä asioita käsitellään ohjauksessa koko lukio-opintojen ajan. 

Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta muihin opintoihin hakeutumisessa, jos hänen opiskeluoikeutensa lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiseen on päättymässä tai hän on ilmoittanut eroamisestaan (lukiolaki 714/2018, 25 § 3 mom.). Lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneella opiskelijalla, joka ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on oikeus saada opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin ohjausta oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana. Ohjauksesta vastaa koulutuksen järjestäjä, jonka oppilaitoksessa opiskelija on suorittanut oppimäärän. (Lukiolaki 714/2018, 25 § 4 mom.)  

7. Ohjauksen yhteistyö työelämän ja muiden oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa 

Lisäksi tulee kuvata, miten alueellista monialaista yhteistyötä toteutetaan työelämän, paikallisten työ- ja elinkeinopalvelujen, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen sekä muiden toimijoiden kanssa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan, miten ohjauksella varmistetaan opiskelijan mahdollisuus kehittää kansainvälisyys-, työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. 

Opinto-ohjauksessa tehdään tiivistä yhteistyötä lähiseudun työelämän ja korkeakoulujen edustajien kanssa. Työ- ja yrityselämän edustajat voivat vierailla kertomassa esimerkiksi omista yrityksistään. Opiskelijoiden kanssa tehdään mahdollisuuksien mukaan vierailuja lähiseudun työpaikkoihin opinto-ohjauksen tunneilla. 

Etsivän nuorisotyön ja Ohjaamon kanssa tehdään yhteistyötä mm. vierailuja. Lain velvoittamaa yhteistyötä tehdään yksittäisten nuorten kohdalla. Työ- ja elinkeinotoimisto viestii ohjaukseen liittyvistä asioista mm. sähköpostilla ja tapaamiset / vierailut hoituvat Ohjaamon kautta.

Yhteistyötä tehdään lisäksi mm. Kelan, sosiaalitoimen ja nuorisopsykiatrian kanssa. Myös kirjaston, paikallisten yhdistysten ja seurakuntien kanssa tehdään yhteistyötä esim. teemapäivien yhteydessä.  

8. Ohjaustoiminnan arviointi 

Mahdollisuuksien mukaan järjestetään erilaisia kyselyjä opiskelijoille. Kyselyjen ja kokemusten perusteella suunnitelmaa päivitetään ja valitaan mahdollisia kehityskohteita.