tehtävät 4, 5 ja 6: värikontrastit

VÄRIKONTRASTI HARJOITUKSET

  • Toteuta tehtävät pieninä peitevärimaalauksina tai muilla haluamallasi tekniikoilla. Mieti kaikkien tehtävien kohdalla, miten sommitteluratkaisuilla (minkä kokoisen kuvan alueen maalaat milläkin värillä) lisäät nimenomaan kontrastisuutta. Tee tehtävät mielellään "samasta kuvasta" eli muutos kuvan tunnelmassa perustuu vain värien vaihtumiseen.
  • Värikontrastitehtävissä pyritään kuvasta tekemään mahdollisimman jännitteinen ja voimakas kuva sen värien avulla. Näissä harjoituksissa tavoitellaan juuri tehtävän otsikon mukaista väriyhdistelytapaa.
  • Maalauksien aihe, tyyli ja maalaustapa muuten vapaa.

TEHTÄVÄ 4: SÄVYKONTRASTI
  • Sävykontrastissa yhdistyvät puhtaat ja kylläiset pää- ja välivärit. Kuvasta tulee helposti agressiivinen ja silmiinpistävä. Voimakkaimman kuvan saat yhdistämällä pelkkiä päävärejä.
  • Käytä harjoituksessa vain väriympyrän puhtaita värisävyjä. (kaikkia päävärejä tai kaikkia pää- ja välivärejä) Mustaa ja valkoista värisävyä saat käyttää sellaisenaan, ei sekoitettuna muihin.
  • Lasten taiteessa ja kansantaiteessa sävykontrasti saa usein eläviä ja rikkaita ilmaisumuotoja.
TEHTÄVÄ 5: VALÖÖRIKONTRASTI (=TUMMUUSKONTRASTI, =TUMMA-VAALEA KONTRASTI)
  • Valöörikontrasti tarkoittaa tumman ja vaalean värisävyn kontrastia. Värisävyn valööriä muutetaan lisäämällä siihen mustaa tai valkoista (vesiväreissä: ohentamalla väriä vedellä) Vaaleutta tai tummuutta ei siis lisätä millään muulla värisävyllä.
  • Kehittyi keskiajan jälkeen tilan ja muodon kuvaukseen. Selvimmillään piirustustaiteessa, grafiikassa ja esim. japanilaisessa taiteessa.
  • Renessanssin, barokin ja romantiikan ajan maalaustaiteessa hyvin yleistä. (esim. joillain 1700-luvun maalareilla oli tapana maalata harmaa versio maalauksen pohjalle ennen varsinaista maalausta)


TEHTÄVÄ 6: KULÖÖRIKONTRASTI (=KYLMÄ-LÄMMIN KONTRASTI)

tämän harjoituksen lisätavoitteena on voimistaa kuvan kolmiulotteisuutta värivalinnoilla.
Lue siis sivu värit tilavaikutelman luojana s144-145

  • Värisävyn lämpimyysarvoa kutsutaan sen kulööriksi. Samalla tavalla kuin vastakkaiset valöörit korostavat toisiaan, myös värien vastakkaiset kulöörit tehostavat toistensa luonnetta. Kulöörillä on myös vahva vaikutus tilan luomisen keinona.(ks. sivu värit tilan kuvaamisessa)
  • Lämpimyys on kuitenkin suhteellinen käsite; värin ympäristö vaikuttaa siihen miten koemme sen kulöörin.
  • Kaavamaisesti ajatellen väriympyrä jakautuu puoliksi kylmiin ja lämpimiin sävyihin (ks. väriympyräsi) Kylmä-lämmin kontrastin sanotaan olevan voimakkaimmillaan kun punaoranssia rinnastetaan sinivihreään.

    Myös jokaisella päävärillä on lämmin ja kylmä versionsa:

    kromin keltainen =lämmin, kadmium keltainen=kylmä

    sinooberin punainen =lämmin, karmiinin punainen =kylmä

    ultramariinin sininen =lämmin, preussin sininen =kylmä

    (vinkki: kuvittele että lämpimässä värisävyssä on hiven oranssia tai punaista)

  • lämpimät värit liitetään asioihin: lähellä valo dynaaminen alhaalla painava tiivis

  • kylmät värit liitetään asioihin: kaukana varjo staattinen ylhäällä kevyt ilmava

    Tutustu google art and culture sivustolla maalauksiin jotka ovat tehneet William Turner, Paul Cezanne ja  Rene Magritte.Arvioi niitä mielessäsi kuloorikontrastin silmin.