6 Kasvatus ja oppiminen

Koulun pedagogiikan kehittäminen

Kaikissa Kuopion peruskouluissa noudatetaan Kuopion perusopetuksen opetussuunnitelmaa.

Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan koulukohtainen toiminta ja mahdolliset erityispiirteet.

Kuopion kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman
pohjana on Valtioneuvoston asetus 28.6.2012 perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta sekä Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet.

Kuopion perusopetuksen tuntijako

Koulun toimintakulttuurin sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutus kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Opettaja aktivoi oppilaita ja vastaa, että he ovat ikätasonsa huomioiden suunnittelemassa, asettamassa tavoitteita ja arvioimassa oppimistaan. Oppilaat osallistetaan ryhmän, luokan ja koko koulun toimintaan. Oppilaita osallistava toiminta kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

Luokanopettajat ja -ohjaajat käyvät henkilökohtaiset oppimiskeskustelut oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa lukuvuoden aikana, ks. Perusopetuksen ohjeita ja lomakkeita.

Koulun tulee huolehtia oppilasarvioinnin yhdenmukaisuudesta. Rehtori vastaa, että opettajat suunnittelevat opetusta ja toteuttavat arvioinnin yhdessä. Koulu tiedottaa arvioinnista oppilaita ja huoltajia. Oppilasarvioinnin kehittäminen on lukuvuoden 2019 - 2020 painopistealue. Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet, joilla edistetään oppilasarvioinnin monipuolisuutta.


Monialaisen oppimiskokonaisuuden (MOK) toteuttamisen periaatteet


Vuosittain toteutetaan vähintään kaksi laajaa monialaista oppimiskokonaisuutta, joista toinen voi olla kuntakohtainen ja toinen koulukohtainen. Lukuvuoden 2019 - 2020 kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus on Terve elämä. Kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus toteutetaan yhtenäisenä viikon kestävänä jaksona. 

Vähintään toinen monialainen oppimiskokonaisuus on yhtenäinen viikon kestävä jakso (lukuvuonna 2019 - 2020 Terve elämä)
- MOK-viikolle voidaan tehdä oma työjärjestys
- Oppilaan työaika on oppilaan vuosiviikkotuntimäärä (esim 3. luokka 23 tuntia, 8. luokka 29 tuntia)
- Opettajan työaika on työjärjestykseen sijoitettu työmäärä

Mikäli toinen MOK jakautuu pitemmälle ajanjaksolle, tulee huolehtia että
- oppilaalla on MOKia oma vuosiviikkotuntimäärä
- oppilaalla on mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden eri aikuisten kanssa
- MOK tarjoaa mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön
- MOK vahvistaa tiimiopettajuutta

Lukuvuosisuunnitelmaan merkitään MOKien ajankohta ja kesto, aihe ja oppilaiden osallisuus. Tarkempi kuvaus MOKeista on koulujen kotisivulla ennen MOKien alkamista.

Tieto- ja viestintäteknologia (tvt)

Tieto- ja viestintäteknologian (tvt) osaaminen on keskeinen kansalaistaito. Kuopion peruskouluissa turvataan kaikille oppilaille tasapuoliset mahdollisuudet tvt-taitojen kehittämiseen. Näitä taitoja opitaan ja hyödynnetään suunnitelmallisesti ja monipuolisesti kaikilla vuosiluokilla. Tvt:n avulla kannustetaan oppilaita aktiivisuuteen, lisätään oppilaiden osallisuutta ja luodaan mahdollisuus luovuuteen sekä henkilökohtaisten työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään yhteisöllisenä työvälineenä, minkä kautta vahvistetaan vuorovaikutustaitojen ja ajattelun taitojen kehittymistä. Tvt:n taitoja opitaan hyödyntämään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti osana koulun arkea. Oppilaiden osaamisen tasoa seurataan säännöllisesti toteutettavilla kyselyillä.


Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151

Koulun toimenpiteet

Muuruveden koulun toimintakulttuurin sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutus on kuvattu koulun opetussuunnitelmassa.

Koulu huolehtii oppilasarvioinnin yhdenmukaisuudesta. Rehtori vastaa, että opettajat suunnittelevat opetusta ja toteuttavat arvioinnin yhdessä. Koulu tiedottaa arvioinnista oppilaita ja huoltajia. Hyvän ja oikeudenmukaisen arvioinnin ja hyvien työskentelytaitojen kuvaukset on kuvattu koulun opetussuunnitelmassa.


Tuntijako

Lisätunnit 1.-3. luokille, taito- ja taideaineiden valinnaiset 3.-4. luokille ja valinnaiset aineet 5.-6. luokille on määritelty koulun opetussuunnitelmassa.

Liikunta (valinnainen): 5. luokka opiskelee liikunnan valinnaisen omana ryhmänään (1h/vk). Oppilaat ovat päässeet vaikuttamaan oppisisältöihin opetussuunnitelman tavoitteet huomioiden. 6. luokka opiskelee liikunnan valinnaisen yhdessä 3. - 4. luokan kanssa (1h/vk). Oppilaat ovat päässeet vaikuttamaan oppisisältöihin opetussuunnitelman tavoitteet huomioiden.

Viidennen luokan toisen valinnaisainetunnin (taide/monialainen, 1h/vk) painotusalueeksi on tänä vuonna valittu OPS:n laaja-alaisista osaamiskokonaisuuksista kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2): " Oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moninainen. Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään."

Lukuvuonna 2019-20 opiskellaan historiaa 1h/vk ja yhteiskuntaoppia 1h/vk.


Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Kaikille kouluille yhteisenä MOKkina on Maailma 2030. Muuruveden koulu keskittyy tänä vuonna tarkemmin kohtaan kolme: Terveyttä ja hyvinvointia, tarkemmin "Terve Elämä!". Lähtökohtana on teeman käsittely oppilaslähtöisesti. Teemaa käsitellään yhteisöllisesti, luokkarajat ylittäen yhteisen teemaviikon aikana. Teemaviikko toteutetaan viikolla 38.

Koulun oma MOK on toiminnallinen koulu- viikko. Viikon aikana oppilaat jakautuvat sekaryhmiksi (luokat 1-6). Kukin luokka-aste opiskelee viikon aikana työjärjestyksen mukaisen oppimäärän verran. Viikko muodostuu pajoista, jotka teemottuvat oppiaineittain: lukeminen ja kirjoittaminen, matematiikka, liikunta, kädentaidot, kielitiedot ja kulttuuri.
Viikko toteutetaan kevätlukukauden aikana.

Nämä monialaiset oppimiskokonaisuudet täydentävät toisiaan oppilaan laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden saavuttamisessa: ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1), kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2), itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3), monilukutaito (L4), tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5), työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) ja osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7).

MOK- viikon 38 "Terve Elämä!" teemat ovat seuraavat:

Esiluokka: hyvät tavat


Myönteinen ajattelu ja muiden kunnioittaminen, hyvien tapojen ottaminen osaksi jokaista hetkeä, pienet sanat kuten anteeksi, kiitos, päivää - kaikki ne lisäävät hyvinvointia, viihtymistä ja välittämistä koulussa ja kotona.

Hyvät tavat kaunistavat, innostavat ja kannustavat

Hyvien tapojen perusta on toisten ihmisten kunnioittaminen kaikissa kohtaamisissa. Se on pohja, jolle rakentuvat kohtelias käytös, sujuva vuorovaikutus ja erilaisuuden ymmärtäminen. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää myös itseään ja osata tulkita omaa käytöstään. Ihmisen, jolla on hyvä itsetunto, on helppo kunnioittaa myös toisia.

Työskentely eskarissa:

Keskustelemme yhdessä, mitä kuuluu hyviin tapoihin? Missä niitä tarvitsemme, missä käytämme, miksi käytämme, miksi tarvitsemme? Aikuiset kirjaavat lapsilta esille tulevia asioita yhteiseksi "tauluksi".

1.-2. lk: Minä, tunteet ja ihmissuhteet (lähteenä Mielenterveysseuran: Hyvänolon hyrrä, mielenterveyden käsi ja tunteiden maailmanpyörä)

1.-2. luokka tutustuu ensin tunteisiin, opettelee nimeämään niitä sekä miettimään missä eri tunteet tuntuvat eri oppilailla. Oppilaat harjoittelevat tunnistamaan mielialoja ja tunteita erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ymmärtämään niiden merkitystä kaverisuhteissa. Oppilaat miettivät myös erilaisia keinoja ikävien tunteiden hallintaan sekä purkamiseen. Menetelminä käytetään yhteistä keskustelua, pari- ja ryhmätyöskentelyä ja ideariihiä sekä tunne- ja empatiaharjoituksia draaman keinoin. Tuotoksena on erilaisia esityksiä sekä miete-/tsemppilauseita. Tähän monialaiseen kokonaisuuteen sisältyy laaja-alaisista tavoitteista: ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1), kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2), itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3), monilukutaito (L4), tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen ja osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7). Arviointi projektista on työskentelynaikaista arviointia opettajalta, itsearviointia sekä vertaisarviointia pienin askelin.

Tämä osio toteutetaan toisessa ajankohdassa.

3.-4. lk: Mikä tuottaa iloa? Mistä iloa/onnea kaverille?

Mistä iloa ja onnea toiselle lapselle?

 

Tausta: Empatia ja toisen hyvinvoinnin edistäminen ovat taitoja ihmislajin säilymiselle ja edelleen ihmisyyden kehittymiselle. Nämä elintärkeät taidot vahvistavat lisäksi sisäistä itsetuntoa. Ja sitä kautta parempaa mahdollisuutta tunteiden hallintaan. Lisäksi yhteinen tulkinta vahvistaa ryhmään kuulumisen tunnetta. Juuri tämä, osallisuuden kokemus, on hyvin tärkeää ja arvokasta ihmisen hyvinvoinnin, hyvän ja terveen elämän, kannalta.

3.-4. luokan syksyn 2019 Terve Elämä! MOK-projektissa pureudutaan tähän aiheeseen kysymyksellä Mistä iloa ja onnea toiselle lapselle?

Työidea: Oppilaiden oman kokemusperäisen tiedon ja taidon hyödyntäminen toiminnallisissa oppimismoduuleissa, jotka toteutetaan koulussa toisten kohderyhmien (esikoulu-6.lk) kanssa. Iloa ja onnea ideoidaan ja etsitään sekä jaetaan toisille.

Menetelmät: tiimityö, erilaiset roolit, demokraattinen päätöksen teko, keskustelemisen ja kuuntelemisen taidot, päätöksen tekotaidot, Terve Elämä! -projektipolku työskentelyn apuna, työvaiheiden taltiointia oppimispäiväkirjoihin

Tavoitteet: löytää oppilaiden kokemusmaailmaan perustuvaa arkionnea yhdessä tekemällä, haastaa tiimityön kautta työskentelemään suunnitelmallisesti ja vastuullisesti, voimaannuttaa yksilöitä itsetuntoasioissa, luottaa lapsien asiantuntijuuteen ja ideointiin ilon ja onnen löytämisessä, kasvattaa yritteliäisyyttä ja esillä olemista sekä vahvistaa ohjaamistaitoja.

Arviointi: tiimityöskentelyn aikainen työskentelyarviointi ja loppuarviointi (vertaisarviointi/itsearviointi/opettajapalaute) sekä kohderyhmiltä saatu palaute oppimismoduulista.

 

 

5.-6. lk: Mikä tavallisessa elämässä on hyvää?

Mikä tavallisessa elämässä on hyvää?

Oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat projektin, jossa he itse esiintyvät tubettajatähtinä.

Oppilaille annetaan tehtävänannoksi miettiä, mikä heidän omassa elämässään on hyvää? Oppilaat kuvaavat videon, jossa itse esiintyvät ja kertovat omasta elämästään ja asioista, joita he itse kokevat hyviksi ja arvokkaiksi. Oppilaat suorittavat annetun tehtävän pareittain tai pienissä ryhmissä (3 opp.).

Videoiden kuvaamisen jälkeen harjoitellaan videoiden editointia. Valmiit videot julkaistaan luokalle perustetussa o365 Stream- sovelluksen kanavalla. Videoiden julkaisun jälkeen oppilaat pääsevät kommentoimaan ja peukuttamaan toistensa tuotoksia. Samalla harjoitellaan somekäyttäytymistä ja kommentointia netissä.

Arviointi tapahtuu projektin päätteeksi keskustelemalla asioista, jotka tulevat ilmi videoista ja siitä, kuinka ne toimivat jokaisen oppilaan henkilökohtaisena voimavarana. Tällä tavalla pyritään kehittämään oppilaille positiivista minä- käsitystä, vaikuttamaan terveen itsetunnon kehitykseen ja edistämään tervettä elämää.

Projektissa korostuvat laaja-alaisten osaamisen alueista ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1), Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2), Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3), monilukutaito (L4) sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5).

5.-6. luokan oppilaat työstävät myös englanniksi terveelliseen elämään kuuluvia osa-alueita (ravinto, liikunta, vapaa-aika, harrastukset, ystävät, ruutuaika ja lepo). Töitä tallennetaan O365-ympäristöön kuvia ja tekstiä sisältävinä tekstiasiakirjoina ja taulukoina. Niitä kopioidaan myös kansainväliseen eTwinning-nettiprojektiin. Ulkomaisille kirjekavereille kirjoitetaan englanniksi kirjeet, joissa painottuvat ravinto- ja harrastusaiheet. Oppilaiden valitsemaa ruokasanastoa opetellaan ruotsiksi.


Oman koulun työskentelyn lisäksi oppilaat vierailevat Juantehtaan koululla ke 18.9. yhteisen yleisurheilupäivän merkeissä. Päivän teemana on liikunnan ilo ja riemu sekä tutustuminen yleisurheilulajeihin, uuteen ympäristöön ja ystäviin.
Yrittäjyysteema korostuu torstaina 19.9. jolloin Muuruveden koululaiset saavat mahdollisuuden vierailla paikallisen yrittäjän mustikkaviljelmillä. Päivässä korostuvat yrittäjyys, lähiruoka, luomu ja terveellinen ravinto. Oppilaat saavat kerätä marjoja kotiin viemiseksi.
Perjantaina 20.9. vietämme kodin ja koulun päivää. Päivän aikana vanhemmilla on mahdollista vierailla koululla ja osallistua opetukseen. Päivässä korostuvat yhteistyö vanhempien kanssa (kasvatuskumppanuus) sekä turvallisuus oppilaan arjessa. Päivän aikana keskustellaan mm. liikenneturvallisuudesta ja nettikiusaamisesta. Yhteistyökumppanina toimii koululla vieraileva poliisi. Samalla oppilaat pääsevät tutustumaan poliisin toimenkuvaan ja ammattiin.
MOK- viikon tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan jatkuvan arvioinnin menetelmin ja periaattein, huomioiden yhteiset tavoitteet ja työskentelyn lähtökohdat. MOK- viikon palautetta dokumentoidaan eri menetelmin, esimerkiksi: oppimispäiväkirjan ja palautelomakkeen avulla. Näin saadaan palautetta ja tietoa seuraavan lukuvuoden monialaisten oppimiskokonaisuuksien kehittämiseen.
Lisäksi MOK-viikolla työskentelee yläkoulun tet-opiskelijoita avustamis- ja ohjaamistehtävissä. Projektin aikana hyödynnetään tet-opiskelijoiden erikoistaitoja ja osaamista.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
OPPILASARVIOINTI:

Formatiivinen arviointi on jatkuvaa vuorovaikutusta: havainnointia, käsitteellistämistä, ohjaamista ja oppimisen sanallistamista. Tavoitteena on realistisen palautteen antaminen kannustavasti sekä oppilaan itsetunnon kehittäminen.

Itsearviointi

Oppilaan pitää olla selvillä omista tavoitteistaan, jotta hän voi arvioida oppimistaan. Tavoitteita asetetaan myös kirjallisesti opettajan ohjaamana. Itsearviointimuoto tulee suhteuttaa oppilaan ikä- ja kehitystasoon (muutakin kuin sanallista arviointia, pienille hymynaamat ym.). Oppilaan tulee käydä itsearviointia läpi myös huoltajien kanssa. Koululla voi olla valmiina opettajien käyttöön erilaisia itsearviointivälineitä (sähköiset ja paperiversiot). Itsearvioinnin tulee olla jatkuvaa (muutakin kuin oppimiskeskusteluun liittyvää) ja vähintään kirjallisissa suorituksissa. Oppilaat voidaan osallistaa itsearvioinnin suunnittelussa. Jokainen opettaja on velvollinen toteuttamaan itsearviointia omassa opetuksessaan valitsemallaan tavalla. Itsearviointitaitoja ohjaamalla kehitetään myös keskinäistä arviointikeskustelua eli vertaisarviointia.

Jatkuva palaute

Arvioinnin tulee olla omaa oppimista reflektoivaa. Arviointi on rohkaisevaa ja kannustavaa. Arvioinnin tavoite on luoda oppilaalle käsitys itsestä oppijana. Arviointi on väline luottamuksen syntymiseen arvioijien välillä (opettaja/oppilas/huoltaja). Arviointi on oikeudenmukaista ja vuorovaikutteista. Arviointia hyödynnetään myös koulutyön ja opetuksen suunnittelussa.

  1. Oppiainekohtainen jatkuva arviointi
  2. Käyttäytymiseen liittyvä jatkuva arviointi
  3. Työskentelyyn liittyvä jatkuva arviointi

Vertaisarviointi

Vertaisarviointia toteutetaan niin, että oppilaat eivät loukkaa toisiaan ja opettajan on ohjattava palautteen antoa. Vertaisarvioinnissa tehdään kysymyksiä ja kehitysehdotuksia arvioitavasta työstä ja annetaan rakentavaa palautetta, esim. oppilaat voivat arvioida, mitä hyvää on toisen oppilaan työssä tai miten ennalta sovitut tavoitteet ovat arvioitavassa työssä täyttyneet.


Vertaisarviointia voi käyttää myös oppimisprosessin aikana. Vertaisarvioinnin tarkoituksena on auttaa lasta tiedostamaan omat vahvuutensa ja se, mitä hänen tulisi kehittää. On tärkeää myös ehdottaa, miten hän voi parantaa suoritustaan.

Oppilaat antavat vertaisarviointia toisilleen myös työskentelytaidoista. Pienet oppilaat voivat antaa toisilleen palautetta esim. pulpetin siisteydestä, parityöstä, vihkotyöstä tai lukemisesta.

Arviointitavat ja vuorovaikutus

Opintojen aikaista arviointia annetaan monipuolisesti eri tavoin sekä oppilaille että huoltajille.

Opetusjakson alussa käydään oppilaiden kanssa läpi tavoitteet ja sisällöt sekä arviointitavat huomioiden oppilaiden ikäkausi ja oppiaine. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä:

  • kirjalliset kokeet
  • suulliset kokeet
  • näytöt/suoritukset
  • jatkuva arviointi
  • yksilö- tai ryhmätöiden tuotokset
  • työskentelytaidot
  • keskustelut
  • oppimiskeskustelut oppilaan ja huoltajien kanssa
  • todistukset


Käytännön tapoja formatiiviseen arviointiin:
1-2 –luokat 
-Liikennevalon väreillä arviointiviuhka, jossa myös naamat, jotka kuvaavat osaamista. Viuhkat oppilailla pulpeteissa. Kysytään esim. päivän päätteeksi. Voidaan kysyä miten asiat opittiin tai myös vaikka että oliko kiva päivä. Tästä ei jää dokumentteja. 

-Itsearviointilomake oppimisjaksosta. Voi laittaa kansioon tai liimata vihkoon. 


-Oppimisen portfolio (A4-vihko, johon liimataan tai kansio). Tällöin asioista jää dokumentteja. 

3-6 -luokat
- sanallista palautetta annetaan päivittäin ja oppilaat kertovat annetusta palautteesta kotona (oppilaiden vastuuttaminen) 

- oppimiskeskustelussa arviointia käydään vanhempien kanssa läpi. 

- oppilaan oman kuvan dokumentointi (itsearviointi), vertaisarviointi, tiimioppiminen 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä