7 Oppilashuolto ja muu oppilaan tuki
Oppilashuoltosuunnitelman laatiminen
Oppilashuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.
Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä toimiville aikuisille ja sitä tehdään yhdessä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa.
Oppilas- ja opiskeluhuoltolain 13 § opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilashuoltosuunnitelman sisältö on tarkennettu opetussuunnitelman perusteissa.
Suunnitelma tulee olla huoltajien nähtävissä jokaisen koulun kotisivulla, eikä sitä kirjata erikseen lukuvuosisuunnitelmaan. Suunnitelma päivitetään vuosittain samassa aikataulussa lukuvuosisuunnitelman kanssa.
Koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut
Kuopion kouluilla koulupsykologi ja kuraattori toimivat työparina. Koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita annetaan esikouluikäisille sekä perusopetuksen oppilaille. Tavoitteena on, että kaikilla alueiden kouluilla on asianmukaiset tilat oppilashuollon palveluiden käytössä.
Kouluterveydenhuoltopalvelut
Terveydenhuoltolaki (30.12.2010/1326) velvoittaa kunnan ylläpitämään terveysneuvontaa, johon luetaan muun muassa kansanterveydellinen valistustyö sekä kunnan asukkaiden yleisten terveystarkastusten järjestäminen. Lain tarkoituksena on turvata tasavertaiset mahdollisuudet terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhuoltolain 16 §:n mukaan kunnan tulee järjestää kouluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös oppilaan työelämään tutustumisen aikainen terveydenhuolto.
Terveydenhuoltolain myötä valtioneuvoston antamaa lakia täsmentävää asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suunterveydenhuollosta päivitettiin vuonna 2011(338/2011). Asetuksen toimeenpanoa tukemaan on sosiaali- ja terveysministeriö julkaissut asetuksen perustelut ja soveltamisohjeet (20/2009). Asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä oppilaalle terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla eli oppilaalle tehdään peruskoulun aikana yhteensä yhdeksän terveystarkastusta. Laajat terveystarkastukset tulee järjestää oppilaille koulun alkaessa 1. luokalla, murrosiän alkaessa 5. luokalla ja peruskoulun loppuvaiheessa jatko-opintoihin valmistauduttaessa 8. luokalla.
Kouluterveydenhuollon työntekijöitä ovat terveydenhoitajat ja lääkärit. He vastaavat yhdessä kouluterveydenhuollon kehittämisestä ja toteuttamisesta tätä toimintasuunnitelmaa soveltaen asiantuntijalääkäreiden ja terveydenhoidon esimiesten kanssa.
Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden ja heidän perheidensä, oppilashuollon, opettajien ja muun koulun henkilöstön kanssa.
Kouluterveydenhuollon palveluihin sisältyvät:
- Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein
- Vuosiluokittain oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen
- Oppilaan vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen
- Oppilaan suun terveydenhuolto, johon sisältyvät suun terveystarkastukset vähintään kolme kertaa ja yksilöllisen tarpeen mukaisesti
- Oppilaan erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja – hoitoon ohjaaminen
- Oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset.
Kunnan on kouluterveydenhuoltoa järjestäessään toimittava yhteistyössä vanhempien ja huoltajien kanssa sekä muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Kouluterveydenhuolto on osa perhekeskusta, joka on eri palveluista koottu verkosto. Lisää tietoa Kuopion kaupungin perhekeskustoiminnasta www.kuopio.fi/perhekeskus.
Kirjastopalvelut
Kirjastopalvelut tarjotaan pääkirjastossa, 13 lähikirjastossa ja 3 kirjastoautossa. Kirjastopalvelut on yksi sivistyksellisistä perusoikeuksista. Kirjasto on monipuolinen oppimisympäristö, jonka aineistot ja palvelut tukevat opetussuunnitelman monilukutaidon tavoitetta sekä muita laaja-alaisen osaamisen osa-alueita.
Koulun ja kaupunginkirjaston yhteistyö perustuu perusopetuksen ja kirjaston yhteistyösuunnitelmaan. Kirjaston ja perusopetuksen yhteistyösuunnitelma on osa lasten ja nuorten mediakasvatussuunnitelmaa, joka yhdessä Kuopion kaupungin kulttuuripolun kanssa täydentää ja tukee perusopetuksen opetussuunnitelmaa.
Yhteistyösuunnitelman keskeisenä tavoitteena on tiedonhallintataitojen oppiminen, lasten ja nuorten lukuharrastuksen lisääminen ja monilukutaidon tukeminen. Suunnitelmassa kuvataan yhteistyön toteuttaminen ja sisällöt vuosiluokilla 0 - 9.
Aamu- ja iltapäivätoiminta
Kouluilla voi toimia perusopetuksen iltapäivätoimintaryhmiä, koulun kerhotoiminnan ryhmiä sekä nuorisotoimen kerhoja. Vain iltapäivätoimintaan osallistumisesta voidaan periä toimintamaksu.
Linkit:
Kuopion perusopetuksen iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
OPH: Aamu- ja iltapäivätoiminta
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Lainsäädäntö:
Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003)
Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuudesta (115/2004)Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (1138/2003)
Kulttuuripalvelut
Kulttuuripolku on tavoitteellinen esiopetuksen ja perusopetuksen kulttuurikasvatusohjelma. Kulttuuripolku täydentää koulujen ja esiopetuksen omaa kulttuurikasvatusta (esim. juhlat, retket, leikit, hankkeet). Kulttuuripolun lisäksi kulttuurikasvatusta tarjoavat kuopiolaiset kulttuuritoimijat mm. kirjastot, museot, teatterit, orkesterit ym., taiteen perusopetus, järjestöt, yhdistykset ja yksittäiset toimijat.
Linkki:
Kuopion kulttuurikasvatussuunnitelma
Koululiikunta
yhteistä koululiikunta toimintaa organisoi koululiikunnan koordinaattori. Tehtäviin kuuluu koululiikunnan tapahtumien järjestäminen sekä koululiikuntaan kuuluvien hankkeiden ja koulujen uimaopetuksen koordinointi. Koululiikunnan koordinaattori toimii urheiluyläkoulujen yhteyshenkilönä ja tekee yhteistyötä Kuopion alueen urheiluakatemian kanssa.
Liikuntapolku-toimintamallin tavoitteena on lasten ja nuorten liikunnan lisääminen.
Koulun kerhotoiminnan kehittämishankkeessa pyritään madaltamaan kynnystä osallistua harrastustoimintaan koulun yhteydessä järjestettävien kerhojen muodossa. Kerhot ovat maksuttomia kaikille osallistujille ja niiden tarjonta on monipuolista.
Liikkuva koulu -toimintamallissa keskitytään koulupäivien liikunnallistamiseen mm. pitkiä välitunteja ja toiminnallista oppimista hyödyntäen. Liikkuvat koulut saavat tukea toimintaansa yhteisissä tapaamisissa ja koulutuksissa. Koulut ovat muokanneet Liikkuva koulu -toimintamallin oman koulun tarpeisiin sopivaksi.
Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan kehittämishankkeen kautta tuetaan kuopiolaisten koululaisten loma-ajan leiritoimintaa yhdessä liikuntapolun kanssa järjestettävien liikuntaleirien muodossa.
Koululiikuntapalveluiden budjetissa on määräraha oppilaiden kuljettamiseen uimaopetukseen. Osaan tapahtumista koululiikunta saa tukea Kalle Laakkosen säätiöltä.
Kouluruokailu
Kouluruokailun tarkoitus
Kouluruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lapsen ja nuoren terveyttä, hyvinvointia ja työtehoa. Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu täysipainoinen ateria.
Kouluruokailu on olennainen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää, ja sen onnistuminen on koko koulun yhteinen asia. Parhaimmillaan ruokailu on kaikille rentouttava hetki, jossa toteutuvat niin ravitsemukselliset kuin kasvatuksellisetkin tavoitteet.
Kouluruokailu oppilaan päivärytmissä
Ruokailuympäristön tulee olla perusopetuslain mukaan viihtyisä ja tarkoituksenmukainen, mikä osaltaan edesauttaa kiireettömän ja rauhallisen ruokailutauon syntymistä.Täysipainoisen kouluaterian kriteerit
Kouluaterian täysipainoisuudella tarkoitetaan sitä, että oppilaalla on mahdollisuus koota päivän tarjonnasta monipuolinen ja ravitsemussuositusten mukainen ateriakokonaisuus. Kasvatus- ja ruokapalveluhenkilöstön rooliin kuuluu ohjata ateriakokonaisuuden koostamisessa lautasmallin mukaisesti, jotta suositusten tavoitteet toteutuvat.
Kuopion kouluissa on sovittu, että lautasmalliateria on esillä vähintään kerran viikossa ruokailijoille. Kouluruoan lautasmallista voidaan tiedottaa vaihtoehtoisesti myös julisteilla tai kuvilla. Kouluruokalistan sisällöstä tiedotetaan ruokailijoille. ruokasaleissa sekä palveluntuottajan internet –sivuilla.
Kouluruoan suositustenmukaisuus todennetaan ravintosisältö-laskennan avulla kerran vuodessa perusopetuksen johtotiimissä palvelujen tuottajan esittämien raporttien perusteella. Tulosten arvioinnista vastaa Kuopion kaupungin ravitsemussuunnittelija.
Erityisruokavaliot
Kuopion kouluissa tarjotaan oppilaille ja henkilökunnalle erityisruokavalioita terveydellisista, eettisistä ja uskonnollisista syistä. Allergiaruokavalioiden toteutuksessa huomioidaan kansallinen allergiaohjelma, jonka tavoitteena on vähentää aiheettomien allergiaruokavalioiden tarvetta kouluissa ja kehittää sietokykyä allergian aiheuttanutta ruoka-ainetta kohtaan. Samalla turvataan oppilaiden makuaistin monipuolinen kehitys, riittävä ravinnonsaanti sekä kasvu ja kehitys.
Välipalat ja muu koulujen ruoka- ja juomatarjoilu
Koululaisen päivä jatkuu yleensä koululounaan jälkeen useita tunteja. Jotta oppimisteho säilyy myös viimeisillä tunneilla, on Kuopion kouluissa järjestetty palvelujen tuottajan toimesta oppilaille ja henkilökunnalle maksullinen, pääsääntöisesti kouluruokasuositusten mukainen välipala.
Kouluruokailu osana koulun toiminta- ja tapakulttuuria
Ravitsemus- ja ruokakasvatus kouluissa on yhteisvastuullista toimintaa, johon osallistuvat moniammatillisesti sekä opetus- ja muu kasvatushenkilöstö että ruokapalveluhenkilöstö. Heidän tapansa toimia ruokaan ja ruokailuun liittyvissä tilanteissa välittyvät lapsille ja nuorille toimintamalleiksi. Toimintatapojen lähtökohtana ovat olemassa olevat kansalliset ohjeistukset kuten kouluruokailua koskevat lait ja suositukset.
Kouluruokailussa opetellaan hyviä tapoja, ruokakulttuuria sekä terveyttä ja hyvää kasvua ja kehitystä tukevaa ruokailua. Opettajan tulee ohjata luokkaansa koulun kasvatustavoitteiden mukaisesti, joita voivat olla ruokailutilanteessa esimerkiksi oikea käsihygienia, oman vuoron odottaminen, lautasmalliaterian kokoaminen, aterimien käyttö sekä muut hyvät ruokailutavat. Alakoulussa opettaja ruokailee yhdessä valvottavan luokan kanssa. Yläkoulussa jokainen opettaja valvoo omalta osaltaan ruokailua. Myös keittiöhenkilökunnan tulee sitoutua oheiskasvattajina oppilaan ohjaamiseen ruokailutilanteessa.
Kouluruokailun kehittäminen
Kouluruokailun kehittämistä tehdään monella eri tasolla. Kuopion kouluruokailun suunnittelusta päävastuu on palveluntuottajalla palvelusopimuksissa sovittujen laatukriteereiden puitteissa. Yhteistyötä tehdään palvelun tilaajien kanssa mm. perusopetuksen ravitsemus- ja ruokakasvatustyöryhmässä. Työryhmän tavoitteet ovat:
- Moniammatillinen yhteistyö koululaisten terveyden sekä kasvun ja kehityksen edistämiseksi ravitsemuksen, ruokakasvatuksen ja ruokailun keinoin
- Oppimisen edistäminen kouluruokailun avulla
- Kouluruokailun kehittäminen ja sen arvostuksen lisääminen
- Koulun ravitsemus- ja ruokakasvattajien (opetus- ja kasvatushenkilöstö, ruokapalveluhenkilöstö, kouluterveydenhuolto) sekä oppilaiden ja huoltajien yhteistyön edistäminen ja tieto-taidon lisääminen
Palveluntuottaja kehittää ruokalistojen sisältöä ravitsemussuositusten, valtakunnallisten trendien sekä asiakaspalautteiden perusteella.
Koulukuljetukset
Kasvun ja oppimisen lautakunta päättää koulukuljetusperiaatteista ja ne perustuvat perusopetuslakiin sekä kaupungin omiin päätöksiin. Koulukuljetusperiaatteista tiedotetaan kaupungin internet-sivuilla. Pääosan tiedotuksesta hoitavat kuitenkin koulut, joille lähetetään koulua koskevat sekä huoltajille toimitettavat ohjeet. Ohjeet tulee käydä läpi mm. vanhempainilloissa sekä uusien oppilaiden ilmoittautumistilaisuuksissa. Ohjeiden pitää olla myös koulun muun henkilöstön tiedossa.
Koulukuljetukset taksi- ja erilliskuljetusten osalta kilpailutetaan ja koulukuljetusten
järjestäminen perustuu ostoliikennesopimuksiin. Koulukuljetuksissa käytetään pääsääntöisesti olemassa olevaa avointa joukkoliikennettä ja tarvittavilta osin erillistä taksi- tai erilliskuljetusta. Ns. liikenteellisesti vaarallisista koulumatkoista päätetään myös lautakunnassa ja ne valmistellaan yhdessä poliisin kanssa. Koulukuljetusten järjestämisvastuu on kaupunkiympäristön palvelualueella, jolta kasvun ja oppimisen palvelualue ostaa ko. palvelut sisäisellä palvelusopimuksella.