Koulujen henkilöstö on moniammatillista. Henkilöstön muodostavat perusopetuksen rehtorit, opettajat, lastentarhanopettajat, opinto-ohjaajat, koulupsykologit, koulukuraattorit, koulunkäynnin- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat, nuorisotyöntekijät sekä muut opetuksen tukipalveluissa ja oppilashuoltopalveluissa työskentelevät henkilöt.

Ammattiryhmien työn yhteinen tavoite on oppilaiden oppiminen, kasvun tukeminen ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen. Yhdessä työskentely edellyttää tiimiosaamista.


Henkilöstön osaamisen johtaminen

Henkilöstön osaamisen johtaminen perustuu kaupungin strategisiin painopisteisiin ja toimintaympäristön muutoksiin sekä tuottavuusohjelman toteuttamiseen. Osaamisen johtaminen on osa henkilöstösuunnittelua ja sillä tarkoitetaan osaamisen suunnitelmallista ennakointia, kokemuksen hyödyntämistä sekä osaamisen oikeaa kohdentamista. Tavoitteena on, että henkilöstön osaaminen vastaa asiakas- ja palvelutarpeita.

Henkilön oma halu kehittyä työssään on keskeinen lähtökohta, kun ylläpidetään henkilöstön ammattitaitoa ja heidän osaamistaan.

Osaamisen johtaminen edellyttää osaamisen tunnistamista ja arviointia. Henkilökohtaiset työsuorituksen arvioinnit tehdään sovitusti.

Työntekijät perehdytetään työyhteisön ja kaupungin toimintatapoihin suunnitelmallisesti. Kouluilla tulee olla henkilöstön perehdyttämissuunnitelma.

Täydennyskoulutus suunnitellaan vastaamaan koulujen ja palvelualueen tarpeisiin sekä kaupunkitasoisiin strategisiin ja erityisesti perusopetuksen kehittämis- ja opetussuunnitelman tavoitteisiin. Työaika- ja sijaisjärjestelyt pyritään toteuttamaan siten, että ne mahdollistavat henkilöstö- ja täydennyskoulutukseen osallistumisen.

Linkit:
KuntaHR-ohjelma
Pohjois-Savon koulutuspalveluiden henkilöstön täydennyskoulutus


Työhyvinvointi

Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. Työhyvinvointi vaikuttaa muun muassa työssä jaksamiseen. Hyvinvoinnin kasvaessa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvaa ja sairauspoissaolojen määrä laskee. Sekä työnantajalla että työntekijällä on vastuu työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja kehittämisestä.

Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkykyä. Työnantajan ja työntekijöiden yhteisenä tavoitteena on myös estää työmatka- ja työtapaturmien sattuminen.

Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla tapahtuu johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyönä. Keskeiset koulun työhyvinvointia tukevat toimijat ovat työterveyshuolto, työsuojeluhenkilöstö ja luottamusmiehet. Kuopion kaupungin työyksiköissä on myös työhyvinvointiparit, jotka osaltaan kehittävät työhyvinvointia. Työhyvinvointiparin muodostavat tehtävään valittu työntekijä ja lähiesimies. 

Henkilöstön työhyvinvointia, esimiesten työhyvinvointiosaamista ja työyhteisön ilmapiiriä seurataan ja kehitetään työhyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Valmiit työhyvinvointisuunnitelmat toimitetaan sähköpostilla työsuojeluvaltuutetulle ja ne saatetaan tiedoksi oman alueen työsuojelutoimikunnalle. 

Työsuojelun yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Tätä tehtävää varten ovat palvelualueen työsuojelutoimikunnat. Työsuojelutoimikunnissa käsitellään mm. työntekijöiden turvallisuuteen terveyteen ja työkykyyn vaikuttavia asioita, vaarojen ja haittojen selvittämistä sekä työtä, työympäristöä ja niiden turvallisuutta kuvaavia seurantatietoja. 

Perusopetuksen kouluille jaetaan kalenterivuosittain avustusta työpaikan itsensä järjestämään työkykyä edistävään toimintaan. Edellytyksenä tuen saamiselle on koulukohtaisen työhyvinvointisuunnitelman laatiminen. Päätöksen määrärahan suuruudesta ja jakamisesta tekee opetusjohtaja.