7 Oppilashuolto ja muu oppilaan tuki
Oppilashuoltosuunnitelman laatiminen
Oppilashuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.
Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä toimiville aikuisille ja sitä tehdään yhdessä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa.
Oppilas- ja opiskeluhuoltolain 13 § opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilashuoltosuunnitelman sisältö on tarkennettu opetussuunnitelman perusteissa.
Suunnitelma tulee olla huoltajien nähtävissä jokaisen koulun kotisivulla, eikä sitä kirjata erikseen vuosisuunnitelmaan. Suunnitelma päivitetään vuosittain samassa aikataulussa vuosisuunnitelman kanssa.
Koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut
Kaikilla Kuopion kouluilla toimii koulupsykologi/-kuraattori – työpari. Nilsiän alueella sekä Maaningalla työskentelee myös koulupsykologi/-kuraattori – työpari, joka hoitaa myös alueen kasvatus- ja perheneuvonnan. Karttulassa toimivan kuraattorin tehtävä on yhdistetty kuraattori/lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtävään. Koulukuraattorien ja koulupsykologien lähiesimiehenä toimii palveluesimies.
Koulupsykologien ja – kuraattorien tavoitettavuus ja vastuualueet:
Koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita annetaan esikouluikäisille sekä perusopetuksen oppilaille.
Tavoitteena on, että kaikilla alueiden kouluilla on asianmukaiset tilat oppilashuollon palveluiden käytössä. Tavoitteena on, että sekä koulukuraattorin että koulupsykologin käytössä oma työhuone jollakin koululla. Muilla alueen kouluilla oppilashuollon palveluiden käytössä on kaksi työhuonetta, joista toinen koululääkärin, -kuraattorin ja -psykologin yhteiskäytössä ja toinen huone kouluterveydenhoitajan käytössä. Valtakunnallisten suositusten mukaan yhtä koulupsykologia tai koulukuraattoria kohden saisi olla n. 1000 oppilasta.
Kouluterveydenhuoltopalvelut
Terveydenhuoltolaki (30.12.2010/1326), velvoittaa kunnan ylläpitämään terveysneuvontaa, johon luetaan muun muassa kansanterveydellinen valistustyö sekä kunnan asukkaiden yleisten terveystarkastusten järjestäminen. Lain tarkoituksena on turvata tasavertaiset mahdollisuudet terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhuoltolain 16 §:n mukaan kunnan tulee järjestää kouluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös oppilaan työelämään tutustumisen aikainen terveydenhuolto.
Terveydenhuoltolain myötä valtioneuvoston antamaa lakia täsmentävää asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suunterveydenhuollosta päivitettiin vuonna 2011(338/2011). Asetuksen toimeenpanoa tukemaan on sosiaali- ja terveysministeriö julkaissut asetuksen perustelut ja soveltamisohjeet (20/2009). Asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä oppilaalle terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla eli oppilaalle tehdään peruskoulun aikana yhteensä yhdeksän terveystarkastusta. Laajat terveystarkastukset tulee järjestää oppilaille koulun alkaessa 1. luokalla, murrosiän alkaessa 5. luokalla ja peruskoulun loppuvaiheessa jatko-opintoihin valmistauduttaessa 8. luokalla.
Kouluterveydenhuollon työntekijöitä ovat terveydenhoitajat ja lääkärit. He vastaavat yhdessä kouluterveydenhuollon kehittämisestä ja toteuttamisesta tätä toimintasuunnitelmaa soveltaen asiantuntijalääkäreiden ja terveydenhoidon esimiesten kanssa.
Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden ja heidän perheidensä, oppilashuollon, opettajien ja muun koulun henkilöstön kanssa.
Kouluterveydenhuollon palveluihin sisältyvät:
1) kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein
2) vuosiluokittain oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen
3) oppilaan vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen
4) oppilaan suun terveydenhuolto, johon sisältyvät suun terveystarkastukset vähintään kolme kertaa ja yksilöllisen tarpeen mukaisesti
5) oppilaan erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja – hoitoon ohjaaminen
6) oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset.
Kunnan on kouluterveydenhuoltoa järjestäessään toimittava yhteistyössä vanhempien ja huoltajien kanssa sekä muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön ja muiden tarvittavien tahojen kanssa.
Aamu- ja iltapäivätoiminta
Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, jota kunta voi järjestää tai hankkia ja saada siihen valtionosuutta. Tällöin toimintaa tulee tarjota ensimmäisen ja toisen vuosiluokkien oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. (Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).
Kouluilla voi toimia perusopetuksen iltapäivätoimintaryhmiä, koulun kerhotoiminnan ryhmiä sekä nuorisotoimen kerhoja. Vain iltapäivätoimintaan osallistumisesta voidaan periä toimintamaksu.
Kulttuuripalvelut
Kulttuuripolku on tavoitteellinen esiopetuksen ja perusopetuksen kulttuurikasvatusohjelma. Kulttuuripolku täydentää koulujen ja esiopetuksen omaa kulttuurikasvatusta (esim. juhlat, retket, leikit, hankkeet). Kulttuuripolun lisäksi kulttuurikasvatusta tarjoavat kuopiolaiset kulttuuritoimijat mm. kirjastot, museot, teatterit, orkesterit ym., taiteen perusopetus, järjestöt, yhdistykset ja yksittäiset toimijat.
Koululiikunta
Perusopetuksen yhteistä koululiikunta toimintaa koordinoi koululiikunnanohjaaja. Tehtäviin kuuluu koululiikunnan tapahtumien järjestäminen, hankkeiden koordinointi, koulujen uimaopetuksen koordinointi, koulujen piha-alueiden liikuntavälineiden kunnosta huolehtiminen sekä urheilu- ja liikuntaluokkien testien järjestäminen ja yhteistyötoiminta Pohjois-Savon urheiluakatemian kanssa.
Liikuntapolku-hankkeen tavoitteena Kuopion seudulla on liikunnan lisääminen erityisesti niiden lasten ja nuorten kohdalla, jotka muutoin eivät liiku terveen kasvun kannalta riittävästi.
Koulun kerhotoiminnan kehittämishankkeessa pyritään madaltamaan kynnystä osallistua harrastustoimintaan koulun yhteydessä järjestettävien kerhojen muodossa. Kerhot ovat maksuttomia kaikille osallistujille ja niiden sisältö vaihtelee hyvin laajasti eri harrasteiden välillä.
Liikkuva koulu toiminta käynnistyi Kuopiossa 2013. Lukuvuonna 2015-2016 mukana on jo yli puolet Kuopion peruskouluista. Liikkuva koulu toimintamallissa keskitytään koulupäivien liikunnallistamiseen mm. pitkiä välitunteja ja toiminnallista oppimista hyödyntäen. Liikkuvat koulut saavat tukea toimintaansa mentorointi käynneillä sekä yhteisissä tapaamisissa ja koulutuksissa.
Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan kehittämishankkeen kautta tuetaan kuopiolaisten koululaisten loma-ajan leiritoimintaa yhdessä liikuntapolun kanssa järjestettävien liikuntaleirien muodossa.
Koululiikuntapalveluiden budjetissa on määräraha oppilaiden kuljettamiseen uimaopetukseen sekä pieni harkinnan mukaan jaettava määräraha yhteisiä tapahtumia ja kilpailutoimintaa koskeviin kuljetuksiin. Osaan tapahtumista koululiikunta saa kuljetustukea Kalle Laakkosen säätiöltä.
Kouluruokailu
Kouluruokailun tarkoitus
Kouluruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lapsen ja nuoren terveyttä, hyvinvointia ja työtehoa. Perusopetuslain mukaan "opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu täysipainoinen ateria”.
Kouluruokailu on olennainen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää, ja sen onnistuminen on koko koulun yhteinen asia. Parhaimmillaan ruokailu on kaikille rentouttava hetki, jossa toteutuvat niin ravitsemukselliset kuin kasvatuksellisetkin tavoitteet.
Kouluruokailu oppilaan päivärytmissä
Ruokailuympäristön tulee olla perusopetuslain mukaan viihtyisä ja tarkoituksenmukainen, mikä osaltaan edesauttaa kiireettömän ja rauhallisen ruokailutauon syntymistä.Täysipainoisen kouluaterian kriteerit
Kouluaterian täysipainoisuudella tarkoitetaan sitä, että oppilaalla on mahdollisuus koota päivän tarjonnasta monipuolinen ja ravitsemussuositusten mukainen ateriakokonaisuus. Kasvatus- ja ruokapalveluhenkilöstön rooliin kuuluu ohjata ateriakokonaisuuden koostamisessa lautasmallin mukaisesti, jotta suositusten tavoitteet toteutuvat.
Kuopion kouluissa on sovittu, että lautasmalliateria on esillä vähintään kerran viikossa ruokailijoille. Kouluruoan lautasmallista voidaan tiedottaa vaihtoehtoisesti myös julisteilla tai kuvilla. Kouluruokalistan sisällöstä tiedotetaan ruokailijoille. ruokasaleissa sekä palveluntuottajan internet –sivuilla.
Kouluruoan suositustenmukaisuus todennetaan ravintosisältö-laskennan avulla kerran vuodessa perusopetuksen johtotiimissä palvelujen tuottajan esittämien raporttien perusteella. Tulosten arvioinnista vastaa Kuopion kaupungin ravitsemussuunnittelija.
Erityisruokavaliot
Kuopion kouluissa tarjotaan oppilaille ja henkilökunnalle erityisruokavalioita terveydellisista, eettisistä ja uskonnollisista syistä. Allergiaruokavalioiden toteutuksessa huomioidaan kansallinen allergiaohjelma, jonka tavoitteena on vähentää aiheettomien allergiaruokavalioiden tarvetta kouluissa ja kehittää sietokykyä allergian aiheuttanutta ruoka-ainetta kohtaan. Samalla turvataan oppilaiden makuaistin monipuolinen kehitys, riittävä ravinnonsaanti sekä kasvu ja kehitys.
Välipalat ja muu koulujen ruoka- ja juomatarjoilu
Koululaisen päivä jatkuu yleensä koululounaan jälkeen useita tunteja. Jotta oppimisteho säilyy myös viimeisillä tunneilla, on Kuopion kouluissa järjestetty palvelujen tuottajan toimesta oppilaille ja henkilökunnalle maksullinen, pääsääntöisesti kouluruokasuositusten mukainen välipala.
Kouluruokailu osana koulun toiminta- ja tapakulttuuria
Ravitsemus- ja ruokakasvatus kouluissa on yhteisvastuullista toimintaa, johon osallistuvat moniammatillisesti sekä opetus- ja muu kasvatushenkilöstö että ruokapalveluhenkilöstö. Heidän tapansa toimia ruokaan ja ruokailuun liittyvissä tilanteissa välittyvät lapsille ja nuorille toimintamalleiksi. Toimintatapojen lähtökohtana ovat olemassa olevat kansalliset ohjeistukset kuten kouluruokailua koskevat lait ja suositukset.
Kouluruokailussa opetellaan hyviä tapoja, ruokakulttuuria sekä terveyttä ja hyvää kasvua ja kehitystä tukevaa ruokailua. Opettajan tulee ohjata luokkaansa koulun kasvatustavoitteiden mukaisesti, joita voivat olla ruokailutilanteessa esimerkiksi oikea käsihygienia, oman vuoron odottaminen, lautasmalliaterian kokoaminen, aterimien käyttö sekä muut hyvät ruokailutavat. Alakoulussa opettaja ruokailee yhdessä valvottavan luokan kanssa. Yläkoulussa jokainen opettaja valvoo omalta osaltaan ruokailua. Myös keittiöhenkilökunnan tulee sitoutua oheiskasvattajina oppilaan ohjaamiseen ruokailutilanteessa.
Kouluruokailun kehittäminen
Kouluruokailun kehittämistä tehdään monella eri tasolla. Kuopion kouluruokailun suunnittelusta päävastuu on palveluntuottajalla palvelusopimuksissa sovittujen laatukriteereiden puitteissa. Yhteistyötä tehdään palvelun tilaajien kanssa mm. perusopetuksen ravitsemus- ja ruokakasvatustyöryhmässä. Työryhmän tavoitteet ovat:
- Moniammatillinen yhteistyö koululaisten terveyden sekä kasvun ja kehityksen edistämiseksi ravitsemuksen, ruokakasvatuksen ja ruokailun keinoin
- Oppimisen edistäminen kouluruokailun avulla
- Kouluruokailun kehittäminen ja sen arvostuksen lisääminen
- Koulun ravitsemus- ja ruokakasvattajien (opetus- ja kasvatushenkilöstö, ruokapalveluhenkilöstö, kouluterveydenhuolto) sekä oppilaiden ja huoltajien yhteistyön edistäminen ja tieto-taidon lisääminen
Palveluntuottaja kehittää ruokalistojen sisältöä ravitsemussuositusten, valtakunnallisten trendien sekä asiakaspalautteiden perusteella.
Koulukuljetukset
Kasvun ja oppimisen lautakunta päättää koulukuljetusperiaatteista ja ne perustuvat perusopetuslakiin sekä kaupungin omiin päätöksiin. Koulukuljetusperiaatteista tiedotetaan kaupungin internet-sivuilla. Pääosan tiedotuksesta hoitavat kuitenkin koulut, joille lähetetään koulua koskevat sekä huoltajille toimitettavat ohjeet. Ohjeet tulee käydä läpi mm. vanhempainilloissa sekä uusien oppilaiden ilmoittautumistilaisuuksissa. Ohjeiden pitää olla myös koulun muun henkilöstön tiedossa.
Koulukuljetukset taksi- ja erilliskuljetusten osalta kilpailutetaan ja koulukuljetusten
järjestäminen perustuu ostoliikennesopimuksiin. Koulukuljetuksissa käytetään pääsääntöisesti olemassa olevaa avointa joukkoliikennettä ja tarvittavilta osin erillistä taksi- tai erilliskuljetusta. Ns. liikenteellisesti vaarallisista koulumatkoista päätetään myös lautakunnassa ja ne valmistellaan yhdessä poliisin kanssa. Koulukuljetusten järjestämisvastuu on kaupunkiympäristön palvelualueella, jolta kasvun ja oppimisen palvelualue ostaa ko. palvelut sisäisellä palvelusopimuksella.
Linkki:
http://www.kuopio.fi/web/opetus-ja-koulutus/koulukuljetukset