Simulaatiot
Simulaatioita
Atomien rakentaminen
1) Atomi: Rakenna atomi, jossa on 2 protonia, neutronia ja elektronia. Mikä atomi on kyseessä? Mitä tapahtuu, kun muutat protonien lukumäärää? Entä neutronien lukumäärää? Mitä tapahtuu, kun elektronien lukumäärää muutetaan?
2) Rakenna vetyatomi (H). Kuinka monta neutronia vetyatomissa on, kun se on pysyvä eli stabiili? Entä kuinka monta elektronia vedyssä on oltava, jotta sillä ei olisi ulkoista varausta eli se olisi neutraali atomi?
3) Rakenna simulaatiossa neutraalit atomit, joissa on 1 - 10 protonia. Neutronien lukumääräksi voit laittaa vaikkapa jonkin sellaisen, jolla atomi on pysyvä. Mitä eroa ja mitä yhteistä on vedyn ja litiumin elektronirakenteissa?
2) Rakenna vetyatomi (H). Kuinka monta neutronia vetyatomissa on, kun se on pysyvä eli stabiili? Entä kuinka monta elektronia vedyssä on oltava, jotta sillä ei olisi ulkoista varausta eli se olisi neutraali atomi?
3) Rakenna simulaatiossa neutraalit atomit, joissa on 1 - 10 protonia. Neutronien lukumääräksi voit laittaa vaikkapa jonkin sellaisen, jolla atomi on pysyvä. Mitä eroa ja mitä yhteistä on vedyn ja litiumin elektronirakenteissa?
Rakenna molekyyli (java)
Molekyylimuodon vaikutus kasvihuoneilmiöön
Tehtävä: Tutki mitkä simulaation kaasuista ovat kasvihuonekaasuja. Kasvihuonekaasu on kaasu, joka vuorovaikuttaa näkyvän valon kanssa, mutta absorboi eli imee itseensä infrapuna- eli lämpösäteilyä. Kirjoita havaintosi muistiin opettajan kanssa sovittavalla tavalla.
Reaktioyhtälöiden tasapainottaminen
1) Johdanto: Tasapainota kolme reaktioyhtälöä, joista ensimmäinen esittää ammoniakin valmistamista, toinen veden hajottamista ja kolmas metaanin palamista. Käytä tarvittaessa sivun oikeasta yläkulmassa olevasta tiputusvalikosta löytyviä vaaka- ja palkkimalleja. Muista, että tässä simulaatiossa molekyylien, joita on vain yksi, eteen on laitettava kerroin 1. Yleensä se jätetään kirjoittamatta.
2) Peli: Testaa, miten hyvin onnistut tasapainottamaan reaktioyhtälöt. Voit kytkeä myös ajanoton käyttöön, jos haluat. Kaksi pistettä saa, kun reaktioyhtälön saa tasapainotettua kerralla oikein ja yhden pisteen, jos tasapainotus onnistuu toisella yrityksellä. Ota lopuksi kuvakaappaus pelin yhteenvetosivusta, jossa näkyy eri tasoista saamasi pisteet. Kuvakaappauksen saat sivun oikeassa alalaidassa olevasta kolmen vaakaviivan alta löytyvästä valikosta.
2) Peli: Testaa, miten hyvin onnistut tasapainottamaan reaktioyhtälöt. Voit kytkeä myös ajanoton käyttöön, jos haluat. Kaksi pistettä saa, kun reaktioyhtälön saa tasapainotettua kerralla oikein ja yhden pisteen, jos tasapainotus onnistuu toisella yrityksellä. Ota lopuksi kuvakaappaus pelin yhteenvetosivusta, jossa näkyy eri tasoista saamasi pisteet. Kuvakaappauksen saat sivun oikeassa alalaidassa olevasta kolmen vaakaviivan alta löytyvästä valikosta.
Atomimallit ja Rutherfordin koe
1900-luvun alussa ei tiedetty, että atomilla on ydin. Atomin rakenteesta ei ollut varmuutta ja täten sen kuvaamiseksi esitettiin erilaisia malleja. Suosituin näistä atomimalleista oli J. J. Thompsonin malli, jonka perusteella pystyttiin varsin menestyksellisesti selittämään kemiallisia reaktioita. Thompsonin malli tunnetaan niin sanottuna rusinakakkumallina. Siinä negatiiviset elektronit ovat ikään kuin tasaisesti pullan sekaan sijoittuneita rusinoita. Rusinoita (elektronit) lukuun ottamatta pullan muu aines (eli taikina) muodostuu positiivisesta massasta, joka neutraloi elektronien varauksen - rusinakakkumallin mukainen atomi on siis kokonaisvarauskeltaan neutraali.
Valitse aluksi simulaatio "Rusinakakkumalli". Tutki sen avulla, miten alfahiukkaset liikkuisivat atomin läpi, jos atomin rakenne noudattaisi rusinakakkumallia. Vaihda tämän jälkeen simulaatioon "Rutherforin malli". Tätä simulaatiota tutkimalla voit havaita, mitä Rutherford kokeessaan omaksi yllätyksekseen havaitsi.
Selitä, millaista alfahiukkasten liike on rusinakakkumallin mukaisen atomin läpi. Selitä myös miten alfahiukkaset liikkuvat, kun ne kulkevat Rutherfordin atomimallin mukaisen atomin (eli atomin jolla on ydin) läpi.
Valitse aluksi simulaatio "Rusinakakkumalli". Tutki sen avulla, miten alfahiukkaset liikkuisivat atomin läpi, jos atomin rakenne noudattaisi rusinakakkumallia. Vaihda tämän jälkeen simulaatioon "Rutherforin malli". Tätä simulaatiota tutkimalla voit havaita, mitä Rutherford kokeessaan omaksi yllätyksekseen havaitsi.
Selitä, millaista alfahiukkasten liike on rusinakakkumallin mukaisen atomin läpi. Selitä myös miten alfahiukkaset liikkuvat, kun ne kulkevat Rutherfordin atomimallin mukaisen atomin (eli atomin jolla on ydin) läpi.