1 Johtaminen

Koulun johtamisen periaatteet

Koulun johdon keskeisenä tehtävänä on edistää opetuksen arvopohjan ja koulun perustehtävän toteutumista. Johtamisessa on tärkeää tunnistaa kouluyhteisön vahvuudet ja kehittämishaasteet, vahvistaa itsearviointia sekä kehittää pedagogista johtamista. Koulun rehtorin velvollisuutena on kehittää myös itseään johtajana.

Johtamisessa tulee noudattaa hyvän hallinnon mukaisia toimintatapoja. Koulun johtaminen on vuorovaikutteista ja osallistavaa. Kouluissa on johto- tai suunnitteluryhmät (-tiimit), joiden tehtävänä on rehtorin tukena suunnitella ja kehittää toimintaa. Tiimien kokoonpanosta ja tehtävistä päättää koulun rehtori. Johtamista arvioidaan säännöllisesti.

Kouluissa käydään vuosittain kehityskeskustelut tai niitä vastaavat prosessit kaupungin linjausten mukaisesti. Johtamista kehitetään ja tuetaan pitkäjänteisellä johtamisosaamiskoulutuksella.

Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan, miten johtaminen on organisoitu (joryt, kehittämistiimit, henkilöstön työnjako, vastuut). Koulutyön suunnittelussa ja toteuttamisessa keskeistä on opettajien, ohjaajien ja muun henkilökunnan yhteistyö.

Ys-ajan käytöstä sovitaan ja sen toteutumista seurataan. Ys-ajan käyttö sekä suunnittelu- ja kokouskäytännöt kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan.

Sisäisen ja ulkoisen viestinnän suunnitelma päivitetään ja henkilöstö perehdytetään siihen.

Lisätietoja:
opetusjohtaja Leena Auvinen 044 718 4003
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151

Koulun johtamisen toimenpiteet

 

Käärmelahden koulun johtajana toimii luottamustoiminen rehtori ja luokanopettaja Timo Lehtonen, vararehtorina on luokanopettaja Sanna Serguskin. Johtotiiminä toimii rehtori-vararehtori työpari. Koulun opettajakunta toimii koulun kehittämisryhmänä kokonaisuudessaan. YS-ajan käyttöä seurataan tarvittaessa kirjaamalla siihen yhdessä käytetty aika ylös ys-muistioihin. Opettajien ja henkilökunnan kokouksista pidetään muistiota. Kehityskeskustelut käydään ja koulun viestinnästä vastaa rehtori.


Lukuvuonna 2019-2020 on ys-aikaa 126 tuntia. Tunneista noin kolmasosa käytetään opettajankokouksiin, kolmasosa opettajien yhteissuunnitteluun ja loppu yhteistyöhön kotien kanssa (mm. oppimiskeskustelut).

Virkaehtosopimukseen kuuluvia Veso-päiviä pidetään kaksi ennen koulun aloittamista ja kaksi puolen päivän (3h) tilaisuutta lukuvuoden aikana.

Kiky- lauantai pidetään 7.9 yhdessä kaupunginkoulujen kanssa opiskellen kolmiportaisen tuen asioita. Koko koulun vanhempainilta pidettiin 27.8 (3h) sekä Vuorovaikutuksella ja osaamisella pedagogista hyvinvointia- hankekoulutukseen käytetään kiky-aikaa lukuvuoden aikana 3 tuntia.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä