6 Kasvatus ja oppiminen
Koulun pedagogiikan kehittäminen
Kaikissa Kuopion peruskouluissa noudatetaan Kuopion perusopetuksen opetussuunnitelmaa.
Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan koulukohtainen toiminta ja mahdolliset erityispiirteet.
Kuopion kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman
pohjana on Valtioneuvoston asetus 28.6.2012 perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta sekä Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet.
Vuosiluokilla 1 - 6 noudatetaan uutta opetussuunnitelmaa. Uusi opetussuunnitelma otetaan tuntijaon ja oppiainesisältöjen osalta käyttöön porrastetusti:
- 7. luokan osalta 1.8.2017
- 8. luokan osalta 1.8.2018
- 9. luokan osalta 1.8.2019
Opetussuunnitelman perusteiden lukujen 1 - 12 mukaiset opetussuunnitelmat on otettu käyttöön kaikilla luokka-asteilla 1.8.2016 alkaen lukuun ottamatta lukuun 6 sisältyviä päättöarviointia ja todistuksia koskevia määräyksiä.
Kuopion perusopetuksen tuntijako
Ennen uuden opsin mukaista tuntijakoa käytössä on valtioneuvoston asetukseen 20.12.2001 perustuva tuntijako.
Koulun toimintakulttuurin sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutus kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.
Vuosittain toteutetaan vähintään kaksi laajaa monialaista oppimiskokonaisuutta, joista toinen voi olla kuntakohtainen ja toinen koulukohtainen. Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan niiden laajuudet ja mukana olevat oppiaineet sekä oppilaiden osallisuus. Lisäksi kuvataan monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteet, sisällöt ja arviointikäytännöt, toteutumisen seuranta, toteutumisen arviointi sekä kehittäminen.
Lukuvuoden 2018 - 2019 kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus on Maailma2030. Lisäksi koulu valitsee vähintään yhden monialaisen oppimiskokonaisuuden. Työtapana on lähiyhteisön mukaan ottaminen.
Opettaja aktivoi oppilaita ja vastaa, että he ovat ikätasonsa huomioiden suunnittelemassa, asettamassa tavoitteita ja arvioimassa oppimistaan. Oppilaat osallistetaan ryhmän, luokan ja koko koulun toimintaan. Oppilaita osallistava toiminta kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.
Tieto- ja viestintäteknologian (tvt) osaaminen on keskeinen kansalaistaito. Kuopion peruskouluissa turvataan kaikille oppilaille tasapuoliset mahdollisuudet tvt-taitojen kehittämiseen. Näitä taitoja opitaan ja hyödynnetään suunnitelmallisesti ja monipuolisesti kaikilla vuosiluokilla. Tvt:n avulla kannustetaan oppilaita aktiivisuuteen, lisätään oppilaiden osallisuutta ja luodaan mahdollisuus luovuuteen sekä henkilökohtaisten työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään yhteisöllisenä työvälineenä, minkä kautta vahvistetaan vuorovaikutustaitojen ja ajattelun taitojen kehittymistä. Tvt:n taitoja opitaan hyödyntämään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti osana koulun arkea. Oppilaiden osaamisen tasoa seurataan säännöllisesti toteutettavilla kyselyillä.
Luokanopettajat ja -ohjaajat käyvät henkilökohtaiset oppimiskeskustelut oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa lukuvuoden aikana, ks. Perusopetuksen ohjeita ja lomakkeita.
Koulun tulee huolehtia oppilasarvioinnin yhdenmukaisuudesta. Rehtori vastaa, että opettajat suunnittelevat opetusta ja toteuttavat arvioinnin yhdessä. Koulu tiedottaa arvioinnista oppilaita ja huoltajia.
Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151
Koulun toimenpiteet
Tavoitteemme on kehittää ja luoda toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Keskeisinä käsitteinä toimintakulttuurissa ovat luottamus ja arvostus, tiedon jakaminen sekä hyödyntäminen. Jakamisen ideana on hyödyntää oppilaan osaamista vertaistukijana ja opettajana. Luottamus oppilaan vastuullisuudesta mahdollistaa mm. oppimisympäristöjen laajentamisen.
Tuemme oppilaan kehittymistä oppimaan oppimisen taidoissaan. Tavoitteena on harjaannuttaa oppilas itse ymmärtämään oman vastuunsa oppimisestaan. Keskeisinä tekijöinä ovat oppilaiden osallistaminen suunnitteluun, tavoitetietoisuus sekä itse- ja vertaisarviointi.
Koulun toimintakulttuurin kehityksen tavoitteet:
- vahvistetaan keskinäistä luottamusta ja arvostusta kaikessa kouluyhteisön vuorovaikutuksessa. (Uuden projektin tuoman opin siirtäminen käytäntöön.)
- osallisuuden ja osallistamisen lisääminen
- lisätään vastuullisuutta kouluympäristön ja välineistön siistinä pysymisen suhteen
Oppimisympäristön kehityksen tavoitteet:
- luokasta oikeaan ympäristöön oppimaan
Työtapojen kehityksen tavoitteet:
- lähiympäristön osaajien hyödyntäminen
- tiimiopettajuus sekä oppilaiden vertaisopettajana toimiminen eli tiedon jakaminen
- liikkuvakouluteemaa pidetään yllä
Jokainen opettaja vastaa oman luokan oppilaidensa osallistamisesta heidän ikätasonsa huomioiden oppisisältöjen ja monialaisten suunnitteluun sekä tavoitteiden asettamiseen. Opettaja ohjaa oppilasta oman toimintansa ja oppimisensa arviointiin sekä vertaisarviointiin. Arviointi tapahtuu oppisisällöille määriteltyjen arviointikriteerien pohjalta, josta oppilaat ovat tietoisia. Oppilaskunta osallistuu omana yksikkönään sekä sen lisäksi suunnittelee koko koulun osallistamista koulun toimintaan. Toimintakulttuurin, oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämiseen oppilaat ovat osallisena mahdollisuuksien mukaan.
Monialaiset oppimiskokonaisuudet
Opettaja määrittelee luokkakohtaisesti oppilaita mahdollisuuksien ja ikätason mukaisesti osallistaen oman luokkansa tavoitteet, sisällöt, arviointikäytännöt, toteutumisen seurannan, toteutumisen arvioinnin ja sen kehittämisen. Molempiin oppimiskokonaisuuksiin sisältyy kaikkien oppilaiden osallistuminen osaksi luokittain ja sekä luokkarajat ylittäen.
Molempien monialaisen oppimiskokonaisuuden jälkeen teemme yhteisen arvioinnin.
MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET
1. Mistä ruoka tulee?
Toteutus syksyllä 2018
Kokonaisuus toteutetaan yhtenä tiiviinä n. yhden viikon aikana tapahtuvana kokonaisuutena sekä muutamana erillisenä tapahtumana luonnon sekä maatalouden kiertokulun mukaisesti.
Oppimiskokonaisuudessa hyödynnämme lähiseudun eri osaajia vieraillen heidän luonaan tutustuen ruuantuotannon alkulähteeseen. Vierailijoita käy myös koululla opettamassa oppimiskokonaisuuden sisältöjä.
Oppilaat osallistuvat oppimiskokonaisuuden suunnitteluun heille annetun tehtävänannon pohjalta.
2. Maailma2030
Toteutus keväällä 2019
Kokonaisuuden tuotoksena syntyy kilpailutyö.
Äidinkieli
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
Tekstien tulkitseminen
Tekstin tuottaminen
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
Matikka
Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet
Ympäristöoppi
Merkitys, arvot ja asenteet
Tutkimisen ja toimimisen taidot
Tiedot ja ymmärrys
Uskonto
Hyvä elämä
Uskontojen maailma
Kuvataide
Visuaalisen kulttuurin tulkinta
Esteettinen, ekologinen ja eettinen arvottaminen
Musiikki
Kulttuurinen ymmärrys ja monilukutaito
Käsityö
Vahvistaa oppilaan kiinnostaa käsin tekemiseen.
Liikunta
Fyysinen toimintakyky
Sosiaalinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky
3.-6.lk
Historia
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
Yhteiskuntaoppi
Merkitys, arvot ja asenteet
Laaja-alainen osaaminen (1-6lk)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Monilukutaito
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Tieto-ja viestintäteknologian osaaminen
Työelämän taidot ja yrittäjyys
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen