Tarkkaavuuden ja keskittymisen haasteet
Tarkkaavuuden ja keskittymisen haasteet
Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmat ilmenevät monin tavoin ja vaikeuttavat usein mm. oppimista ja sosiaalisia suhteita.
Tarkkaavuudella tarkoitetaan kykyä suunnata, ylläpitää ja vaihtaa huomiota kohteesta toiseen. Toiminnanohjauksessa on kyse oman toiminnan suunnittelusta, organisoinnista ja aloittamisesta sekä joustavuuden ja palautteen hyödyntämisestä toiminnassa. Tarkkaavuus ja toiminnanohjaus ovat osin päällekäiset käsitteet.
Osa tarkkaavuuspulmaisista oppilaista on hyvin vilkkaita, ja osa puolestaan verkkaisia ja omiin ajatuksiin vaipuvia.
Haasteet voivat johtua monista seikoista. Taustalla voi olla neuropsykiatrista pulmaa, mutta myös arkisia asioita. Yksi tärkeimmistä on lapsen vireystila. Aina on hyvä varmistaa nukkuuko ja syökö lapsi riittävästi. Lisäksi on hyvä arvioida onko ympäristön ärsyketaso lapselle sopiva.
Myös muut lapsen elämään mahdollisesti vaikuttavat stressitekijät (esim. jännittäminen tai muuttunut elämäntilanne) on tärkeä huomioida, koska ne voivat näkyä tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmina tai vahvistaa niitä.
Tarkkaavuuden säätelyn vaikeudet ovat tyypillisiä lapselle, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (Adhd) tai tarkkaavuuden häiriö ilman ylivilkkautta.
Vaikeuksia voi ilmetä myös lapsilla, joilla on muita kehityksen tai oppimisen ongelmia tai haasteita tunne-elämän alueella.
Tarkkaavuudella tarkoitetaan kykyä suunnata, ylläpitää ja vaihtaa huomiota kohteesta toiseen. Toiminnanohjauksessa on kyse oman toiminnan suunnittelusta, organisoinnista ja aloittamisesta sekä joustavuuden ja palautteen hyödyntämisestä toiminnassa. Tarkkaavuus ja toiminnanohjaus ovat osin päällekäiset käsitteet.
Osa tarkkaavuuspulmaisista oppilaista on hyvin vilkkaita, ja osa puolestaan verkkaisia ja omiin ajatuksiin vaipuvia.
Haasteet voivat johtua monista seikoista. Taustalla voi olla neuropsykiatrista pulmaa, mutta myös arkisia asioita. Yksi tärkeimmistä on lapsen vireystila. Aina on hyvä varmistaa nukkuuko ja syökö lapsi riittävästi. Lisäksi on hyvä arvioida onko ympäristön ärsyketaso lapselle sopiva.
Myös muut lapsen elämään mahdollisesti vaikuttavat stressitekijät (esim. jännittäminen tai muuttunut elämäntilanne) on tärkeä huomioida, koska ne voivat näkyä tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmina tai vahvistaa niitä.
Tarkkaavuuden säätelyn vaikeudet ovat tyypillisiä lapselle, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (Adhd) tai tarkkaavuuden häiriö ilman ylivilkkautta.
Vaikeuksia voi ilmetä myös lapsilla, joilla on muita kehityksen tai oppimisen ongelmia tai haasteita tunne-elämän alueella.