A) Työmarkkinajärjestelmä
Suomessa otettiin käyttöön vapaa neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä sotien aikaan. Työmarkkinajärjestelmän merkkipaaluna pidetään 23.1.1940 tehtyä Tammikuun kihlausta, jossa työnantajapuoli tunnusti ay-liikkeen, ja osapuolet tunnustivat järjestäytyneen työmarkkinatoiminnan osana demokraattista yhteiskuntaa.
Samalla järjestöt totesivat valmiutensa ratkaista ristiriidat ensisijaisesti neuvotellen. Työmarkkinajärjestöt neuvottelivat ensimmäiset työehtosopimukset vuonna 1945.
Työntekijöillä ja työnantajilla on omat työmarkkinajärjestönsä. Työmarkkinajärjestöt tekevät eri alojen työehtosopimukset.
Työntekijöitä edustavia ammattiliittoja on noin sata. Ammattiliitot kuuluvat työntekijöiden keskusjärjestöihin.
Työnantajista suuri osa kuuluu oman alansa työnantajaliittoon. Niitä on monta kymmentä. Työnantajaliitot kuuluvat työnantajien keskusjärjestöihin.
Työelämän normihierarkia
Oheisessa liitteessä havainnollistetaan Suomen työmarkkinajärjestelmän normihierarkiaa.
Normihierakia.pdf
Suomalainen työmarkkinajärjestelmä perustuu sopimiseen ja sovittelemiseen. Työehdoista ja palkkauksesta on tehty sopimuksia palkansaajien ja työnantajan kesken jo kymmeniä vuosia. Perustan suomalaisillekin sopimuksille muodostavat Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimukset ja suositukset. ILOn pääperiaate työelämän kehittämisessä on kolmikantaisuus, mikä tarkoittaa työnantajajärjestöjen, palkansaajajärjestöjen ja maan hallituksen yhteistyötä sekä neuvotteluja.
Kansainvälinen työjärjestö ILO - Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)
Myös Euroopan unioni on omaksunut tämän kolmikantaperiaatteen työmarkkinoiden kehittämisessä, ja Suomi on noudattanut kolmikantaisuutta usean vuosikymmenen ajan. EU-tasolla sopimuksia neuvottelevat eurooppalaisia palkansaajakeskusjärjestöjä edustava Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY ja työnantajajärjestöjä edustavat BUSINESSEUROPE ja CEEP. Suomessa työmarkkinakeskusjärjestöt ovat neuvotelleet vuosikymmenten ajan keskitetyistä tuloratkaisuista sekä yleisistä keskusjärjestösopimuksista. Kun myös maan hallitus on ollut keskusjärjestöjen kanssa mukana sopimassa tuloratkaisusta, on neuvoteltu tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta eli tuposta.
ILO linjaa, että etujärjestöjen on voitava harjoittaa keskinäistä sopimustoimintaa ja edunvalvontaa myös maan hallituksen ja virkamieskunnan suuntaan sekä lakien valmistelussa että taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kehittämisessä.
Työmarkkinat ja sopimusjärjestelmä
Työelämän ehtoja ja pelisääntöjä säätelee kolme tekijää: työelämän lait, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen solmimat työehtosopimukset ja yrityksissä ja työpaikoilla paikallisesti sovitut sopimukset.
Työelämän lainsäädäntö
Työlainsäädäntö luo pohjan työntekijän asemalle, oikeuksille ja velvollisuuksille sekä työehdoille. Keskeisimpiä tällaisia lakeja ovat esimerkiksi työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki sekä virkasuhteita koskevat lait.
Työntekijöiden asemaa työelämässä turvataan myös esimerkiksi työturvallisuuslain, yhdenvertaisuuslain ja yhteistoimintalain avulla.
Lainsäädäntöön pohjautuvat myös esimerkiksi eläkkeet ja työttömyysturva. Työelämän lainsäädännön kehittämisessä työmarkkinoiden työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöillä on keskeinen rooli maan hallituksen ohella (ns. kolmikantainen valmistelu).
Työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmä
Työnantajien ja työntekijöiden muodostamat valtakunnalliset työmarkkinajärjestöt sopivat työehtosopimuksia. Julkisella alalla sovitaan myös näitä vastaavasti virkaehtosopimuksia.
Edellä mainituilla sopimuksilla voidaan sopia työmarkkinoiden pelisäännöistä ja työehdoista, yleensä työntekijän kannalta lainsäädäntöä paremmin. Suomessa ei ole lakia euromääräisestä vähimmäispalkasta ja palkkaus määräytyykin Suomessa työ- ja virkaehtosopimuksilla.
Nämä sopimukset sovitaan järjestöjen kesken määräajaksi (ns. sopimuskausi). Määräajan päättyessä kunkin työ- tai virkaehtosopimuksen osapuolet neuvottelevat sopimuksen uudistamisen ehdoista. Näissä sopimusneuvotteluissa lähtökohtana ovat yleensä edellisen sopimuksen määräykset.
Sopimuksen mukaisen palkkauksen ja muiden työehtojen muutoksista syntyy niin sanottu kustannusvaikutus, joka osaltaan säätelee, rajoittaa ja ilmentää muutosten suuruutta ja vaikutusta työnantajan työvoimakustannuksiin.
Työehtoja ei siis jokaisella neuvottelukierroksella neuvotella uudestaan niin sanotusti puhtaalta pöydältä. Työehtosopimustoiminnassa on viime kädessä kysymys työntekijäpuolella työpanoksen myymisestä työrauhaa vastaan ja työnantajapuolella työpanoksen ostamisesta ja työrauhan takaamisesta sitoutumalla sopimuksessa sovittuihin työehtoihin.
Paikallinen sopiminen
Työ- ja virkaehtosopimuksissa valtakunnalliset sopijaosapuolet sopivat, mistä työehdoista voidaan sopia paikallisesti toisin yrityksissä ja työpaikoilla (ns. sopimusaukko).
Paikallisen sopimisen osapuolina toimivat yleensä työnantaja ja työehtosopimuksen solmineen ammattiliiton luottamusmies.
Paikallisella sopimisella voidaan parhaimmillaan ottaa huomioon yrityksen ja työpaikan toiminnan luonne ja olosuhteet niin, että sopimisesta hyötyvät sekä työnantaja että työntekijät.
Suomen työlainsäädäntö ja työelämän suhteet
Työ- ja elinkeinoministeriön kirja Suomen työlainsäädäntö ja työelämän suhteet luettavissa täällä:
https://bit.ly/2qWT2mP
Ammattiliitto ja keskusjärjestö
Suomessa työntekijät kuuluvat yleensä oman alansa ammattiliittoon. Ammattiliitto on valtakunnallinen. Ammattiliitot kuuluvat keskusjärjestöihin. Keskusjärjestöt tekevät sopimuksia työnantajajärjestöjen kanssa palkasta ja sosiaaliturvasta. Palkan täytyy olla sama työntekijöille, jotka tekevät samaa työtä.
Ammattiyhdistys
Kaikilla paikkakunnilla on eri alojen ammattiyhdistyksiä. Ne auttavat ja neuvovat työntekijöitä, jos heillä on ongelmia esimerkiksi työsopimusasioissa. Voit esimerkiksi kysyä, millaiset palkat, työajat, lomat jne. ammatissa on.
Ammattiyhdistys valitsee työpaikalle luottamusmiehen. Luottamusmies on työpaikan työntekijä, joka tietää esimerkiksi työlait ja työehtosopimukset.
Työnantajien järjestöt
Työnantaja on henkilö tai yritys, joka ottaa työhön työntekijöitä. Myös työnantajilla on omat eri ammattialojen liitot. Liittoja on monta kymmentä. Ne kuuluvat työnantajien keskusjärjestöihin.
Työehtosopimus
Työmarkkinajärjestöt tekevät sopimuksia. Maan hallitus voi myös olla mukana, kun työmarkkinajärjestöt neuvottelevat ja tekevät sopimuksia.
Ensin työntekijöiden keskusjärjestöt sopivat, millaisia palkankorotuksia he haluavat. Työnantajajärjestöt ja työntekijäjärjestöt aloittavat neuvottelut sopimuksesta. Sopimuksen nimi on yleissopimus. Työnantaja- ja työntekijäliittojen täytyy tehdä, niin kuin yleissopimuksessa lukee.
Tämä jälkeen eri ammattialojen työntekijä- ja työnantajaliitot aloittavat omat neuvottelut eri ammattialojen sopimuksista. Tällä tavalla syntyy eri alojen työehtosopimus eli TES 1-3 vuodeksi. Työehtosopimuksia on noin 200.
Työttömyyskassa
Työttömyyskassa on työntekijän ja yrittäjän turva. Työttömyyskassat tulevat jäsentensä avuksi työttömyyden sattuessa.
Ammattiliiton jäsenet kuuluvat samalla yleensä myös työttömyyskassaan. Kassaan voi liittyä myös ilman ammattiliiton jäsenyyttä.
Yleinen työttömyyskassa on Suomen suurin sitoutumaton työttömyyskassa (yli 400000jäsentä). Sitoutumattomuudella tarkoitetaan sitä, että jäseneksi hakevan ei tarvitse kuulua mihinkään ammattiliittoon.
Luottamusmies
Luottamusmies on ammattiliiton ja siihen kuuluvien työntekijöiden edustaja työpaikalla. Luottamusmiehen tehtäviä on muun muassa valvoa työlainsäädännön ja työehtosopimuksen sekä muiden työnantajan ja työntekijöiden välisten sopimusten noudattamista työpaikalla,edustaa työntekijöitä yhteistoimintaneuvotteluissa ja työpaikkakohtaisessa paikallisessa sopimisessa,tiedottaa jäsenille ammattiliiton toiminnasta ja hoitaa ammattiliiton jäsenhankintaa. Luottamusmies on useimmiten ammattiliittoon kuuluvien työntekijöiden suoraan valitsema, mutta toisinaan luottamusmiehen nimittää esimerkiksi ammattiosaston tai liiton hallitus.
Valtakunnansovittelija
Valtiolla on oma valtakunnansovittelija. Hänen tehtävänsä on auttaa, jos neuvotteluissa on ongelmia. Jos työnantajaliitto ja työntekijäliitto eivät ole samaa mieltä sopimuksesta, voi työntekijäliitto antaa varoituksen lakosta.
Valtakunnansovittelijan työ on auttaa liittoja neuvotteluissa. Jos lakko alkaa, valtakunnansovittelija johtaa neuvotteluja, jotta lakko loppuisi.
Työmarkkinajärjestelmän uudistaminen
Globalisaatiosta ja digitalisaatiosta kumpuava rakennemuutos voivat edellyttää yrityksissä joustavia ja nopeita ratkaisuja, joten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmäkin ja työehdot saattavat tarvita uudistamista.
Tehtävät:
|
TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ
|
|
1) Mikä on työsopimus?
|
|
2) Ketkä sopivat ja allekirjoittavat työsopimuksen?
|
|
3) Mikä on oman alasi työehtosopimus?
|
|
4) Mitkä tahot ovat allekirjoittaneet oman alasi työehtosopimuksen?
|
|
5) Mikä on oman alasi ammattiliitto?
|
|
6) Mikä on ammattiyhdistys?
|
|
7) Mikä on luottamusmies ja mitä tehtäviä hänelle kuuluu?
|
|
|
|
8) Mikä on oman alasi työttömyyskassa ja paljonko on sen jäsenmaksu?
|
|
9) Mitkä ovat työntekijöitä edustavat keskusjärjestöt?
|
|
10) Mitkä ovat työnantajia edustavat keskusjärjestöt?
|
|
11) Mikä merkitys työehtosopimuksella on työnantajalle sekä työntekijälle?
12) Mihin asioihin työmarkkinajärjestöt ovat viime aikoina puuttuneet? Tietolähteinä voit käyttää uutisia, joukkoviestimiä tai esimerkiksi järjestöjen www-sivuja.
13) Mihin ammattiliittoon suurin osa opiskelemasi ammatinharjoittajista kuuluu?
|
B) Oman ammattialani työmarkkinat
|
OMAN ALANI TYÖMARKKINAT
|
|
Tehtävä:
1) Luettele alla olevaan taulukkoon oman alasi avoinna olevia työpaikkoja väh. 5 kpl.
Mitä osaamisvaatimuksia työhakemuksessa mainitaan?
Voit hyödyntää "Linkkejä" -sivulla olevaa linkkilistaa!
Voit seurata / osallistua mobiilipavelun avulla lyhytkestoisten työkeikkojen hakuun: Workpilots.fi
|
|
Oman alani avoinna olevia työpaikkoja:
|
|
|
LISÄtehtävä:
Vastaa kysymyksiin:
Mitkä ovat työntekijän oikeudet ja velvollisuudet?
Mitkä ovat työnantajan oikeudet ja velvollisuudet?
Valitse oikea vastaus annetuista vaihtoehdoista.
1. Mitä työntekijän tulee pyytää työnantajalta ennen työn aloittamista?
Kirjallinen työsopimus
Työnantajan yritysstrategia
Työnantajan vuosijulkaisu
Sovittu palkka ja lomat tekstiviestillä
2. Minkälaisesta työsopimuksesta laki aina lähtee ellei ole muuten sovittu?
Määräaikaisesta työsopimuksesta
Toistaiseksi voimassa olevasta työsopimuksesta
Osa-aikaisesta työsopimuksesta
3. Mitä määräaikaisessa työsopimuksessa tulee olla aina mainittuna työsuhteeseen liittyen?
Kesto
Peruste
Kesto ja peruste
4. Kuinka pitkä on koeaika maksimissaan?
2kk
4kk
6kk
5. Kuinka usein palkka tulee maksaa?
Vähintään kerran viikossa
Vähintään kerran kuussa
Työsuhteen päätyttyä
6. Kuinka pitkä on säännöllinen työaika, jonka yli menevästä ajasta tulee maksaa ylityökorvaus?
Noin 9 tuntia päivässä ja 48 tuntia viikossa
Työnantajan tilanteen mukaan
8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa
7. Paljonko työntekijä saa vuosilomaa ALLE vuoden kestävässä työsuhteessa?
1,5 päivää per kuukausi
2 arkipäivää per kuukausi
2,5 arkipäivää per kuukausi
8. Paljonko työntekijä saa vuosilomaa YLI vuoden kestävässä työsuhteessa?
1,5 päivää per kuukausi
2 arkipäivää per kuukausi
2,5 arkipäivää per kuukausi
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Pelaa työelämäpeliä:
STTK_forTABLET (tyoelamaan.fi)
