Tiedonhankkinnasta ja lähteistä
Lähteiden merkitseminen
Tarkkoja lainauksia käytetään erittäin harvoin ja hyvin perustelluista syistä, mutta milloin suoraa lainausta käytetään, on se ilmoitettava lainausmerkein. (Hirsjärvi 2007.) Esim. ”Eero Aarnio on muotoilija, joka nosti muovin ja lasikuidun salonkikelpoisiksi materiaaleiksi korkealaatuisella muotoilulla ja materiaalin käsittelyllä” (Eero Aarnio: Myhäilevät muodot). Jos lainaus on yli 3 riviä, se sisennetään ja kirjoitetaan tiheämmällä rivivälillä. Tällöin ei käytetä lainausmerkkejä.
Referoitaessa esitetään asia omin sanoin. Lähdeviitteet osoittavat, mistä lähteestä tekijä on asianomaisen tiedon poiminut. Näin lukijalla on mahdollisuus tarkistaa, miten lähteitä on käytetty. Lähdeviitteet merkitään kahdella tavalla viitetiedon laajuuden mukaan. (Hirsjärvi 2007.) Seuraavat mallit selventävät lähdeviitteiden merkitsemistä.
- Viitataan vain yhteen virkkeeseen
Lähteiden merkitsemisessä on monta tapaa (Virtanen 1996, s.25).
- Viitataan useampaan edelliseen virkkeeseen
Lähdeviitteiden merkitsemisessä on monta tapaa. Tässä esityksessä esitetään yksi, looginen ja hyvä tapa merkitä käytetyt lähteet. (Virtanen 1996, s.120.)
Piste siis kertoo lukijalle viittauksen laajuudesta. Kirjoittajan omat päätelmät ja kommentit on kyettävä erottamaan lainatusta aineistosta. Lähdeteosta suoraan lainattaessa on lainattu osuus merkittävä lainausmerkkien sisään ja sisennettävä muusta tekstistä. Lainaus on tällöin merkittävä täsmälleen alkutekstin mukaisena. Samat säännöt koskevat myös sähköisiä lähteitä eli tietoja, jotka ovat löytyneet internetistä. (Kniivilä jne. 103-109.)
Lähdeluettelo
Lähdeluettelo seuraa tekstisivuja ja siinä mainitaan kaikki ne lähteet, joihin tekstissä on viitattu (Eli mistä tieto on löydetty.). Käytettyjen lähteiden tiedot on merkittävä luetteloon aakkosjärjestyksessä mahdollisimman tarkasti. Sähköistä lähdettä lainattaessa on mainittava (jos mahdollista) artikkelin tekijä, aihe, vuosi, tarkka Internet-osoite ja päivämäärä, jolloin artikkelia on lainattu. (Kniivilä jne. 72-88.)
Lähdemerkinnän yleisrakenne:
Kuka Milloin Mitä Missä
(Kirjoittaja) (Aika) (Otsikko) (Julkaisukanava tai julkaisija)
LÄHTEET
EERO AARNIO: MYHÄILEVÄT MUODOT. Internet: http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/eero-aarnio-myhailevat-muodot. Viitattu 25.4.2020.
GRIINARI, Leena 2001. Ammatillista viestintää. Vammala: Tammi.
JOHN H. BELTER: SOFA 2012. Internet: http://www.metmuseum.org/toah/works-of-art/1999.396. Katsottu 12.4.2020.
NURMI, Anna 3.10.2001. Tekstiilit ja kestävä kehitys. Internet: www.tkukoulu.fi/~amjarvi. Katsottu 21.2.2012.
NÄÄVERI, Janne 2001. Haastattelu 12.2. Marja Niemi. Kouvola
RANTAKEISU, Mira. Akselin Afrikka. Internet: http://www.nba.fi/fi/File/1292/kumu-akselin-afrikka-toim.pdf. Katsottu 24.5.2012.
SUSILUOTO, Ilmari 1996. Historian raskas taakka. Teoksessa Sailas, Anne; Susiluoto, Ilmari; Valkonen, Raimo (toim.) Venäjä – jättiläinen tuuliajolla. Helsinki: Edita.
Harjoitus aiheeseen liittyen
1. viittaus (eli lainaus ja lähdeviite)
2. lähdeluettelotieto.
Palauta harjoitus palautuskansioon.
Lähdeviittaus ja lähdeluettelo
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.