KESKIAIKA N. 450-1450

RENESSANSSI (1400-1600 –LUVUT)

• keskiaikainen musiikki muuttui vähitellen renessanssimaisemmaksi monimutkaisemmat melodiat ja harmoniat
• soitinmusiikki eli maallinen musiikki ja kirkkomusiikki
• Kirkkomusiikissa Palestrina-tyyli
• Juhlat lisääntyivät --> tarvittiin soittajia

--> soittimet kehittyivät: viulu, nokkahuilu, ja viola da gamba, krumhorn, fidel, cembalo, klavikordi

BAROKKI (1600-1700)

• Tarkoittaa epäsymmetristä helmeä
• Soitinmusiikki itsenäistyi ja orkesteri sai nykyisen muotonsa.
• Terassidynamiikka = välillä soitettiin voimakkaasti, välillä hiljaa
• Pyrittiin loistokkuuteen, musiikki oli koristeellista
• ”Etenee kuin juna”, ei hengähdystaukoja
• Kirkkomusiikki oli loistokasta
• sävellyksiä:
• passio ja oratorio: kerrotaan musiikin keinoin jokin tapahtuma, joka liittyy Raamatun tekstiin
• kantaatti: kirkkomusiikki, jossa on kuoro-osuuksia, aarioita ja soitinosuuksia.

KLASSISMI

• - 1700 -luvulla kyllästyttiin barokin ajan juhlallisuuteen ja teennäisyyteen.
• - Wien oli klassismin ajan musiikillinen keskus
• - Soitinmusiikki vahvistui.
• - Tyylillisesti kausi huipentui wieniläisklassismiin, jonka aikana aloitettiin säveltämään suurille sinfoniaorkestereille.
• - Mieleenpainuvat melodiat, joita säestettiin kevyillä harmonioilla.
• - Ihanteena oli kauneus ja keveys

Wolfgang Amadeus Mozart
- itävaltalainen säveltäjä
- musiikinhistorian tunnetuin ihmelapsi
- aloitti säveltämisen 4-vuotiaana
- sävelsi ensimmäisen sinfoniansa 8-vuotiaana ja ensimmäisen oopperansa 12-vuotiaana
- isä toimi opettajana
- teki varhain konserttimatkoja ympäri Eurooppaa
- säveltäminen oli helppoa --> tuottelias säveltäjä
- kuoli köyhänä. Haudattiin tuntemattomaan joukkohautaan.
- tunnetuimpia teoksia: Taikahuilu -ooppera, Pieni yösoitto, kuolinmessu Requim

Ludwig van Beethoven
- saksalainen säveltäjä
- kehitti dramaattisuudellaan klassisen tyylin huippuunsa
- loistava pianisti
- teki tilaustöitä porvaristolle
- kuulo heikkeni jo 30-vuotiaana
- kuuroutui täysin 45-vuotiaana
- tunnetuimpia teoksia: Sinfonia nro 5 (kohtalon sinfonia), Für Elise

ROMANTIIKKA (1815-1910)

• jatkettiin klassismin aikana vallinneita perinteitä, kuten sonaattimuotoa (muistatko pianon paikan?)
• säveltäjät alkoivat ilmaista sillä tunteita ja käyttää intuitiivisia ja usein hyvin poikkeuksellisia ilmaisutapoja (kun aiemmin musiikissa oli noudatettu tiukkoja kaavoja)
• teoksen ainutkertaisuutta haluttiin korostaa.
• suurin merkitys oli toimia viihdykkeenä ylhäisölle, romantiikassa nähtiin jotain syvällisempää.
• aiheet luonnosta, kuten aurinkoisesta kevätpäivästä tai myrskyisästä ulapasta. Innoituksia haettiin myös historiasta, kirjallisuudesta ja runoudesta tai ihmisen psyykestä. Teokset saattoivat perustua suoraan kirjallisuuteen, tai teksti saattoi esiintyä niissä laulun muodossa.

Kansallisromantiikka:

• Kansallisen tunteen värittämä sävelkieli sekä kansantarinoista ja myyteistä kumpuavat aihepiirit
• Sävellysten osana saatettiin käyttää kansansävelmiä tai niiden tyylitelmiä.
• säveltäjiä:
  Chopin: kansanlaulumaisia pianokappaleita
  Paganini: taiturimaisia viulukappaleita,
  Sibelius: suomalaista kansallisromantiikkaa,
  Grieg: norjalaista kansallisromantiikkaa,
  Tsaikovsky: venäläistä kansallisromantiikka
  
  Lähde: https://peda.net/siilinjarvi/siilinlahden-koulu/luokat/akm/musiikki/musiikin-historia/mha