8.5.1 Jyväskylän kristillisen koulun oppilashuoltosuunnitelma*

Oppilashuoltosuunnitelma

Jyväskylän kristillisen koulun oppilashuoltosuunnitelma (lukuvuosi 2019-2020)

Uuden lukuvuoden tiedot vahvistetaan aina elokuussa yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokouksessa.

-----
Sisällys:

1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut
a. Oppilashuoltopalvelujen kokonaistarve
b. Psykologin, kuraattorin ja terveydenhoitajan palvelujen saatavuus
c. Oppilashuoltopalvelujen kohdentaminen

2. Yhteisöllinen oppilashuolto
a. Oppilashuoltoryhmä
b. Käytössä olevia kouluhyvinvointia tukevia toimintaohjelmia
c. Kouluhyvinvoinnin arviointi ja kyselyjen hyödyntäminen
d. Oppilashuollon kehittämisen painopisteet
e. Turvallisuus

3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen
a. Aikojen varaaminen oppilaspalavereihin ja työnjako
b. Oppilashuollon tuki kurinpitorangasituksen tai opetuksen epäämisen yhteydessä
c. Oppilashuoltokertomuksen säilytyspaikka
d. Tiedottaminen

4. Suunnitelman laadinta ja seuraaminen
a. Oppilaiden ja huoltajien osallistuminen
b. Seuranta ja arviointi

5. Salassapito ja kirjaamiskäytänteet

6. Oppilashuollon monialaiset palvelut
a. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tuki
b. Kouluruokailu
c. Oppilashuolto ja lastensuojelu
d. Nuorten päihde ja mielenterveystyö
e. Perheneuvola
f. Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikka
g. Nuorisopalvelut
h. Koulupoliisi

7. Poissaolojen seuranta

8. Käyttäytymisohjeet ja seuraamukset

9. Yhteistyö oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa

10. Opplashuoltotyön toteuttaminen ja seuranta
a. Ennaltaehkäisevän oppilashuoltotyön arviointi koko kouluyhteisön tasolla

11. Oppilashuoltoa ohjaavat asiakirjat

LIITTEET
------

  1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

    a. Oppilashuoltopalvelujen kokonaistarve

Jyväskylän kristillisessä koulussa on lukuvuonna 2019 - 2020 258 lasta ja nuorta. Jyväskylän kaupunki tarjoaa koulumme oppilaille koulupsykologin, -kuraattorin ja - terveydenhuollon palveluja. Oppilaille järjestetään mahdollisuus keskustella ja päästä tutkimuksiin koulupsykologin ja koulukuraattorin kanssa sekä päästä tarvittaessa terveydenhoitajan vastaanotolle aina tarpeen ilmetessä. Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun järjestetään koulupsykologin tai koulukuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulutyöpäivänä sen jälkeen, kun oppilas on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa samana tai seuraavana työpäivänä. Kouluterveydenhoitajan palvelut ovat koululla käytettävissä kahtena päivänä viikossa. Koulupsykologi ja -kuraattori ovat koulullamme käytettävissä 4-6 päivää kuukaudessa ja tarvittaessa. Hyvän tiedottamisen vuoksi palvelujen pariin osataan jo ohjautua hyvin. Ongelmien monimutkaistuessa tarve on kuitenkin kasvamassa. Esimerkiksi psykologin- ja kuraattorin tunnetaitoryhmien vetämiseen olisi suuri kysyntä.

Koulupsykologin ja -kuraattorin työajasta suurin osa käytetään yksillölliseen työhön (noin 80%). Yhteisölliseen työhön käytetty aika käytetään mm. yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoontumisiin kerran kuukaudessa (noin 20% koulukohtaisesta työajasta).

Koulussamme lukuvuonna 2019 - 2020 on 32 oppilasta, joilla on tehostetun tuen oppimissuunnitelma sekä neljä erityisen tuen päätöksen saanutta oppilasta. Luokissa koulunkäynnin ohjaajat sekä erityisopettaja toimivat oppilaiden oppimisen tukena erityisopettajan muiden opettajien kanssa yhteistyössä laatiman suunnitelman mukaisesti.


b. Psykologin, kuraattorin ja terveydenhoitajan palvelujen saatavuus

Jyväskylän kaupunki tarjoaa nämä palvelut. Koulupsykologina toimii Tiia Salminen (Roosa Kortelainen sijaisena 30.11.2019 asti), kuraattorina Elina Korhonen ja terveydenhoitajana Katja Kaurijoki. Jokaisella koulumme oppilaalla on mahdollisuus käyttää näitä palveluja lain edellyttämällä tavalla.

Koulupsykologin työalueeseen kuuluvat meidän koulun lisäksi Jokelan ja Lohikosken koulut sekä Steinerkoulu. Koulupsykologin työhuone on Kauppakadulla. Soittoaika (p. 014 266 2518) on ti ja to klo 10.00-11.00. Koulupsykologi on käytettävissä aina tarvittaessa.

Koulukuraattorin työalueeseen kuuluvat Puistokadun päiväkotikoulu, Tikan ja Nenäinniemen koulut ja Steinerkoulu. Koulukuraattori työskentelee Jyväskylän kristillisessä koulussa torstaisin. Soittoaika kuraattorille (p. 014 266 0995) on ti ja to klo 10.00-11.00. Koulukuraattorin palvelut on käytettävissä tarvittaessa.

Oppilashuollon psykiatrinen sairaanhoitaja Tuija Surakka tukee oppilaita ja perheitä, jos on mielialaan tai päihteisiin liittyviä ongelmia. Soittoaika (p. 014 266 0996) tiistaisin klo 10-12. Jyväskylän kaupungin perheneuvolapalvelut ovat myös käytettävissä.

Kouluterveydenhoitaja (p. 014 266 7723) toimii kristillisen koulun ja Kypärämäen koulun kouluterveydenhoitajana. Hän on tavattavissa kristillisellä koululla maanantaisin ja perjantaisin. Avoin vastaanotto on ma ja pe klo 10.00 -11.00. Muulloin ajanvarauksella tai tarvittaessa. Koululääkärille ajanvaraus tapahtuu terveydenhoitajan kautta.

Kaikkien näiden palvelut ovat käytettävissä jokaisena koulupäivänä, jolloin oppilaalla on mahdollisuus välittömään yhteydenottoon. Yhteydenotto voi tapahtua tarvittaessa myös sähköisesti Wilma – järjestelmän kautta.

c. Oppilashuoltopalvelujen kohdentaminen

Koulupsykologin, -kurattorin ja -terveydenhoitajan työhön sisältyy sekä yhteisöllistä koulun hyvinvointia lisäävää ja kehittävää työskentelyä sekä yksilökohtaista oppilaan, perheen ja ympäröivän verkoston tukemista. Koulupsykologi, -kurattori ja -terveydenhoitaja osallistuvat säännöllisesti koulun yhteisöllistä oppilashuoltoa kehittävään oppilashuoltoryhmään. Koulupsykologi, -kuraattori ja -terveydenhoitaja osallistuvat yksittäisten oppilaiden asiaa käsittelevien monialaisten asiantuntijaryhmien työskentelyyn, monialaiseen yhteistyöhön oppilaan pedagogisen tuen suunnittelussa sekä tarjoavat siihen liittyvää konsultaatiota.

Koulupsykologi antaa neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota oppilaan kasvatukseen, kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Lisäksi koulupsykologi tekee oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä sekä tunne-elämään liittyvien asioiden ja sosiaalisten taitojen kartoituksia. Koulupsykologi arvioi tarvittaessa myös oppilaan hoidon ja kuntoutuksen tarvetta. Koulupsykologi toimii luottamuksellisesti yhdessä oppilaiden, huoltajien ja koulun henkilöstön kanssa sekä huoltajien luvalla myös muiden lasten ja nuorten palveluja tarjoavien tahojen kanssa.

Koulukuraattori antaa sosiaalityön asiantuntijana oppilaalle koulunkäynnin tukea ja ohjausta. Tavoitteena on ehkäistä ja poistaa oppilaan kehitykseen liittyviä sosiaalisia ja psyykkisiä vaikeuksia sekä edistää oppimista, hyvinvointia ja sosiaalisia valmiuksia. Oppilasta tuetaan käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin, tunne-elämään, perhetilanteeseen ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa. Koulukuraattori käy oppilaiden kanssa tuki- ja ohjauskeskusteluja ja tekee tarvittaessa sosiaalisia selvityksiä. Koulukuraattori tekee myös verkostotyötä ja toimii yhteistyössä oppilaan perheen, koulun henkilöstön, eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa.

Kouluterveydenhoitaja huolehtii oppilaan kasvun ja kehityksen seurannasta sekä terveyden ja perheen hyvinvoinnin tukemisesta. Tehtäviin kuuluu myös fyysisesti ja psyykkisesti sairaiden sekä oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaiden seuranta, tukeminen sekä tarvittaessa kuntoutusasioiden järjestely. Hän osallistuu koulun oppilashuoltotyöhön ja tarvittaessa verkostopalavereihin ja vanhempainiltoihin. Kouluterveydenhoitaja on myös koko koulun ja kouluympäristön terveydellisten olojen valvoja ja hoitoon ohjaaja sekä koulun ensiapuvalmiuden asiantuntija. Lisäksi hän konsultoi oppilasta ja opinto-ohjaajaa ammatinvalintaan liittyvien terveydellisten seikkojen tunnistamisessa.

Laaja-alainen erityisopettaja työskentelee yleisopetuksen oppilaiden kanssa luokanopettajan ja aineenopettajan tukena. Jos luokkaa opettavilla opettajilla herää huoli yksittäisestä oppilaasta, he yhteistyössä päättävät, ketä oppilaan asiaa käsittelevään yksilölliseen, monialaiseen oppilashuoltoryhmään kutsutaan. Luokanopettaja, aineenopettaja ja/tai erityisopettaja sekä opinto-ohaaja huolehtivat yhteydenpidosta kotiin, kutsuvat kokoon ryhmän jäsenet. Erityisopettaja ja/tai opinto-ohjaaja kirjaa oppilashuoltokertomukseen tarvittavat asiat.

Opinto-ohjaaja työskentelee yleisopetuksen oppilaiden kanssa. Ohjausta toteutetaan yksilö-, ryhmä- ja luokkamuotoisesti. Ohjauksen keskeisiä painopisteitä ovat opiskelun tuki, työelävalmiudet sekä jatko-opintoihin ohjaus.


2. Yhteisöllinen oppilashuolto

a. Oppilashuoltoryhmä

Oppilashuoltoryhmä vastaa yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Ryhmään kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, alakoulun ja yläkoulun erityisopettajat, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulukuraattori, edustajat Arkki-Parkista ja Lammastarhasta, sekä tarvittaessa opettajien- , huoltajien- tai oppilaiden edustaja. Oppilashuoltoryhmää johtaa rehtori. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen.

Oppilashuoltoryhmä tekee kokonaistarvekartoituksen ja määrittelee käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut, suunnittelee toimenpiteet yhteisöllisen oppilashuollon edistämiseksi ja tukitoimien järjestämiseksi, ohjaa yhteistyön järjestämisen kodin ja koulun ja muiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa, laatii suunnitelman väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä suojaamiseksi, järjestää oppilashuollon toteutuksen seurannan (omavalvonta), huomioi Jyväskylän kaupungin hyvinvointisuunnitelman.

Oppilashuoltoryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa keskiviikkoisin klo 14.00. Opinto-ohjaaja tai erityisopettaja kirjaa yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoontumisesta muistion. Viimeisin muistio on nähtävillä henkilökunnan taukotilan ilmoitustaululla ja Drivessä. Muistiot säilytetään niille tarkoitetussa kansiossa vararehtorin työhuoneessa. Muistiot ovat julkisia.

b. Käytössä olevia kouluhyvinvointia tukevia toimintaohjelmia

Koulumme on kaveruuden koulu, jonka toimintamalli on aktiivisesti käytössä. Koululla on kaveruuden koulu -tiimi, joka käsittelee koululla mahdollisesti esille tulevia kiusaamistapauksia. Tunne- ja vuorovaikutustaitoihin keskittyviä oppitunteja pidetään kaikilla luokka-asteilla viikoittain.

Osa koulumme opettajista on käynyt Lions Quest -koulutuksen. He käyttävät siitä saamiaan ideoita ja materiaaleja omassa opetuksessaan.

Koulumme on mukana Liikkuva koulu -toiminnassa. Toiminnan tarkoituksena on lisätä oppilaiden välitunti-, koulumatka- ja muutakin liikuntaa, luoda koulusta viihtyisämpi ja oppilaita osallistavampi oppimisympäristö.

Koulussamme on käytössä fyysisen toimintakyvyn ja tiedonkeruun palutejärjestelmä MOVE. Järjestelmä tuottaa muun muassa tietoa yhdistettäväksi 5. ja 8. vuosiluokilla oppilaille tehtäviin laajoihin terveystarkastuksiin. Järjestelmän keskeisenä tarkoituksena on kannustaa omatoimiseen fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen.

Koulun kerhotoiminta on aktiivista. Lukuvuoden aikana järjestetään useita erilaisia kerhoja, sekä ylä -että alakoululaisille.

Koulussa toimii myös aamu- ja iltapäiväkerho, Puuhis. Puuhis on tarkoitettu 1- 2-luokan oppilaille ja erityistä tukea tarvitseville 3-5-luokan oppilaille. Puuhis on ohjattua toimintaa, jossa tarjotaan lapsille monipuolista ja laadukasta tekemistä ohjatusti vapaata leikkiä unohtamatta. Toiminnassa on käytössä kausi- ja viikkosuunnitelmat. Puuhiksessa tarjotaan myös terveellinen välipala.


c. Kouluhyvinvoinnin arviointi ja kyselyjen hyödyntäminen

Laajat terveystarkastukset toteutetaan luokilla 1- ,5- ja 8-luokilla, jotka sisältävät sekä kouluterveydenhoitajan että koululääkärin tarkastuksen. Vanhemman toivotaan osallistuvan niihin.

Kaikkien kyselyjen yhteenvedot käsitellään yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä. Aineistosta nousevasta huolesta laaditaan yhdessä tarkempi toimintasuunnitelma ja määritellään vastuutahot.

d. Oppilashuollon kehittämisen painopisteet

Koulussa jatketaan lukuvuonna 2019-2020 1.8.2014 voimaan tulleen oppilashuoltolain (Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013) tuomia haasteita. Tavoitteena on uuden lain mukaisten oppilashuollon käytänteiden käyttöön ottaminen koulun arkityössä. Painopisteinä on hyvinvointi ja ennaltaehkäisy.

Kyselyjen hyödyntäminen oppilashuoltotyötä kehitettäessä. Oppilashuoltopalveluiden tehokas hyödyntäminen.

e. Turvallisuus

Tapaturmia pyritään ehkäisemään kouluun laadituilla järjestyssäännöillä, joiden noudattamista henkilökunta valvoo. Pelastusharjoituksia pidetään säännöllisesti. Turvallisuustarkastuksia tehdään vuosittain. Koulun terveydellisten olojen seurantaa toteutetaan kerran kolmessa vuodessa. Koulussa jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on tarvittaessa annettava hätä-ensiapua. Koko henkilökunnalle järjestetään ensiapukoulutusta. Koulupäivän aikana lääkinnällistä apua tarvitseville oppilaille on laadittu lääkehoitosuunnitelma yhdessä huoltajien kanssa. Suunnitelmat säilytetään erityisopettajan työhuoneessa.


3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen

a. Aikojen varaaminen oppilaspalavereihin ja työnjako

Kun oppilaan koulunkäynnistä, käyttäytymisestä tai mielialasta tms. herää huoli ollaan mahdollisimman nopeasti yhteydessä lapsen huoltajiin ja pyritään huoltajien kanssa yhteistyössä löytämään tilanteeseen ratkaisuja. Jos herää tarve yksilökohtaisen oppilashuoltotyöryhmän kokoamiseen oppilaan tueksi, erityisopettaja, opinto-ohjaaja tai opettaja ehdottaa tätä huoltajille ja oppilaalle. Aloite ryhmän kokoamiseen voi tulla myös huoltajalta tai joltakin muulta yhteistyötaholta. Ryhmään kutsutaan tarvittavat työntekijät. Yksilökohtaisen oppilashuoltokokoontumisen alussa huoltajilta pyydetään kirjallinen suostumus tietojen kirjaamisesta sekä kenelle tiedot voidaan siirtää. Kokoontumisesta kirjataan myös oppilashuoltokertomus Wilmaan, jossa sovitaan toimintatavoista, työnjaosta ja seurannasta.

b. Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä

Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten koulussa on hallituksen ja johtoryhmän hyväksymät järjestyssäännöt, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä.

Jos oppilas ei noudata järjestyssääntöjä, koulussamme menetellään perusopetuslain mukaisesti. Käymme ensin kasvatuskeskustelun, jos se ei riitä, voimme käyttää jälki-istuntoa rangaistusmenettelynä. Kirjallisen varoituksen antaa rehtori. Koulusta määräaikaisesta erottamisesta päättää rehtori yhdessä johtoryhmän kanssa.
Kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä oppilaalle järjestetään yksilökohtaista oppilashuollollista tukea.

c. Oppilashuoltokertomusten säilytyspaikka

Yksittäistä oppilasta koskevat oppilashuoltokertomukset tehdään Wilmassa olevaan asiakirjaan. Asiakirjassa määritellään huoltajien antaman suostumuksen pohjalta, ketkä asiakirjan saavat nähdä. Käsittelyyn liittyvät paperiset asiakirjat säilytetään lukollisessa kaapissa.

d. Tiedottaminen

Oppilashuollon palveluista tiedotetaan koulun lukuvuositiedotteessa, vanhempainilloissa sekä ja tarvittaessa wilma-viestien kautta koteihin. Oppilashuoltohenkilöstö esittäytyy lukuvuoden alkaessa aamupiirissä. Tämän lisäksi opettajat tiedottavat palveluista oppitunneillaan.


4. Suunnitelman laadinta ja seuraaminen

a. Oppilaiden ja huoltajien osallistuminen

Oppilaat osallistuvat yhteisölliseen oppilashuoltoon mm. oppilaskuntatoiminnan kautta. Jokaiselle koulunsa aloittavalle oppilaalle nimetään isommista oppilaista koulukummi. Viidesluokkalaiset toimivat 1.luokkien oppilaiden koulukummeina. Kuudesluokkalaiset 2. luokkien oppilaille. Kummitoiminnassa mm. tutustutaan kummiluokkaan, järjestetään kummien kanssa yhteisiä välitunteja, ruokailuhetkiä ja oppitunteja.

b. Seuranta ja arviointi

Koulun uuden oppilashuoltosuunnitelman toteutumisen seurantaa tehdään jatkuvasti kouluvuoden aikana. Oppilashuoltoryhmä arvioi lukuvuoden työn toteutumista lukuvuoden lopussa ja keskustelee mahdollisista oppilashuollon kehittämistarpeista.

5. Salassapito- ja kirjaamiskäytänteet

Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuoltotehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Paperiset asiakirjat säilytetään lukollisessa kaapissa. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää rekisteriä. Rekisterin vastuuhenkilö päättää tietojen luovuttamisesta ja määrittää käyttöoikeudet rekisteriin. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä. Salassa pidettäviä tietoja ei saa antaa sivulliselle, ellei siihen ole kirjallista lupaa asianomaiselta oppilaalta tai ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida suostumuksen merkitystä, hänen huoltajaltaan. Tiedon luovuttamiseen oikeuttavat myös eräät lait (Julkisuuslaki 24 § ja Perusopetuslaki 40 §).

Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja koulupsykologi kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti kuraattori kirjaa asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen.

Oppilasta koskevat muut salassapidettävät asiakirjat säilytetään erityisopetustilassa olevassa lukollisessa kaapissa. Koulun henkilöstöä muistutetaan salassapitovelvollisuudesta säännöllisin väliajoin ja aina lukuvuoden alussa sekä perehdytyksen yhteydessä.

Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan oppilaan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.

Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä.

6. Oppilashuollon monialaiset palvelut

Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyö- tä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. Oppilashuollon toimijat tekevät tarvittaessa yhteistyötä myös Jyväskylän kaupungin palvelualojen sekä järjestöjen ja yksityisten palveluntarjoajien kanssa.

a. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tuki

Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja.

Maahanmuuttajapalveluja http://www.peda.net/veraja/jyvaskyla/oppilashuolto/tukipalvelut/maahanmuuttajat

b. Kouluruokailu

Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä.

c. Oppilashuolto ja lastensuojelu

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä tarjoavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Lastensuojelutyön tarkoituksena on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelutyöllä tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Tällä työllä pyritään ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa otetaan ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Lasta, nuorta ja hänen perhettään tuetaan ensisijaisesti siten, että lapsi voi kasvaa ja asua omassa kodissaan. Lastensuojelutyötä tehdään yhteistyössä perheen ja sen lähiverkoston sekä eri viranomaisten kanssa.
Yhteistyökumppaneina perheen tukemisessa ovat esimerkiksi päivähoito, neuvola, koulu ja nuorisotyö. Lastensuojelutyön käynnistää huoli lapsen hyvinvoinnista, terveydestä tai kehityksestä. Hyvinvointia vaarantavia tekijöitä voivat olla esim. lapsen hoidon laiminlyönti, vanhempien päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelmat tai voimakkaat ristiriidat perheessä. Lapsi tai nuori voi myös itse vaarantaa hyvinvointiaan esim. käyttämällä päihteitä, laiminlyömällä koulunkäyntiään tai tekemällä rikoksia. http://www.jyvaskyla.fi/sote/perheet/lastensuojelu

Lastensuojelulain 25 §:ssä säädetään ilmoitusvelvollisuudesta. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia niitä viranomaisia, jotka työssään toimivat lasten, nuorten ja perheiden parissa. Jokaisella koulun henkilökuntaan kuuluvalla on siis velvollisuus tehdä viipymättä lastensuojeluilmoitus salassapidon estämättä, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvitystä. Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus sivuuttaa muussa lainsäädännössä säädetyn salassapidon. 15 Lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuus (25 §). Kaikilla lastensuojelulain 25 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä, joilla on velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain (39/1889) 20 luvussa rangaistavaksi säädettyä seksuaalirikosta.

d. Nuorten päihde- ja mielenterveystyö

Nuorten päihde- ja mielenterveystyö on osa oppilashuoltoa. Koulun ulkopuolella sitä toteuttavat pääsääntöisesti psykiatriset sairaanhoitajat. Psykiatristen sairaanhoitajien työskentely oppilashuollossa on asiakastyötä, konsultaatiotyöskentelyä sekä ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä. Psykiatriset sairaanhoitajat tukevat alle 18-vuotiaita oppilaita ja heidän perheitään päihteiden käyttöön ja mielenterveyteen liittyvissä huolissa. Yhteyttä voi ottaa sairaanhoitajiin oppilas itse tai vanhemmat silloin, kun herää huolta alle 18-vuotiaan nuoren mielenterveydestä tai päihdekäyttäytymisestä. Aloitteen voi tehdä myös nuoren opettaja tai kouluterveydenhoitaja, tällöin aloitteesta tulee olla tieto nuorella itsellään sekä hänen huoltajillaan. Psykiatrinen sairaanhoitaja tekee myös ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä sekä yhteistyötä muiden lasten ja nuorten parissa työskentelevien viranomaisten kanssa. Oppilashuolto palvelut ovat maksuttomia ja luottamuksellisia.

e. Perheneuvola

Perheneuvola on Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palvelu, jonka tehtävä on tukea lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa. Työmuodot ovat ohjaus ja neuvonta lasten kasvatukseen, vanhemmuuteen ja perheeseen liittyvissä kysymyksissä, lasten kehitykseen ja tunne-elämään liittyvät tutkimukset, lasten oppimisvaikeuksiin liittyvät tutkimukset ja kuntoutus, lasten yksilöpsykoterapia (rajoitetusti), pari- ja perhesuhteisiin liittyvien ristiriitojen selvittely ja hoito, perheen vuorovaikutuspulmiin liittyvä selvittely ja hoito, erilaiset vertaisryhmät aikuisille ja lapsille sekä ryhmäpsykoterapia lapsille 16, työnohjaus ja konsultaatio lasten ja lapsiperheiden parissa työskenteleville.

Tarvittaessa tehdään yhteistyötä opettajan, päiväkodin työntekijän, sosiaalityöntekijän, terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa. Yhteistyön tapa suunnitellaan yhdessä perheen kanssa. Perhe on mukana yhteistyöneuvotteluissa. http://www.peda.net/veraja/jyvaskyla/oppilashuolto/tukipalvelut/konsultaatio

Lastentutkimusklinikka on Niilo Mäki Instituutin (NMI) ja Jyväskylän kaupungin perheneuvolan ylläpitämä yksikkö. Lastentutkimusklinikan tehtävänä on tarjota ja kehittää palveluja, jotka liittyvät lasten oppimisvaikeuksien ja muiden kehityksellisten häiriöiden arviointiin ja kuntoutukseen. Kuntoutustoiminta on yksilö-, pari- ja ryhmäkuntoutusta. Oppimisvaikeuksien kuntoutuksen lisäksi uutena hoitomuotona on käynnistetty lasten neuropsykiatrista kuntoutusta, mikä edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä Keski-Suomen keskussairaalan lastenpsykiatrisen yksikön ja alueen perheneuvoloiden kanssa. Neuropsykiatrista kuntoutusta tarvitsevien lasten hoito edellyttää myös pitkäjänteistä tukea vanhemmille ja koulun henkilökunnalle. http://www.nmi.fi/etusivu

f. Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikka

Lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköissä tutkitaan ja hoidetaan pääasiassa alle 18-vuotiaita. Nuorisopsykiatria tarjoaa hoitopalveluita 20 ikävuoteen ja kuntoutuspalveluita 22 ikävuoteen asti. Tutkimuksen ja hoidon tavoitteena on löytää ne avaintekijät - biologiset, psykologiset tai sosiaaliset -, joihin vaikuttamalla kielteinen kehityssuunta voidaan kääntää myönteiseksi. Hoidon kulmakivi on yhteistyö lasten ja nuorten perheiden ja heidän lähiverkostojensa kanssa. Usein hoito koostuu eri hoitomuotojen yhdistelmästä. Esimerkiksi yksilöpsykoterapialla pyritään tutustumaan lapsen ja nuoren mielensisäiseen maailmaan, perheterapialla perheen vuorovaikutukseen ja lääkehoidolla lievittämään oireita. Erilaisissa ryhmissä (kuvataide, liikunta, musiikki, keskustelu) lapsen, nuoret ja heidän vanhempansa voivat tavata muita vastaavassa tilanteessa olevia ja löytää uusia näkökulmia ja ilmaisukeinoja. Myös hoito lapsen kotona on mahdollista.
Lasten tavallisimpia psyykkisiä häiriöitä ovat varhaislapsuuden vuorovaikutuksen häiriöt ja kehitysviiveet, masennus ja käytöshäiriöt, oppimishäiriöt sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt. Nuoruusikäisten keskeisiä häiriöryhmiä ovat ahdistuneisuushäiriöt, erilaiset masennustilat, syömishäiriöt ja ihmissuhdevaikeudet.

Kriisi- ja lyhythoitoyksikkö Syli toimii lastenpsykiatrian osaston yhteydessä. Syli on tehostetun hoidon paikka kahdelle lapselle. Hoitoaika on yhdestä päivästä kahteen viikkoon. Liikkuva nuorisopsykiatrinen konsultaatio Kolikko Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon liikkuvat konsultaatiot, hoidontarpeen arviot ja lyhyet interventiot Keski-Suomen alueella on suunnattu 13—17-vuotiaille. Kolikolla on valmius tapaamiseen viikon kuluessa yhteydenotosta. Kolikon tavoitteena on tulla kouluterveyden ja oppilashuollon avuksi, kun herää huoli nuoren mielenterveydestä. Kolikon henkilökunta arvioi myös hoidon tarvetta ja ohjaa tarvittaessa mahdolliseen jatkohoitoon. Kolikon päämääränä on tavoittaa niitä nuoria, joilla on alttius sairastua vakaviin mielenterveyden häiriöihin. Toiminnan tarkoituksena on tarjota palveluita nuoren ja hänen verkostonsa omassa ympäristössä, kuten oppilaitoksessa, kotona tai nuorisotiloissa. Kolikko käyttää puhelinkonsultaatiota, verkostokeskeistä ja monialaista työotetta mm. avointa dialogia, perhetyötä ja yksilö- työskentelyä. Työskentely tapahtuu yhteyttä ottaneen työntekijän kanssa. http://www.ksshp.fi/Public/?contentid=24566&nodeid=34828

g. Nuorisopalvelut

Nuorisopalvelut tarjoavat nuorille ohjattua toimintaa, tietoa ja neuvontaa nuorisotiloissa, kerhoissa, leireillä, retkillä, vaikuttajaryhmissä, verkkopalveluissa ja eri puolilla kaupunkia. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa. Osallisuuskasvatus on yksi keskeisistä nuorisotyön palvelukokonaisuuksista Jyväskylässä. Osallisuuskasvatuksen välittömänä tavoitteena on aikaansaada nuorelle tunne osallisuudesta, kuulumisesta johonkin ja vaikuttamismahdollisuudesta. Osallisuuden tunteen myötä nuoren kasvua tuetaan itsestään, ympäristöstään ja yhteiskunnasta kiinnostuneeksi aktiiviseksi kansalaiseksi.

Lasten Parlamentti on 1.—6.-luokkalaisten jyväskyläläislasten osallistumis- ja vaikuttamiskanava. Lasten Parlamentin toiminnan tarkoitus on luoda lapsille aito mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon sekä nostaa lasten ääni paremmin kuuluviin. Jyväskylän nuorisovaltuusto on 13—20-vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamiskanava, joka pyrkii parantamaan nuorten osallisuutta sekä kehittämään nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorisovaltuustossa on edustajat yläkouluilta, nuorisotiloilta, toisen asteen oppilaitoksilta sekä vapailta paikoilta.

h. Koulupoliisi

Jyväskylän kouluille on nimetty oma koulupoliisi, jonka tehtävänä on tukea ja auttaa kouluja turvallisuuteen liittyvissä ongelmissa. Oma poliisi toimii yhdyshenkilönä koulun ja poliisin välisissä asioissa, mutta käytännön yhteistyötä voivat tehdä muutkin poliisit. Äkillisissä tilanteissa, joissa poliisi tarvitaan välittömästi koululle, otetaan yhteyttä yleiseen hätänumeroon (112).

Poliisin vierailut ovat luonnollinen tapa edistää turvallisuutta kouluissa ja oppilaitoksissa.
Poliisi käy pyydettäessä antamassa oppilaille liikennevalistusta, laillisuuskasvatusta sekä päihde- ja huumevalistusta. Poliisi antaa apuaan kouluille myös yksittäisten tapahtumien selvittelyssä, esimerkiksi koulukiusaamista koskevissa asioissa. Asiat käsitellään luottamuksellisesti ja tarvittavat jatkotoimenpiteet sovitaan yhdessä opettajien, oppilaiden vanhempien sekä mahdollisesti asiaan liittyvien muiden henkilöiden kanssa.


7. Poissaolojen seuranta

Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjän tulee seurata oppilaan poissaoloja ja ilmoitettava luvattomista poissaoloista huoltajalle. Huoltajan velvollisuus on huolehtia siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Kristillisellä koululla on käytössä Wilma-käyttöliittymä poissaolojen seurantaa varten. Koulu tiedottaa poissaolojen seurantatavasta huoltajille.

Koulun opettajalla on ilmoitusvelvollisuus, mikäli hänen ryhmässään oppilaalla ilmenee poissaoloja. Alakoulun luokanopettaja ilmoittaa rehtorille oppilaan yli 60 tunnin poissaolosta lukukauden aikana ja yläkoulun luokanohjaaja ilmoittaa rehtorille oppilaan yli 50 tunnin poissaolosta lukukauden aikana. Opettaja ottaa yhteyttä kotiin selvittääkseen poissaolojen syytä ja sen jälkeen tarvittaessa kuraattoriin yhteistyön käynnistämiseksi. Lisäksi opettaja merkitsee asian Wilmaan oppilaan tukitoimiin. Aineenopettaja ilmoittaa puolestaan oppilaan yli 10 tunnin poissaolosta luokanohjaajalle.


8. Käyttäytymisohjeet ja seuraamukset

Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten koulussa on johtokunnan hyväksymät järjestyssäännöt, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä.

Kristillisen koulun järjestyssäännöt:
https://peda.net/kristilliset-koulut/koulut/jkk/kristillinen/luku6/6-3/ka/j

Jos oppilas ei noudata järjestyssääntöjä, koulussamme menetellään perusopetuslain mukaisesti. Käymme ensin kasvatuskeskustelun, jos se ei riitä, voimme käyttää jälki-istuntoa rangaistusmenettelynä. Kirjallisen varoituksen antaa rehtori. Koulusta määräaikaisesta erottamisesta päättää puolestaan rehtori yhdessä johtoryhmän kanssa. Kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä oppilaalle järjestetään yksilökohtaista oppilashuollollista tukea. Kurinpitotoimet kirjataan Wilmaan ja tiedot käsitellään määräajoin koulukohtaisessa oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmässä.

 

9. Yhteistyö oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa

Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat, kuten oppilashuoltohenkilöstön luokkavierailut, tutustumis- ja ryhmäytymispäivät, tunnetaitoryhmät jne. edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Toimintojen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin osallistuvat oppilaat, huoltajat sekä koulun koko henkilökunta.

Koulumme toimintaa kehitettäessä otamme huomioon oppilaiden ja heidän huoltajiensa mielipiteitä ja toiveita erilaisten kyselyiden ja arviointien kautta. Oppilaita osallistetaan koulun toimintaan ja sen suunnitteluun tarjoamalla heille mahdollisuutta osallistua yhteisteisten sääntöjen, juhlien, teemapäivien ja arjen toimien jne. suunnitteluun ja toteutukseen. Oppilaiden ja heidän huoltajiensa ajatukset ja ehdotukset otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa.

Kristillisessä koulussa on omat oppilaskuntansa alakoulussa ja yläkoulussa. Oppilaskuntia kuullaan ennen opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien, järjestyssääntöjen vahvistamista sekä oppilaiden asemaan, turvallisuuteen, terveellisyyteen ja viihtyvyyteen vaikuttavia päätöksiä tehtäessä. Oppilaat saavat näin mahdollisuuden osallistua asioiden valmisteluun ja ilmaista mielipiteensä koulunsa toimintaan liittyvistä, heitä yhteisesti koskevista asioista. Myös oppilaiden huoltajien näkemyksiä koulun toiminnasta selvitetään määräajoin.

Oppilaskuntamme ovat valinneet keskuudestaan oppilaat edustamaan kouluamme kaupungin lasten ja nuorten asioita edistäviin toimikuntiin ( Jyväskylän kaupungin Pikkuparlamentti ja nuorisovaltuusto). Tämän toiminnan kautta saamme tietoa kaupungin yhteisistä lasten- ja nuorten hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä ja hankkeista.



10. Oppilashuoltotyön toteuttaminen ja seuranta

Kristillisen koulun oppilashuoltoryhmä kehittää ja arvioi toimintaansa säännöllisesti. Oppilashuoltotyö on suunnitelmallista, monipuolista ja jatkuvaa. Koulussamme on käytössä MOVE -fyysisen toimintakyvyn ja tiedonkeruun palautejärjestelmä. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa kouluyhteisön kehittämiseen myös valtakunnallisen kouluterveyskyselyn ja laajojen terveytarkastusten yhteydessä tehtävien kyselyjen kautta. Kyselyt tehdään säännöllisesti. Kyselyn tuloksia käsitellään yhteisesti oppilashuoltoryhmässä, opettajien kanssa opettajienkokouksessa, oppilaiden kanssa oppitunneilla ja huoltajien kanssa mm. vanhempainilloissa ja arviointikeskusteluissa. Oppilashuoltotyömme laadun näkökulmasta on tärkeää, että työn tekemisen edellytykset ovat asianmukaiset ja toimintatavoissa voidaan aidosti ottaa huomioon oppilaan etu.

Oppilashuoltopalveluiden hyvän laadun edellytyksiä pohdimme esimerkiksi seuraavien kriteerien valossa:

  • oppilashuoltoryhmän toiminta ja käytänteet, vuorovaikutus koulun opetushenkilöstön kanssa

  • palveluiden resursointi / saatavuus

  • työn hallinnollinen organisointi / esimiestyö

  • palveluista tiedottaminen

  • työtilat ja työvälineet

  • täydennyskoulutus ja työnohjaus.

     

a. Ennaltaehkäisevän oppilashuoltotyön arviointi koko kouluyhteisön tasolla

Koulun henkilökuntamme yhtenä tärkeänä tehtävänä korostuu aiempaa selkeämmin lasten ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäiseminen ja ongelmiin varhainen puuttuminen. Lisäksi henkilökunnan tehtävä on edistää lasten ja nuorten hyvää oppimista sekä oppilaiden psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Oppilaan fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi saavutetaan parhaiten ennaltaehkäisevällä työllä luomalla koulun arkityöskentely, toimintaympäristö ja -kulttuuri hyvinvointia tuottaviksi.

Ennaltaehkäisevän toiminnan esimerkkejä

Ryhmien ja luokkien suunnittelu

  • oppilaiden ryhmittely kasvua ja oppimista tukevaa

  • joustavat ryhmittelyt

  • iso/pieni ryhmä

  • opettajien/ohjaajien tiimit

  • samanaikaisopetus

  • riittävä tuki sekä opettajalle että oppilaalle

Pedagogiset keinot

  • osallistava pedagogiikka

  • eriyttäminen

  • opetustilojen sisustaminen ja käyttö

  • eriyttävät materiaalit

  • autenttinen opetus

  • motivaatio ja kannustus: kasvua ja oppimista tukeva ilmapiiri

Koulun ja kodin välinen yhteistyö

  • vanhempainillat ja -vartit

  • säännöllinen ja rakentava yhteydenpito kotiin

  • perheen kasvatustyön tukeminen

  • perheen oma vastuu ja tehtävät vanhempana

  • yhteistyö oppimisen tukemisessa

  • yhteistyö tiedonsiirrossa

Varhainen ongelmien tunnistaminen ja puuttuminen

  • oppimisen edistymisen ja käyttäytymisen seuranta

  • poissaolojen seuranta

  • henkilökunnan koulutus

  • oppilashuoltohenkilöstön konsultointi huolen herätessä

  • ns. riskilapsien tarkka seuranta ja tukitoimien käynnistäminen luokassa ja jatkotutkimuksiin lähettäminen

  • tiedonsiirto nivelvaiheissa

Monialainen seuranta

  • neuvola ja varhaiskasvatus

  • tehostettu 5-vuotistarkastus

  • kouluvalmiusselvitykset

  • kouluterveystarkastukset

  • kouluterveyskyselyt

  • tehokas opintojen ohjaus

  • ammatinvalinnanohjaus, tulevaisuuden suunnittelu, jatko-opintoihin haku

Osallisuutta, kasvua ja oppimista tukeva toiminta

  • kummioppilastoiminta

  • kerhotoiminta

  • koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta eli Puuhis

  • yhteistyö nuorisotyön ja muiden sidosryhmien kanssa

  • ennaltaehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö

  • kiusaamista ja väkivaltaa vastustava toiminta

  • tukitoimien seuranta


11. Oppilashuoltoa ohjaavat asiakirjat

Lainsäädäntö

http://www.finlex.fi

Suomen perustuslaki (173/1999)

  • Perusopetuslaki (628/1998), (477/2003), (642/2010)

  • Perusopetusasetus (1194/1998)

  • Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

  • Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998)

  • Kansanterveyslaki (626/2007)

  • Lastensuojelulaki (417/2007)

  • Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta(380/2009)

  • Työturvallisuuslaki (782/2002)

  • Pelastuslaki (468/2003)

  • Pelastusasetus (787/2003)

  • Poliisilaki (493/1995), (21/2001)

  • Nuorisolaki (72/2006)

  • Laki lasten päivähoidosta (36/1973),(1290/1999)

  • Laki lapsen huolto- ja tapaamisoikeudesta (361/1983)

  • Henkilötietolaki 1999

  • Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999)

  • Sosiaali- ja terveysministerin asetus potilasasiakirjoista 2009

  • Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007)

  • Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)

  • Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)

Kansainväliset sopimukset

  • Unescon Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989

  • Salamancan sopimus (Salamanca Statement), 1994

  • Luxemburgin peruskirja (The Charter of Luxemburg), 1996

  • YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus, 20016

     

Asiakirjat

  • Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet

  • Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

  • Valtioneuvoston asutus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001)

  • Vammaispoliittinen ohjelma

  • Neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto sekä lasten- ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet

  • Jyväskylän kristillisen koulun opetussuunnitelma

 

LIITTEET

Oppilaiden suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Kriisisuunnitelma