Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä.[1]Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

 

Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksen järjestäjän tehtävä[2]. Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä.

 

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön[3]. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Koulun järjestyssäännöt lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä[4]. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. [5]

 

Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan. Opetuksen järjestäjä varmistaa, että oppilaan oppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa[6]. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat.

[1] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 § 1 mom.

[2] Perusopetuslaki 47 a § 1 mom.(1267/2013)

[3] Perusopetuslaki 29 § 1 mom. (1267/2013)

[4] Perusopetuslaki 29 § 4 ja 5 mom. (1267/2013)

[5] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 4-kohta ja perusopetuslaki 29 § 3 ja 7 mom. (1267/2013) (163/2022)

[6] Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 16 § 2 mom. javaltioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 12 §

Yhteisöllinen oppilashuolto

Oppilashuollossa painopistettä siirretään ennalta ehkäisevään työhön ja muutoksen toteutumista arvioidaan vuosittain oppilashuoltoryhmissä.

Yhteisöllisessä oppilashuollossa kouluyhteisö suunnittelee yhteistyössä oppilashuollosta vastaavien henkilöiden ja muiden yhteistyökumppaneitten kanssa, miten hyvinvointia, turvallisuutta, osallisuutta ja avointa vuorovaikutusta käytännössä toteutetaan kouluyhteisössä. Suunniteltujen toimien vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan sekä kehitetään toimintaa koulussa seuranta- ja arviointitiedon perusteella. Yhteisöllisellä oppilashuoltoryhmällä ja oppilashuollosta vastaavalla on tässä työssä käynnistävä ja aloitteellinen rooli, mutta oppilashuolto ja kouluyhteisön hyvinvointi on jokaisen kouluyhteisöön kuuluvan vastuulla ja keskeinen osa koulun toimintakulttuuria.

Oppilashuoltosuunnitelmaan kirjataan, miten yhteisöllinen oppilashuoltotyö edistää oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Oppilashuoltoryhmä suunnittelee ja valmistelee omalta osaltaan toimintakulttuuriin kehittämistä, mutta koko kouluyhteisö ja vanhemmat osallistuvat suunnitteluun ja arviointiin.

Kouluarkeen kehitetään menetelmiä, joilla tuetaan lapsen ja nuoren sosiaalisen paikan löytymistä kouluyhteisössä (esimerkiksi vaihtelevat opetusmenetelmät, kummiopppilas, oppilaskuntatyö, kerhotoiminta, koulun nuorisotyö, juhlien, tapahtumien ja teemapäivien järjestäminen, KiVa- koulu, Friends-ohjelma, Lions Quest). Koululla on käytössä Jyväskylän kaupungin kehittämä SDQ-kysely kolmannelle ja kuudennelle luokalle. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoaa ja arvioi näitä menetelmiä.

Yhteisöllisessä oppilashuollossa käytetään myös kouluterveydenhuollosta saatavia tietoja ym. yhteenvetoja oppilaiden hyvinvoinnin ja oppimisen tukemiseksi. Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden seuranta ja tarkastukset tehdään kolmen vuoden välein. Kouluterveydenhuollon terveystarkastukset toteutetaan vuosittain ja laajat tarkastukset 1.-, 5.- ja 8.-luokilla. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen lisäksi tavoitteina ovat oppilaan ja hänen perheensä tuen tarpeen varhainen tunnistaminen, tuen järjestäminen ja seuranta yhdessä laaditun suunnitelman mukaisesti. Terveydenhoitaja tekee laajoista terveystarkastuksista yhteenvedon, jota käytetään arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta.

Jyväskylän kristillisen koulun yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään vakinaisina jäseninä kuuluvat rehtori, erityisopettaja, opo, terveydenhoitaja, koulupsykologi ja kuraattori. Tarvittaessa asiaan liittyviä tahoja/henkilöitä.