5.3.3 Kiusaamisen vastainen toiminta*

Mitä on kiusaaminen? Miten sitä voidaan ennaltaehkäistä?

Kiusaaminen ja koulukiusaaminen

Koululla puututaan kaikkeen kiusaamiseen ja epäasialliseen käyttäytymiseen. Kiusaaminen on hetkellistä, toistuvaa tai pitkään jatkuvaa ja alistavaa ruumiillista tai henkistä väkivaltaa. Kaikki koulussa tapahtuva aggressiivinen käyttäytyminen ei ole kiusaamista. Kiusaamiseen liittyy yleensä voimasuhteiden epätasapaino; kiusattu oppilas on jollakin tavalla puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin nähden. Oppilaiden välinen tappelu tai riitely ei välttämättä ole koulukiusaamista. . Riidat ja erimielisyydet eroavat kiusaamisesta siinä, että ne ovat usein hetkellisiä eikä niiden kohteeksi joudu jatkuvasti yksi ja sama oppilas. 

Koulukiusaamisesta on kyse silloin, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti ja systemaattisesti jonkun tai toisten tahallisen toiminnan kohteeksi. Nimittely ja pilkkaaminen on kiusaamista, jos samaa oppilasta nimitetään uudestaan ja uudestaan. Töniminen ja lyöminen on kiusaamista, jos tönitään ja lyödään aina yhtä ja samaa oppilasta. Vaikka yksittäistä tekoa ei tavallisesti katsota kiusaamiseksi, puututaan koululla kaikkeen epäasialliseen käyttäytymiseen.

Aina, kun oppilas kokee tulevansa kiusatuksi, koulun aikuisten tehtävänä on selvittää tilanteet niin, ettei kenenkään tarvitse tuntea oloaan turvattomaksi koulussa. Yksittäiset ikävät tapaukset selvitetään luokanopettajan tai -valvojan toimesta, eikä Kaveruuden koulu -tiimi puutu niihin ellei niistä tule jatkuvaa toimintaa eli kiusaamista. 

Sopimaton ja huono käytös

Sopimaton ja huono käytös on erotettava kiusaamisesta. Huonotapaista käyttäytymistä on kaikki sellainen käytös, joka vähentää toisten viihtyvyyttä ja joka toistuessaan heikentää myös huonosti käyttäytyvän itsensä sosiaalista arvostusta ja yhteisössä elämistä. Huonotapaiseen käyttäytymiseen kuuluu aina myös epäkunnioitus ja välinpitämättömyys: itseä ja toisia, omia ja toisten tavaroita sekä yhteistä ympäristöä kohtaan. Huonotapainen kiroilee, huutaa, sotkee, särkee, sylkee, varastaa, nimittelee, uhkailee, laiminlyö tehtävänsä ja muut velvollisuutensa, ei pidä lupauksiaan, ei osaa tervehtiä, kiittää eikä pyytää anteeksi, rikkoo yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia sekä käyttäytyy toisia kohtaan muutoin sopimattomasti ja asiattomasti.

Kiusaamisen tavoin myös huono käytös vie koulusta työnilon ja usein myös työrauhan. Sekin vaurioittaa kaveruutta, yhteishenkeä ja ihmisten välistä kanssakäymistä ja on siksi tuomittavaa.

Miten kiusaamista ennaltaehkäistään?

Koulun aikuiset ovat sitoutuneet ohjaamaan oppilaita hyvään käytökseen ja vastuuntuntoon arkipäivän tilanteissa. Vastuuntuntoon kuuluu mm. muiden huomioon ottaminen, ympäristöstä huolehtiminen, heikompien puolustaminen sekä toisten auttaminen. Oppilaille selitetään kiusaamisen seuraukset ja rangaistukset etukäteen. Hyvän luokkahengen kehittämisellä pyritään koko koulun hyvän hengen luomiseen. Opetuksessa painotetaan erilaisuuden hyväksymistä. Myös koulumatkoilla oppilaita ohjataan hyvään käytökseen.

Ennalta ehkäisevät toimenpiteet:

  • Koulussa pyritään avoimeen vuorovaikutukseen ja suvaitsevan toimintakulttuurin syntymiseen. Kaikille tehdään selväksi, ettei kiusaamista hyväksytä.
  • Kouluyhteisössä sovitaan yhteiset kirjatut säännöt: järjestyssäännöt ja erilliset sopimukset toimintatavoista. Säännöt ja kirjatut toimintatavat ovat osa pelastussuunnitelmaa.
  • Koulussa järjestetään tehokas välituntivalvonta ja turvallisuuskulttuuria kehittämällä vältetään kiusaamisen syntymiselle otollisia tilanteita.
  • Koulussa kartoitetaan kiusaamisen esiintymistä säännöllisesti esimerkiksi kyselyillä.

Kiusaamiseen ja sopimattomaan käytökseen puuttuminen

Kiusaamisen havaitseminen ja siihen puuttuminen

Koulussamme toimii Kaveruuden koulu -tiimi, joka hoitaa ilmitulleet kiusaamistilanteet ennakkosuunnitelman mukaan. Oppilaita rohkaistaan kertomaan kiusaamistilanteista. Jokainen koulussa työskentelevä aikuinen puuttuu ikäviin heti sellaisen huomatessaan ja ottaa yhteyttä Kaveruuden koulu -tiimin jäseniin, mikäli selviää, että kyseessä voisi olla jatkuva kiusaamistapaus. Kiusaamistilanteet käsitellään ja asiasta tiedotetaan koteihin. 

 Miten kiusaamistilanteessa toimitaan? Toimintamalli kiusaamistapauksessa:

Oppilaan huoltajat

  • Jos epäilet, että lastasi on kiusattu, kannusta häntä kertomaan asiasta.
  • Ota aina yhteys kouluun oppilaan luokanopettajaan tai -valvojaan, jos epäilet koulukiusaamista. Ota yhteyttä kouluun, vaikka lapsesi kieltäisikin.
  • Koulukiusaamisen selvittäminen aloitetaan aina koulussa.
  • Jos lapsesi on kiusaava osapuoli, tee selväksi, että et hyväksy minkäänlaista kiusaamista. Kerro asiasta opettajalle.

Oppilas

  • Kiusaamistilanteessa sano päättäväisesti ja tarkasti, mistä et pidä: ”Jätä minut rauhaan, koska en pidä siitä että sinä… ”
  • Lähde pois kiusaajan luota.
  • Kerro aikuiselle, kun huomaat kiusaamista. Kerro, jos olet itse kiusattu tai kiusaaja tai näet toveriasi kiusattavan.
  • Ole kiusatulle kaveri, älä jätä häntä yksin.
  • Rohkaise kiusattua kertomaan kiusaamisesta jollekin aikuiselle, voit myös itse tarjoutua kertomaan hänen puolestaan.
 
1. PUUTTUMINEN KIUSAAMISEEN - Opettaja/koulun aikuinen
  • Pohjana havainto/epäilys tai oppilaan/huoltajan huoli.
  • Selvitä luokanopettajalta tai -valvojalta, onko sama asia tullut hänen tietoonsa.
  • Sopikaa, kumpi teistä tekee ko. asiasta seulonnan.
  • Toiminta käynnistyy Seulonta-lomakkeen täyttämisellä, jonka avulla selvitetään, onko kyse kiusaamisesta.

2. SELVITTELY - Kaveruuden koulu

  • Mikäli todetaan, että kyse on kiusaamisesta, asian selvittely siirtyy Kaveruuden koulu -tiimille.
  • Selvittelyn tavoitteena on tilanteen rauhoittaminen ja selkeyttäminen.
  • Selvitetään mitä on tapahtunut ja ketkä ovat osallisena. Kaikki osapuolet haastatellaan:
 - Keskustelu kiusatun kanssa
 - Keskustelu kiusaajan kanssa
 - Tilanteen salliessa annetaan oppilaille mahdollisuus esittää ratkaisumalleja.
  • Tiedotetaan tilanteesta asianosaisten huoltajia.
  • Tarvittaessa kutsutaan kiusatun ja kiusaajan huoltajat kouluun tapaamiseen.
  • Tarvittaessa kutsutaan koolle koko luokan vanhemmat.
  • Sovitaan seurantapalaverista.
  • Kaveruuden koulun selvittelyt kirjataan aina ylös. 


1. TOIMENPITEET SOPIMATTOMAN KÄYTÖKSEN KOHDALLA - Toimijat: opettajat, muu henkilökunta, oppilaiden huoltajat, erityisopettaja, rehtori, kuraattori, sosiaaliviranomainen, terveydenhoitaja, lääkäri (terveyskeskus), psykologi, poliisi

  • Toimenpiteet: selvittely ja kasvatuskeskustelu ensijaisina toimenpiteinä
  • Kasvatuskeskustelussa käydään oppilaan kanssa läpi vastuunportaat
  • Mahdollisia toimenpiteitä: anteeksipyyntö, ilmoitus kotiin, keskustelu, sovittelu, kurinpitorangaistukset (kasvatuskeskustelu, jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja erottaminen määräajaksi), hyvitykset (vaativat aina vanhempien hyväksynnän)
  • Mahdollinen seuranta ja jatkotoimenpiteet tapauskohtaisesti
  • Kurinpitotoimenpiteet (kasvatuskeskustelu ja jälki-istunto) kirjataan Wilmaan. 


LISÄMATERIAALI/ TOIMINTAVINKKI

VASTUUNPORTAAT
Vastuuntunnon kehittymistä edistävä tapa puuttua lasten ja nuorten tekemiin vääryyksiin.

Koulurauhaohjeistuksessa on toimintaohje koulujen häiriö- ja uhkatilanteisiin.

MLL: KIUSAAMISEN VASTAINEN TYÖ toimintaohjeita kiusaamistapauksissa lapsille, nuorille, vanhemmille ja kouluille.

Kiusaamisen ennaltaehkäiseminen ja siihen puuttuminen

Koulussamme on Kaveruuden koulu -tiimi, joka koordinoi kiusaamisen ennalta ehkäisyä ja mahdollisiin tapauksiin puuttumista. Asiat selviävät parhaiten nopealla toiminnalla ja tilanteeseen puuttumisella.

(Koululle on laadittu Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Tähän alle on koottu tiivistelmä tuosta asiakirjasta.)

Kiusaaminen ja koulukiusaaminen

Kiusaaminen on hetkellistä, toistuvaa tai pitkään jatkuvaa ja alistavaa ruumiillista tai henkistä väkivaltaa. Kaikki koulussa tapahtuva aggressiivinen käyttäytyminen ei ole kiusaamista. Kiusaamiseen liittyy yleensä voimasuhteiden epätasapaino; kiusattu oppilas on jollakin tavalla puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin nähden.

Koulukiusaamisesta on kyse silloin, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti ja systemaattisesti toisten tahallisen toiminnan kohteeksi. Nimittely ja pilkkaaminen on kiusaamista, jos samaa oppilasta nimitetään uudestaan ja uudestaan. Töniminen ja lyöminen on kiusaamista, jos tönitään ja lyödään aina yhtä ja samaa oppilasta.

Yksittäiset ikävät tapaukset selvitetään luokanopettajan tai -valvojan toimesta, eikä Kaveruuden koulu -tiimi puutu niihin ellei niistä tule jatkuvaa toimintaa eli kiusaamista. 

Sopimaton ja huono käytös

Sopimaton ja huono käytös on erotettava kiusaamisesta. Huonotapaista käyttäytymistä on kaikki sellainen käytös, joka vähentää toisten viihtyvyyttä ja joka toistuessaan heikentää myös huonosti käyttäytyvän itsensä sosiaalista arvostusta ja yhteisössä elämistä. Huonotapaiseen käyttäytymiseen kuuluu aina myös epäkunnioitus ja välinpitämättömyys: itseä ja toisia, omia ja toisten tavaroita sekä yhteistä ympäristöä kohtaan. Huonotapainen kiroilee, huutaa, sotkee, särkee, sylkee, varastaa, nimittelee, uhkailee, laiminlyö tehtävänsä ja muut velvollisuutensa, ei pidä lupauksiaan, ei osaa tervehtiä, kiittää eikä pyytää anteeksi, rikkoo yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia sekä käyttäytyy toisia kohtaan muutoin sopimattomasti ja asiattomasti.

Kiusaamisen tavoin myös huono käytös vie koulusta työnilon ja usein myös työrauhan. Sekin vaurioittaa kaveruutta, yhteishenkeä ja ihmisten välistä kanssakäymistä ja on siksi tuomittavaa.

Miten kiusaamista ennaltaehkäistään?

Koulun aikuiset ovat sitoutuneet ohjaamaan oppilaita hyvään käytökseen ja vastuuntuntoon arkipäivän tilanteissa. Vastuuntuntoon kuuluu mm. muiden huomioon ottaminen, ympäristöstä huolehtiminen, heikompien puolustaminen sekä toisten auttaminen. Oppilaille selitetään kiusaamisen seuraukset ja rangaistukset etukäteen. Hyvän luokkahengen kehittämisellä pyritään koko koulun hyvän hengen luomiseen. Opetuksessa painotetaan erilaisuuden hyväksymistä. Myös koulumatkoilla oppilaita ohjataan hyvään käytökseen.

Ennalta ehkäisevät toimenpiteet:

  • Koulussa pyritään avoimeen vuorovaikutukseen ja suvaitsevan toimintakulttuurin syntymiseen. Kaikille tehdään selväksi, ettei kiusaamista hyväksytä.
  • Kouluyhteisössä sovitaan yhteiset kirjatut säännöt: järjestyssäännöt ja erilliset sopimukset toimintatavoista. Säännöt ja kirjatut toimintatavat ovat osa pelastussuunnitelmaa.
  • Koulussa järjestetään tehokas välituntivalvonta ja turvallisuuskulttuuria kehittämällä vältetään kiusaamisen syntymiselle otollisia tilanteita.
  • Koulussa kartoitetaan kiusaamisen esiintymistä säännöllisesti esimerkiksi kyselyillä.

Kiusaamisen havaitseminen ja siihen puuttuminen

Koulussamme toimii Kaveruuden koulu -tiimi, joka hoitaa ilmitulleet kiusaamistilanteet ennakkosuunnitelman mukaan. Oppilaita rohkaistaan kertomaan kiusaamistilanteista. Jokainen koulussa työskentelevä aikuinen puuttuu ikäviin heti sellaisen huomatessaan ja ottaa yhteyttä Kaveruuden koulu -tiimin jäseniin, mikäli selviää, että kyseessä voisi olla jatkuva kiusaamistapaus. Kiusaamistilanteet käsitellään ja asiasta tiedotetaan koteihin. 

Miten kiusaamistilanteessa toimitaan?

Oppilaan huoltajat

  • Jos epäilet, että lastasi on kiusattu, kannusta häntä kertomaan asiasta.
  • Ota aina yhteys kouluun oppilaan luokanopettajaan tai -valvojaan, jos epäilet koulukiusaamista. Ota yhteyttä kouluun, vaikka lapsesi kieltäisikin.
  • Koulukiusaamisen selvittäminen aloitetaan aina koulussa.
  • Jos lapsesi on kiusaava osapuoli, tee selväksi, että et hyväksy minkäänlaista kiusaamista. Kerro asiasta opettajalle.

Oppilas

  • Kiusaamistilanteessa sano päättäväisesti ja tarkasti, mistä et pidä: ”Jätä minut rauhaan, koska en pidä siitä että sinä… ”
  • Lähde pois kiusaajan luota.
  • Kerro aikuiselle, kun huomaat kiusaamista. Kerro, jos olet itse kiusattu tai kiusaaja tai näet toveriasi kiusattavan.
  • Ole kiusatulle kaveri, älä jätä häntä yksin.
  • Rohkaise kiusattua kertomaan kiusaamisesta jollekin aikuiselle, voit myös itse tarjoutua kertomaan hänen puolestaan.


Toimintamalli kiusaamistapauksessa:

1 PUUTTUMINEN


  • Pohjana havainto/epäilys tai oppilaan/huoltajan huoli.
  • Toiminnan käynnistäjänä voi toimia kuka tahansa koulun aikuinen selvittämällä luokanopettajalta tai -valvojalta, onko sama asia tullut hänen tietoonsa.
  • Toiminta käynnistyy Seulonta-lomakkeen täyttämisellä, jonka avulla selvitetään, onko kyse kiusaamisesta.

2 SELVITTELY

  • Mikäli todetaan, että kyse on kiusaamisesta, asian selvittely siirtyy Kaveruuden koulu -tiimille.
  • Selvittelyn tavoitteena on tilanteen rauhoittaminen ja selkeyttäminen.
  • Selvitetään mitä on tapahtunut ja ketkä ovat osallisena. Kaikki osapuolet haastatellaan:
 - Keskustelu kiusatun kanssa
 - Keskustelu kiusaajan kanssa
 - Tilanteen salliessa annetaan oppilaille mahdollisuus esittää ratkaisumalleja.
  • Tiedotetaan tilanteesta asianosaisten huoltajia.
  • Tarvittaessa kutsutaan kiusatun ja kiusaajan huoltajat kouluun tapaamiseen.
  • Tarvittaessa kutsutaan koolle koko luokan vanhemmat.
---


3 TOIMENPITEET

  • Toimijat: opettajat, muu henkilökunta, oppilaiden huoltajat, erityisopettaja, rehtori, kuraattori sosiaaliviranomainen, terveydenhoitaja, lääkäri (terveyskeskus), psykologi, poliisi
  • Toimenpiteet: anteeksipyyntö, aina ilmoitus kotiin, keskustelu, sovittelu, kurinpitorangaistukset (jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja erottaminen määräajaksi), hyvitykset (vaativat aina vanhempien hyväksynnän)

4 SEURANTA

  • Jatkotoimenpiteet suunnitellaan tapauskohtaisesti.
  • Seurannasta tehdään suunnitelma, joka kirjataan (luokanopettaja/-valvoja).

Koulukiusaamisen käsittely, siitä aiheutuneet toimenpiteet ja seuranta kirjataan aina. Kirjaukset käsitellään oppilashuollossa ja säilytetään oppilashuollon asiakirjojen yhteydessä.

Koulukiusaamistapauksissa, joissa huoltaja ja koulun edustaja tapaavat, tehdään muistio. Muistiot säilytetään koulussa oppilashuollon asiakirjojen yhteydessä.


LISÄMATERIAALI/ TOIMINTAVINKKI

VASTUUNPORTAAT
Vastuuntunnon kehittymistä edistävä tapa puuttua lasten ja nuorten tekemiin vääryyksiin.

Koulurauhaohjeistuksessa on toimintaohje koulujen häiriö- ja uhkatilanteisiin.