4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet
Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet
Toimintakulttuuria ohjaavat keskeiset periaatteet: oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä, hyvinvointi ja turvallinen arki, vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely, kulttuurien moninaisuus ja kielitietoisuus, osallisuus ja demokraattinen toiminta, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen.
Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä
Oppivan yhteisön periaatteena on, että "emme ole valmiita", vaan meillä on valmius etsiä ja löytää. Aikuiset toimivat oppivan yhteisön periaattein mallina oppilaiden työskentelylle. Tunne osallisuudesta ja turvallinen psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö tukevat vuorovaikutustaitojen oppimista. Rakenteiden tulee olla sellaisia, että ne tukevat yhdessä toimimista ja antavat mahdollisuuden uuden etsimiselle. Pienestä pitäen lasta ohjataan vastuunkantamiseen omista tekemisistään. Vaivannäöstä ja ponnistelusta syntyy onnistumisen tunne.
Oppivassa yhteisössä annetaan ja saadaan rakentavaa palautetta omasta toiminnasta ja oppimista.
Hyvinvointi ja turvallinen arki
Esiopetuksessa ja koulussa oppilaalla on oikeus turvalliseen arkeen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Varhaiskasvatusyksiköiden ja koulun työntekijöiden velvollisuutena on huolehtia siitä, että opetussuunnitelman mukainen opetus ja toiminta, ohjaus, opiskeluhuolto ja tuki toteutuu kaikkina esiopetus- ja koulupäivinä. Oppilaita ohjataan yksilöinä ja ryhmänä ottamaan vastuuta omasta käyttäytymisestään ja siitä, että ketään ei kiusata tai syrjitä eikä aiheuteta vaaraa toiselle.
Varhaiskasvatusyksiköissä ja kouluissa aikuisten velvollisuus on puuttua oppilaaseen kohdistuvaan kiusaamiseen. Kaikilla kouluilla on käytössä KiVa-ohjelma. Varhaiskasvatusyksiköissä toimitaan tietoisesti ja suunnitelmallisesti yhdessä sovittujen toimintatapojen mukaisesti.
Varhaiskasvatusyksikön ja koulun opetussuunnitelmassa kuvataan oppilaan hyvinvointiin ja turvalliseen arkeen vaikuttavat asiat. Keinoja varhaiskasvatusyksikön ja koulujen arjen toimivuuteen tarkennetaan yksiköiden vuosittaisessa suunnitelmassa.
Erityistä huomiota kiinnitetään tunnetaitoja ja itsetuntoa vahvistavan toimintakulttuurin toteutumiseen. Tärkeänä tavoitteena on koko koulupolun ajan sosiaalisten suhteiden ja oman elämänhallinnan tukeminen kunkin ikäkauden vaatimalla tavalla.
Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely
Oppilaan oman lähiympäristön kartoittaminen ja näkeminen voimavarana antaa mahdollisuuden toimintaympäristön rikastuttamiseen. Omien vahvuuksien löytäminen, erilaiset oppimisympäristöt, hyvän yhteistyön tuottama ilo sekä vastuullisuus ja rohkeus tukevat innostavaa ilmapiiriä ja oppimista. Kannustaminen lisää motivaatiota. Aikuisten tehtävä on ohjata lasten ja nuorten välistä vuorovaikutusta sekä antaa omalla toiminnallaan malleja rakentavasta vuorivaikutuksesta.
Varhaiskasvatusyksikön ja koulun opetussuunnitelmassa kuvataan toiminnallisen oppimisen keinoja sekä vuorovaikutuksen ja monipuolisen työskentelyn malleja.
Kulttuurien moninaisuus ja kielitietoisuus
Kulttuurisen moninaisuuden ja kielitietoisuuden toteutumisen avainasia on toisen kunnioittaminen.
Varhaiskasvatusyksikön vuosittaisessa suunnitelmassa tulee huomioida monikulttuurisuus sekä monikulttuurisuudet lapset ja perheet. Koulun opetussuunnitelmaan sisällytetään monikulttuurisuussuunnitelma, jonka tavoitteena on yhdenvertaisen toiminnan tukeminen, eri kulttuurien kohtaaminen sekä tiedon lisääminen eri kulttuureista. Asiaa voidaan tarkentaa vuosittaisessa suunnitelmassa. Kulttuurisen moninaisuuden osana on myös suomalaisen kulttuurin tunteminen.
Kouluilla on mahdollisuus yhteistyöhön kaupungin nuorisotoimen kanssa (mm. yhdenvertaisuusoppitunnit).
Osallisuus ja demokraattinen toiminta
Varhaiskasvatusyksiköiden ja koulujen toiminnan rakenteiden tulee olla sellaiset, että ne mahdollistavat oppilaiden osallistamisen. Mahdollisuuksia osallistumiseen tulee tarjota oppilaille sekä varhaiskasvatusyksikön ja koulun toiminnan suunnittelun että luokkatyöskentelyn tasolla. Koko yhteisön läpäisevät osallistavat toimintatavat antavat tilaisuuden oppilaiden, henkilökunnan ja huoltajien väliselle vuorovaikutukselle.
Opetussuunnitelmassa kuvataan varhaiskasvatusyksikön ja koulun osallisuuden, vaikuttamisen ja demokraattisen toiminnan päälinjat. Niitä täsmennetään vuosittaisessa suunnitelmassa.
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Yhdenvertaisuuden ja tasa- arvon toteutumisessa korostuu varhaiskasvatusyksikössä ja koulussa toimivien aikuisten malli. Oppilaita kohdellaan yhdenvertaisesti ja heitä rohkaistaan kohtelemaan muita yhdenvertaisesti. Yhteisön tehtävänä on rohkaista oppilasta toimimaan ja opiskelemaan ilman ennakkoasenteita erilaisista rooleista. Oppilaalle tarjotaan valinnanmahdollisuuksia ja heitä ohjataan tekemään tiedostettuja ratkaisuja. Monimuotoisten työtapojen valinnassa korostetaan oppilaan yksilöllisiä lähtökohtia ja niiden huomioonottamista.
Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen
Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön ja kestävään tulevaisuuteen näkyy kaikessa varhaiskasvatusyksikön ja koulun toiminnassa sekä valinnoissa, joita arjessa tehdään. Kestävän tulevaisuuden rakentamisen ja vastuullisen ajattelun perusedellytys on suhde luontoon.
Koulun ja varhaiskasvatusyksikön opetussuunnitelmaan sisältyy kestävän kehityksen toimintamallit. Niitä tarkennetaan vuosittaisessa suunnitelmassa.