Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu

• Vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua voidaan tarvita vaikkapa tilanteessa, jossa oppilas siirtyy suppealla kielitaidolla perusopetukseen yläluokille ja hänellä on esim.
  • lyhyt koulunkäyntihistoria ja/tai
  • oppimisen pulmia.
• Tällöin eteen voi tulla tilanne, jossa joidenkin oppiaineiden hyväksytty suorittaminen ja luokalta toiselle siirtyminen on haasteellista.
• Tällaisessa tilanteessa oppilas kannattaa siirtää vuosiluokkiin sitomattomaan opiskeluun (vsop). Vuosiluokkiin sitomattomassa opiskelussa lukuvuoden aikaiset hyväksytyt oppiaineiden suoritukset jäävät voimaan, vaikka oppilas ei kaikkia oppiaineita saisikaan hyväksytysti suoritettua (ja jäisi normaalitilanteessa luokalle).
• Vuosiluokkiin sitomattomassa opiskelussa oppilaan on mahdollista siirtyä aina seuraavalle vuosiluokalle ja jatkaa koulunkäyntiä osana omaa luokkaansa.
• Jos jonkin oppiaineen suorittaminen jää kesken, sitä jatketaan seuraavana lukuvuonna. Alemmilta luokilta puuttumaan jääneitä suorituksia oppilas tekee osana omaa luokkaansa. Erilaisia oppimista tukevia toimia ja tuntijärjestelyjä yleensä kuitenkin tarvitaan.
• Mikäli yhdeksänen luokan lopussa oppilaalla on yhä puuttuvia suorituksia, hän jatkaa opiskelua yhdeksännen luokan oppilaana, kunnes hän saa peruskoulun päättötodistuksen tai siirtyy aikuisten perusopetukseen jatkamaan opintojaan loppuun.

HUOM! Mikäli S2-oppilas opiskelee vuosiluokkiin sitomattomasti, hänelle tulee laatia S2-suunnitelman lisäksi myös oppimissuunnitelma! Oppimissuunnitelmaan kirjataan eri oppiaineiden opintokokonaisuudet, niiden suorittamisjärjestys, tavoitteet sekä opiskelu- ja arviointitavat.

Vapautus ruotsin opiskelusta

- Ks. tarkemmin täältä:
https://peda.net/kouvola/perusopetus/maahanmuuttajaopetus/s2-oppilas-eri-oppiaineiden-tunneilla/vapauttaminen-ruotsin-kielen-opiskelusta.


Seitsemännellä luokalla päättyvät taito- ja taideaineet:

- Mikäli oppilas siirtyy perusopetukseen esimerkiksi kahdeksannelle luokalle, on pohdittava, miten oppilas saisi suoritettua seitsemännellä luokalla päättyneet oppiaineet (esim. kotitalous, kuvataide).
- Tämä voidaan mahdollistaa esim. valinnaisaineiden avulla.

Aikuisten perusopetukseen siirtyminen

Perusopetuslain 26 §:n mukaan oppivelvollisuuteen kuuluvan perusopetuksen eli ”lasten perusopetuksen” suorittaminen päättyy siihen, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai viimeistään lukuvuoden koulutyön päättyessä sinä kalenterivuonna, jona oppilas täyttää 17 vuotta. Jos perusopetuksen suorittaminen on tässä vaiheessa kesken, oppilas siirtyy aikuisten perusopetukseen. Oppivelvollisuuslakia on kuitenkin muutettu 1.8.2022 lukien siten, että oppivelvollisuutta voi suorittaa myös jatkamalla perusopetuslain 26 §:n mukaisessa lasten perusopetuksessa, jos perusopetuksen järjestäjä tämän mahdollistaa. Ohjauksen yhteydessä on harkittava aina tapauskohtaisesti myös sitä, onko lasten perusopetuksessa jatkaminen oppivelvolliselle paras vaihtoehto ottaen huomioon oppilaan kokonaistilanne ja erityisen tuen tarve. Harkinnassa on otettava huomioon oppivelvollisen lapsen etu.

Oppivelvollisuudesta: Oppivelvollisuuslain mukaan Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Lapsi katsotaan oppivelvollisuuslakia sovellettaessa Suomessa vakinaisesti asuvaksi, jos hänellä on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa. Jos henkilöllä on väestötietojärjestelmään merkitty kotikunta, henkilö kuuluu oppivelvollisuuden piiriin. Jos kotikuntaa ei ole, henkilö ei kuulu oppivelvollisuuden piiriin. Jos henkilö oleskelee tilapäisesti Suomessa opiskelutarkoituksessa (esim. vaihto-opiskelu) eikä hänellä ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa, hän ei kuulu oppivelvollisuuslain ja siihen liittyvän maksuttomuuden piiriin. 

Perusopetuksen oppimäärään sisältyvien opintojen suorittaminen valmistavan opetuksen aikana (erityinen tutkinto)

Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaan omaan opinto-ohjelmaan voi kuulua perusopetuksen oppimäärän mukaisia eri oppiaineiden opintoja. Oppilas voi saada todistuksen edellä mainittujen opintojen hyväksytystä suorittamisesta osallistumalla perusopetuslaissa tarkoitetuun erityiseen tutkintoon. Erityisesti tätä tulee hyödyntää oppilaiden kohdalla, jotka siirtyvät valmistavasta opetuksesta 8. tai 9. luokalle. He voivat esim. suorittaa päättötodistusta varten vaadittuja taito- ja taideaineita valmistavan opetuksen aikana.

Lisätietoja Perusopetukseen valmistavan opetussuunnitelman perusteista (OPH 2015): https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelman-perusteet

TAI Kouvolan valmistavan opetuksen opetussuunnitelman luvusta 9 : https://peda.net/kouvola/perusopetus/ops/perusopetukseen-valmistavan-opetuksen-opetussuunnitelma.

Aikaisempien opintojen huomioiminen (esim. päättöarvosana lähtömaasta)
- Oppilas on voinut lähtömaassa saada päättöarvosanan jostain oppiaineesta, vaikka ei ole ehtinyt saada päättötodistusta (vrt. Suomessa annettu arvosana esim. kotitaloudesta 7. luokalla.).
- Tällaista oppilaan lähtömaassaan saamaa suoritusta tai arvosanaa ei voi käyttää sellaisenaan jonkin oppiaineen hyväksymiseen perusopetuksessa Suomessa. Esim. opetussuunnitelmat voivat olla erilaisia. Käytännössä niiden vertaaminen keskenään on myös hankalaa. 
- Tällaisissa tapauksissa oppilas voi suorittaa oppiaineen kokonaisuudessaan esim. osallistumalla opetukseen muun luokan kanssa.
- Opettaja voi myös kartoittaa osaamista muilla tavoin (näytöt, kokeet, tehtävät) ja täydentää aukkokohtia täsmäopetuksessa. Tällainen on tarpeen etenkin silloin, kun oppiainetta ei enää opeteta oppilaan luokka-asteella (esim. oppilas aloittaa koulunkäynnin Suomessa 8. luokalla ja jokin oppiaine on päättynyt jo 7. luokalla). Tällä tavoin oppilas voi lyhyessäkin ajassa saada oppiaineen hyväksytysti suoritettua.