Hankesuunnitelma / Anu Kärkkäinen

1. Johdanto

Kouvolan keskustassa on suuri Urheilupuisto, josta löytyy nimensä mukaisesti erilaisia urheilutoimipisteitä kuten frisbeegolfrata, skeittipuisto sekä lihaskuntoa kohentamaan tarkoitettuja ”voimailualueita”. Puistoa ympäröi uimahalli, pesäpallostadion, jäähalli sekä yleisurheilukenttä. Alue on laaja nurmikenttineen, vesiaiheineen ja istutuksineen. Voisi jopa puhua kaupunkilaisten olohuoneesta, sillä usein puistossa näkyy myös ystäväporukoita tai perheitä picnicillä. Puistossa siis viihdytään.

Puiston itäreunalla sijaitsevalla Urheilupuiston koululla sen sijaan ei ole oikeastaan minkäänlaista oleskelupihaa eivätkä oppilaat saa turvallisuussyistä poistua koulualueelta esimerkiksi puistoon.

Urheilupuiston koulu on yhtenäiskoulu, joka sijaitsee Kouvolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Koulussa on noin 400 oppilasta luokilla 7-9. Koulussa toimii myös Kouvolan ainoat yläkoulun liikuntaluokat.

Oppilaat saavat viettää välitunnit halutessaan myös sisällä, sillä koulun piha-alue on pieni eikä siellä juurikaan ole mitään mielekästä tekemistä. Sisällä istutaan suuressa aulassa erilaisilla sohvilla kännyköitä näppäillen ja kavereiden kanssa jutellen. Tilaa ei ole paljon, mutta tunnelma on sitäkin tiiviimpi.

Oppilailta tulee jatkuvasti palautetta liian vähäisistä istumapaikoista, mutta koska ulkona ei ole istumapaikkoja lainkaan, siellä ei ole tungosta. Pihalla käy muutamia poikaporukoita pelailemassa pihasählyä tai ihastelemassa kavereiden mopoja, sillä piha on käytännössä parkkipaikka. Pihaa reunustaa muutama puu ja pensasaita, mutta siellä ei ole esimerkiksi pöytäryhmiä tai edes penkkejä, jotka voisivat houkutella nuoret edes istuskelemaan ulos.

Hankkeella pyritään lisäämään yhteisöllisyyttä sekä muuttamaan välituntikäytänteitä ja saada sekä oppilaat että henkilökunta viihtymään paremmin myös ulkona. Tarkoituksena on myös kehittää ulkona oppimisen kulttuuria, vihreitä oppimisympäristöjä sekä osallistuttaa oppilaita luomaan viihtyisämpi ympäristö välitunneille sekä opiskeluun.

2. Hankkeen tarve

Oppilaat eivät viihdy ulkona. Sisällä ei ole tilaa ja ilma muuttuu helposti tunkkaiseksi, kun vajaa 400 oppilasta istuu samoissa tiloissa parhaimmillaan jopa puoli tuntia kerrallaan. Piha-alue on lähinnä parkkipaikkana eivätkä oppilaat näin ollen löydä mitään mielekästä tekemistä pihalta, jolloin välitunnit istutaan siis pääasiassa sisällä.

Oppilaiden jaksamisen kannalta olisi tärkeää saada vähän liikuntaa ja happea välituntien aikana, kun jo oppitunnit istutaan paikoillaan luokissa. Yhtäjaksoista istumista tulisi kaikkien tutkimusten mukaan välttää. Koululaiselle voi helposti tulla päivän aikana 6-7 tuntia istumista ja vain 5-6 siirtymistä luokasta toiseen ja silläkin välillä istutaan aulassa.

Hankkeen tarkoituksena onkin lisätä koulun sisä- ja ulkoalueiden viihtyvyyttä ja toiminnallisuutta erilaisten vihreiden oppimisympäristöjen avulla. Oppilaille halutaan tarjota houkutteleva vaihtoehto sisällä vietetyille välitunneille eli ulos tulisi lisätä erilaisia oleilualueita, istuinryhmiä ja mahdollisuuksia viihtyä kavereiden kanssa myös ulkoilmassa.

Ulkona oppiminen on loistava tapa saada nuoret liikkumaan oppitunnilla istumisen sijaan ja vihreillä oppimisympäristöillä luodaan ympäristö, jossa oppiminenkin on mielekästä. Olen itse kotitalouden opettaja ja kannoin syksyllä kotona kasvattamiani hyötykasveja luokkaan, jotta oppilaat saisivat nähdä miten helposti esimerkiksi yrttejä, perunoita ja paprikoita voi kotona kasvattaa. On ollut ilo huomata, miten toisestakin luokasta tullaan kysymään, saako yrttejä ottaa. Luonto on minulle itselleni erittäin tärkeä ja olen vähän myös huolissani siitä, että lapset ja nuoret etääntyvät luonnosta liikaa viettäessään suurimman osan vapaa-ajastaan jonkun älylaitteen parissa. Tuomalla vihreitä oppimisympäristöjä oppilaiden käden ulottuville, olen jo saanut huomata positiivisia vaikutuksia. Juuri siksi haluan lisätä niitä koulumme lähiympäristöön, jotta mahdollisimman moni pääsisi niitä hyödyntämään ja vahvistamaan luontosuhdetta sitä kautta.

Olen koulussa uusi opettaja ja siksi olenkin kartoittanut alkutilannetta omien havaintojeni lisäksi keskustelemalla rehtorin, opettajien ja muun henkilökunnan kanssa. Ongelmiksi katsottiin sisäilman laadun heikkeneminen, liiallinen istuminen, roskaaminen ja ajoittain melu sekä rauhattomuus. Jos edes osa oppilaista viihtyisi osan välitunneista ulkona, tilanne muuttuisi paljon paremmaksi.

Urheilupuiston koulun opetussuunnitelmassa sanotaan että: Pyrimme siihen, että jokainen kouluyhteisömme jäsen tuntee Urheilupuiston koulun omakseen heti ensimmäisestä koulupäivästä. Yhteisöllisyyttä korostamme esimerkiksi siten, että jokainen meistä jättää aina lukuvuoden aluksi oman kädenjälkensä koulumme symboliin, joka on kämmenenjäljistä muodostettu sydän. Samalla omalla kädenjäljellämme sulaudumme osaksi kyseisen lukuvuoden Urheilupuiston koulun yhteisöä. Ajatuksena on, että ”teemme työtä suurella sydämellä”. Tavoitteemme on luoda kouluumme oppilaita kunnioittava ja kuunteleva työskentelyilmapiiri, jossa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon oppilaiden erityistarpeet. Otamme oppilaat mukaan koulutyön suunnitteluun, ja valitsemme työskentelymenetelmät niin, että ne tukevat eri tavalla oppivien oppilaiden oppimista tai toisen ihmisen kuuntelemista ja kunnioittamista. Koulun tehtävä on tiedollisten taitojen ohella antaa arkielämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Tärkeää on, että koulumme oppilaat oppivat akateemisten tietojen lisäksi hyviä käytöstapoja ja arkielämän pelisääntöjä, joita myöhemmässä elämässä tarvitaan. Positiivisen ajattelun avulla pyrimme luomaan oppilaille oppimista tukevia elämyksiä, jotka motivoivat oppimaan lisää, niin yksittäisellä oppitunnilla kuin vaikkapa myöhemmin jatko-opinnoissa.

Tavoite on kunnianhimoinen, mutta tavoittelemisen arvoinen ja toivoisimme, että osaksi tämän hankkeen avulla saisimme sitä näkyvämmin esille ja konkreettisemmin osaksi koulumme arkea.

3. Hankkeen tavoitteet

Koulun pihalla on yksi kasvulaatikko, mutta niitä tulisi olla huomattavasti enemmän, jotta niitä voitaisiin aidosti hyödyntää opetuksessa. Tavoitteena on siis lisätä erilaisia kasvulaatikoita, joissa voisi kasvattaa helposti hoidettavia kasviksia, yrttejä ja salaatteja muita kasveja, jotka toimisivat vihreinä oppimisympäristöinä ja joiden satoa voitaisiin hyödyntää ainakin biologiassa ja kotitaloudessa.

Biologian ja maantiedon opettajilta on tullut toive, että hankkeeseen voisi liittää myös muuta ulkona oppimista, joten ulos voisi hankkia vaikka säähavaintoaseman.

Pihalla ei ole istumapaikkoja, joten selvitämme, miten voisimme saada sellaisia vähillä kustannuksilla. Kyseeseen voisivat tulla kaupungin varastoilta löytyvät penkit tai oppilaiden työstämät lastauslavoista koottavat sohvat.

Sisälle olisi toiveena jonkinlainen viherseinä sekä jätteiden lajittelupiste aulaan.

Kotitalousluokassa on kokeilussa Bokashi-kompostori ja sen lisäksi otetaan uudestaan käyttöön erilaisia minikompostoreita kuten matokompostori. Myös ison lämpökompostorin hankintaa pihalle suunnitellaan. Oman mullan tuotanto tekisi kasvien viljelystä mielekkäämpää.

Tavoitteena on myös osallistaa oppilaita ja saada heitä mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Näin lisäisimme myös yhteisöllisyyttä koulussamme. Koulumme oppilaat lokeroituvat herkästi eri luokka-asteisiin, liikuntaluokkiin ja tavallisiin, pienryhmiin ja yleisopetuksen ryhmiin ja niin edelleen ja tähän toivomme saavamme muutosta. Jalkauttamalla suunnittelutyötä oppilaille, järjestämällä työpajoja ja lisäämällä toimintaa välitunteihin ja oppitunteihin, toivomme voivamme madaltaa eri ryhmien ja yksittäisten oppilaiden kynnystä työskennellä ja viihtyä välitunneilla ja jopa vapaa-ajalla yhdessä eli lisäämään yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tämä loisi koulumme entistä paremman ilmapiirin sekä lisäisi viihtyvyyttä.

Alustavan suunnittelun pohjalta laadittu tavoite- ja idealista:

• jätteiden lajittelun tehostaminen
• jätteiden vähentäminen
• jätteiden vaikutus ekosysteemiin
• jätevedet; minne menevät ja mitä niille tehdään
• vastuu omasta ympäristöstä
• pihan ja lähiympäristön siivousta; Roska-päivässä-liike, roskajuoksu
• ruokahävikin vähentäminen
• ResQ club ja hävikkiruoka
• vastuullinen kuluttaminen
• puhelimet, kertakäyttömuoti
• vierailijoita
• vihreät oppimisympäristöt koulun pihalle
• posterit, infotv (oppilaiden töitä näkyvillä, sloganeita esim. eri kielillä)
• teemapv/iltapäivät viikolla ma 25.5. tai ma-ke 18.5, 19.5.,20.5.
• Dokumentit: esim. Stacey Dooley: Totuus halpamuodista
• Minecraftissa ympäristöystävällisen koulun rakentaminen
• Jokainen hoitaa ympäristöteemaa omilla oppitunneilla lukuvuoden aikana
• oppilaille: ideoi jätteiden lajittelu koulun yhteisissä tiloissa, hävikkiruuan vähentäminen, työpajat kevättapahtumaan yhdessä biologian opettajien kanssa

4. Hankeorganisaatio ja tarvittavat sopimukset

Hanketta ohjaa koulumme monialaiset oppimiskokonaisuudet- tiimi eli minun lisäkseni 7 opettajaa ja yksi koulunkäynnin ohjaaja. Olen itse tiimin vetäjä. Lisäksi suuremman roolin ottavat ainakin rehtori ja biologian- ja maantiedon opettajat, muiden opettajien osallistuessa niin paljon, kuin oman oppiaineen sisältöön sopii.

Yhteistyötä toivomme voivamme tehdä Kymenlaakson jäte Oy:n, Kouvolan Veden, KSS Energian, Suomen luonnonsuojeluliiton, WWF:n,4H:n, Animalian ja muiden vastaavien tahojen kanssa. Yhteistyötahot selviävät tarkemmin suunnittelun edetessä, sillä tarkoitus olisi antaa Syventävän biologian oppilaiden suunnitella työpajoja tapahtumaan, joka toteutetaan toukokuun lopulla.

5. Hankkeen aikataulu ja vastuut

6. Hankkeen budjetti

7. Hankkeen riskiarviointi

8. Hankkeen seuranta

Hankkeen toteutumista seurataan kokouksissa, työryhmissä sekä hankkeeseen luoduilla sähköisillä kanavilla kuten wilma-viestialustalla ja pedanetissa.

9. Hankkeesta tiedottaminen.

Tapahtumasta tiedotetaan pedanetissa ja koulun verkkosivuilla. Tapahtumaan kutsutaan paikallislehti Kouvolan Sanomat.