1. Etsi vihkosta vanha muistiinpano otsikolla "Nationalismi" ja lue se.

2. Selitys: Suomessa nationalismin ajasta käytetään nimeä kansallinen herääminen. Sillä tarkoitetaan, että suomalaiset heräsivät huomaamaan olevansa yksi kansa, suomalaisten kansa.

3. Lue kappale 25 ja kopioi muistiinpano vihkoon. Muistiinpano löytyy tältä sivulta.

4. Tee tehtävät 1 ja 5 sivulta 174. Ei muita.

5. Selitys: Johan Ludwig Runeberg on tunnettu runoilija. Runoissaan hän loi isänmaallista henkeä Suomeen. Hän oli oman aikansa superjulkkis. Kun Runeberg myöhemmin kuoli, Porvoon kaupungin kaupat olivat kiinni koko päivän ja hautajaissaattue ulottui melkein koko kaupungin halki. Hänelle pystytettiin patsas Helsingin keskustaan pari vuotta kuoleman jälkeen ja patsaan paljastustilaisuudessa ihmiset kiipeilivät läheisten kerrostalojen katoille nähdäkseen paremmin - niin paljon väkeä oli kokoontunut paikalle. Tärkeä henkilö siis ennen ja yhä nykyään. Hänestä on varmasti puhuttu myös äidinkielen tunneilla.

Runeberg halusi runoillaan kuvata, millainen on tavallinen suomalainen. Se oli tuohon aikaan merkillistä. Kaikki runot yleensä kertoivat kuninkaista tai sotasankareista, mutta Runeberg kirjoitti runon talonpojasta, Saarijärven Paavosta. Paavo oli kuviteltu henkilö ja myöhemmin hänestä tulee suomalaisen stereotypia. Runeberg oli siis nationalisti ja halusi kannustaa suomalaisia suomalaisuuteen. Itsenäisyydestä ei vielä uskallettu edes haaveilla.

6. Lue runo Saarijärven Paavo ja vastaa kysymyksiin:
- Mitä ongelmia Paavolla oli?
- Miten hän yritti ratkaista ongelmat?
- Miten Paavo suhtautui naapuriin?
- Kuvaile Paavon luonnetta neljällä adjektiivilla: millainen mies Paavo on?
- Ovatko suomalaiset nykyään Paavon kaltaisia sinun mielestäsi?


Sanastoa runoon:
halla = kun keväällä on pakkasta yöllä, yöpakkanen
uurain käsin = ahkerasti, uurastaen
nietos = lumi
oras = pieni vasta kasvun aloittanut vilja
tähkäpää = vilja
varron, vartoa = odottaa
huurteessa, huurre = kärsinyt pakkasesta, pienessä jäässä