Hindulaiset puhuvat dharmasta eli ikuisesta järjestyksestä. Omaa uskontoaan he kutsuvat nimellä hindu dharma eli intialainen järjestys. Dharma antaa elämälle suunnan ja osoittaa ihmiselle hänen paikkansa.

Brahman on maailmansielu. Siitä kaikki muodostuu ja siihen kaikki lopulta yhtyy.
Atman on yksilösielu. se on ihmisellä itsellään ja se on kuolematon ja ikuinen. Se syntyy aina uudelleen uuteen ruumiiseen. Ihmisen omat teot ratkaisevat, millaiseen ruumiiseen sielu seuraavassa elämässä siirtyy.
Samsara tarkoittaa sielunvaellusta.
Karman laki tarkoittaa sitä, että hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja pahat teot johtavat kärsimykseen.
Moksa eli pelastus. Sielu kiertää kehää eli vaeltaa syklissä niin kauan, kunnes ihminen vapautuu ja saavuttaa moksan.

Moksaan päästään oivaltamisen kautta. Hindujen tärkeässä Bhagavad-tekstissä oivallukseen tarvitaan kolme tietä:

1. tiedon tie
2. tekojen tie
3. rakkauden tie.

Tiedon tiellä ihminen opiskelee pyhiä tekstejä sekä harjoittaa itsekuria ja mietiskelyä. Mietiskelyllä ja meditaatiolla on tuhansia vuosia vanhat perinteet, ja eräs keskeinen menetelmä siihen on jooga. Jooga on ruumiin ja mielen harjoittamisen menetelmä, johon usein liittyy askeettinen elämäntapa. Ohjaajana mietiskelyssä toimii guru.

Tekojen tiellä ihminen pyrkii työskentelemään ja toimimaan epäitsekkäästi sekä pyhittämällä toimintansa jumalille. Näin hyvä karma lisääntyy ja huono häviää. Sieluansa ihminen puhdistaa kylpiessään pyhässä Ganges-joessa. Tosin fyysinen puhdistautuminen on melko kyseenalaista niin saastuneessa vedessä.

Rakkauden tiellä ihminen siirtyy jumalien palvontaan, jolloin ihminen tavoittelee henkilökohtaista yhteyttä johonkin jumalaan. Tämä näkyy lukuisissa temppelipaikoissa Intiassa.