Ihminen on uskonut korkeampiin voimiin jo kymmeniä tuhansia vuosia ennen kuin maailmanuskonnot syntyivät. Uskontojen historia on siis huomattavan pitkä.

Haudoista löytyneet aseet ja aarteet ovat selvä merkki varhaisesta uskonnollisuudesta. Metsästysonnea tavoittelevat luolamaalaukset liittyvät myös uskonnollisuuteen. Eri puolilla maailmaa syntyneillä varhaiskantaisilla uskonnoilla oli monimuotoisia käytäntöjä ja nykyisiinkiin uskontoihin verrattavia opinkappaleita. Varhaiskantaisia uskontoja esiintyy edelleen syrjäisten alkuperäiskansojen keskuudessa. Siksi niitä monesti kutsutaan myös nimellä alkuperäiskansojen uskonnot.

Alkuperäiskansojen elämään kuuluvat metsästyksen lisäksi erilaiset uhrausriitit sekä vainajien ja jumaluuksien palvonta. Myös luontoa palvotaan. Luonnossa on paljon pyhiä paikkoja, kuten järviä, puita ja kallioita. Paikkoja ja ihmisiä suojellaan tabuiksi kutsutuilla kielloilla ja rajoituksilla. Luonnossa on henkiä ja jumalia. Niitä palvotaan ja usein myös pelätään. Uskoa luonnon henkiin ja jumaliin kutsutaan animismiksi. Alkuperäiskansojen uskonnot ovatkin animistisia uskontoja.