Miten Agricolan kirjoittamistapa eroaa nykyisestä?

• Äänteiden merkitsemisestä:
  • Konsonanttien ja vokaalien kestot vaihtelevat sekä konsonanteissa (oppe>opi) että vokaaleissa (nin>niin, Jesus>Jeesus, laina>lainaa).
  • Tekstissä uo-diftongi on merkitty pitkänä tai lyhyenä o:na (noori>nuori, toori>tuore, somen>suomen).
  • V-kirjain ei ole käytössä (wanha>vanha, hyue>hyvä).
  • Usein ä-äänne on merkitty e-kirjaimella (keskyt, hyue, teste, elemes) – kuitenkin sydän.
  • Käytetään sekaisin i:tä ja j:tä: usein i on i (noori, joilla) ja j on j (joilla, Jumalan), välillä kuitenkin j:tä merkitään i:llä (ia>ja, iotca>jotka) ja pitkää i:tä merkitään ij:llä (sijs>siis, nijte>niitä)
  • Joskus p on merkitty p:llä (oppe, lapsi), joskus b:llä (ombi).
  • Joskus k on merkitty k:lla (keskyt>käskyt, kielen, laki), joskus c:llä (iotca>jotka, Cristus, alcu).
  • D:n tilalla on dh (taidhat).
• Yhdyssanoja ei ole (alcu oppi).
• Isoja alkukirjaimia on nykyistä enemmän (Sydhen, Somen kielen, Sielun Hirmutta, Elemes, Armons)
• Sanat ovat saattaneet lyhentyä lopusta (mutt, elemes>elämässä, armons)

Mitä muita eroja huomaat?

• Tekstissä on erikoisia sanavalintoja: tuore sydän, taitaa kieltä, alkuoppi, hirmuttaa-verbi, armon lainaaminen; lisäksi säkeessä laki se sielun hirmuttaa on sana se turha (artikkelin omaista käyttöä).
• Tekstissä esiintyy erikoisia taivutuksia: onpi (nyk. on), opi Jumalan mielen (nyk. mieli), taidat suomen kielen (nyk. osata kieltä), sen lohduttaa (nyk. lohduttaa sitä), lue ilman este (nyk ilman estettä), sinun lainaa (nyk. sinulle).
• Käytetään erikoisia sanajärjestyksiä (osa voi johtua myös tekstin runomuotoisuudesta): joilla onpi sydän tuore (nyk. tuore sydän), niitä muista elämässä aina (nyk. muista niitä aina), Jeesus sinun armonsa lainaa (nyk. lainaa sinulle armonsa).