Lähde: Pixabay (CC0)

Jo nyt on hyvä ruveta tekemään tosiaan töitä hyvän päättötodistuksen eteen. Näin rupeat keräämään itsellesi sellaista osaamista, jonka päälle on jatkossa hyvä rakentaa. Opiskelun tavoitteena ei ole niinkään muistaa asioita ulkoa kuin todella ymmärtää, miten ne liittyvät aiemmin oppimaasi, elämääsi ja muissa aineissa opeteltaviin asioihin.

Oppimisvaikeudet tai muut haasteet opinnoissa voivat hidastaa opiskeluasi, mutta eivät estä sinua luovimasta kohti tavoitettasi. Tiesitkö, että esimerkiksi IKEAn perustajalla oli vaikea lukihäiriö? Löytämällä omat tapansa oppia hän perusti yrityksen, jonka tuotteita löytyy nykyään kodeista ympäri maailmaa.

Pyydä tarvittaessa apua aineenopettajaltasi, jos huomaat, että sinulla on hankaluuksia jossakin aineessa. Tällöin voit saada tukiopetusta opettajaltasi. Voit myös pyytää apua erityisopettajalta tai opolta, jos epäilet, että sinulla on oppimisen pulmia. Joidenkin oppilaiden on valitettavasti tehtävä enemmän töitä pärjätäkseen opinnoissa yhtä hyvin kuin toiset. Se voi tuntua epäreilulta, mutta opettaa rutkasti sinnikkyyttä!

Usko mahdollisuuksiin oppia auttaa oppimaan

Uskotko, että ihmiset syntyvät luonnostaan lahjakkaina joissakin jutuissa? Toisilla esimerkiksi on ”kielipäätä” ja toisilla vaan ei. Vai ajatteletko, että kuka tahansa voi oppia mitä tahansa, kunhan jaksaa harjoitella riittävästi?

Ajatuksemme siitä, pystymmekö oppimaan uutta, vaikuttaa siihen, kuinka hyvin oikeasti opimme. Näistä erilaisista tavoista ajatella ihmisten mahdollisuudesta kasvuun puhutaan kasvun ajattelutapana (growth mindset) ja pysyvyyden tai muuttumattomuuden ajattelutapana (fixed mindset).

Lähde: Unsplash (CC0) / Muokkaus Sara Peltola

Millaisia eri tapoja opiskella on olemassa?

Opimme parhaiten, kun käsittelemme tietoa itse aktiivisesti. Pelkkä lukeminen ei siis useinkaan saa aikaan parhaita tuloksia, vaan opiskeltavasta asiasta pitää tehdä ”omansa”. Tämä voi tapahtua esimerkiksi asioista keskustelemalla, opettamalla niitä muille tai tuottamalla niiden pohjalta uutta tietoa. Tapoja on kuitenkin paljon muitakin ja lisää voi aina keksiä! Yksinkertaistettuna oppimisessa ei niinkään ole kyse muistamisesta vaan ymmärtämisestä.

Opittavan asian aktiivinen työstäminen voidaan jakaa neljään askeleeseen:

Käytät oppimisessa jatkuvasti kaikkia aistejasi. Yleensä mieleen jää parhaiten asia, jonka olet havainnut usean eri aistin kautta. Näköaistin kautta näemme esimerkiksi PowerPoint-esitykset, videot tai kuvat kirjan sivuilla. Kuuloaistin kautta kuulemme, mitä opettaja puhuu tunnilla. Kuuloaistia hyödynnät myös, kun keskustelet parisi tai ryhmäsi kanssa tai kun opettelet muistamaan asioita rytmien tai musiikin kautta.

Monille jää mieleen luokkahuoneen tunnelma tai se, miten opettaja elehti ja liikkui luokassa. Usein oppi jää parhaiten mieleen, kun on saanut itse tehdä ja kokeilla. Esimerkiksi kotitaloutta olisi mahdotonta opiskella pelkkiä reseptejä lukemalla.