Yksilöliikkuvuudet
IES Enric Valor – Castalla, Alicante, Espanja – 27.9. -16.11.2025 / Venla
IES Enric Valor – Castalla, Alicante, Espanja – 27.9. -16.11.2025 / Venla
Vaihto oli unohtumaton ja antoisa kokemus: kielitaitoni kehittyi hurjasti, sain paljon uusia ystäviä ja pääsin
tutustumaan kulttuuriin sekä itsenäistymään aivan uuden arjen parissa. Arkeen ja erilaisiin tapoihin totuttelemisessa meni hetki, mutta pääsin jatkamaan musiikkiharrastustani, mikä toi arkeen myös tutumpaa puolta. Orkesterisoitto olikin ehkä suosikkikokemukseni vaihdossa paikallisten häiden lisäksi.
Jännitin alkuun, miten selviäisin soittotunneilla tai orkesteriharjoituksissa kielitaidollani, mutta kommunikaatio osoittautui nopeasti jopa helpommaksi kuin muuten. Tutun asian parissa olikin todella helppoa ymmärtää toisia. Orkesterissa porukka oli myös aivan mahtava ja yhteisöllinen ja sainkin sieltä monia ystäviä.
Valmistuimme koko vaihtoni ajan Santa Cecilian juhlapäivän konsertteihin, jotka osuivat juuri ennen paluutani Suomeen. Konsertit sujuivat hyvin ja oli hienoa päästä soittamaan etenkin juuri muusikoille tärkeässä juhlassa, Santa Ceciliaa pidetään musiikin ja muusikoiden ”suojelijana”.
Espanjassa puhallinorkesterikulttuuri on myös aivan eri tasoa kuin Suomessa. Näinkin pienessä
paikassa taso oli korkea ja mukana oli myös ammattilaisia. Konsertissa soittajia oli jopa reilut 120!
Pidin myös siitä, kuinka harrastus toi arkeen hieman rutiinia. Soittotunteja oli kerran viikkoon ja orkesteriharjoituksia kahdet tai kolmet viikossa. Harrastukset painottuvat Espanjassa usein iltaan ja välillä harjoitukset loppuivatkin vasta 22.30, jonka jälkeen oli vielä iltaruoka. Tämä koko espanjalaisten päivä- ja ruokarytmi vaati kyllä totuttelua, mutta loppupuolella vaihtoa arki tuntui aivan tavalliselta.
Yhteismusiikki opetti minulle paljon espanjalaisesta kulttuurista ja pääsin orkesterin mukana myös juhlimaan konserttien jälkeen. Konserttipäivät olivat ehdottomasti ikimuistoinen ja hyvä tapa päättää vaihto.
Espanjassa nautin erityisesti paikallisten yhteisöllisyydestä. Oli ihanaa kuinka mukavia ja avoimia ihmiset olivat ja
kuinka helposti porukoihin pääsi mukaan. Erasmus-vaihdot ovat hieno mahdollisuus, johon kannattaa ehdottomasti tarttua. Suosittelen vaihtoon lähtemistä ihan kaikille, koska sen myötä oppii paljon ja saa varmasti upeita muistoja!
IES Enric Valor, Castalla 27.9. - 16.11.2025 / Anton
Ennen vaihtoa
Vaihtoon lähtiessä mietitytti paljon, miten hyvin pystyn ymmärtämään espanjaa, ja miten
nopeasti tottuu uusiin makuihin ja ruokiin.
Hirveästi itse vaihtoon lähtö ei jännittänyt, sillä tunsin jo ”hostini” hyvin ja tiesin, että saisin häneltä tarvittaessa apua ongelmiin.
Yllättävät asiat
Tiesin etukäteen, että espanjalaiset ovat äänekkäitä, mutta en osannut arvata, kuinka paljon koulussa oppitunneilla olisi meteliä. Ensimmäisinä päivinä koulupäivän jälkeen väsytti todella paljon, ja tuli ehkä hieman ikävä hiljaisia suomalaisia oppitunteja. Espanjalaiset olivat todella avoimia, ja itse pidin paljon siitä, että toisille ihmisille puhuttiin paljon avoimemmin ja matalammalla kynnyksellä kuin Suomessa. Itsekin huomaan oppineeni vaihdon aikana olemaan avoimempi.
Ruoka-ajat olivat myös aivan erilaiset suomeen verrattuna. Aamulla ennen kouluun lähtöä syötiin vähän, jos ollenkaan, ja vasta päivällä koulussa varsinainen aamupala. Iltapäivällä koulun jälkeen syötiin lounas, ja myöhään illalla päivällinen. Erilaisiin ruoka-aikoihin tottuminen kesti jonkin aikaa, enkä totuttuanikaan pitänyt myöhäisestä päivällisestä.
Espanjassa perheen ja sukulaisten rooli arjessa oli paljon suurempi kuin Suomessa. Isovanhempia nähtiin useita kertoja viikossa, kun he tulivat auttelemaan kotitöissä. Viikonloppuisin käytiin syömässä vuoroin toisella ja vuoroin toisella mummolla. Pienessä Castallassa tuntui myös, että kaikki tunsivat toisensa, ja vähemmänkin tuttuja ihmisiä tervehdittiin aina.
Ruoka
Uusiin makuihin ja ruokiin tottui aika nopeasti, vaikkakin merenelävien syöminen vaati totuttelua.
Syöminen varsinkin viikonloppuisin oli melkein kuin jonkinlainen rituaali. Ensin syötiin alkupala, sitten ruoka, jonka jälkeen jälkiruoka ja vielä kahvi ja/tai maistiainen alkoholia. Pääsin maistamaan mm. paellaa, ja paikallista Castallan ”Gazpachoa”. Ulkonäöstään huolimatta Gazpacho oli hyvää, vaikka sen maut olivatkin täysin uusia.
Kieli
Reissuun lähtiessä osasin kyllä espanjaa jonkin verran, mutta espanjan tunneilla sitä ei kuitenkaan joutunut käyttämään ”tositilanteissa”. Ensimmäisinä viikkoina kielen puhuminen oli haastavaa, ja vaati todella paljon työtä, jotta ymmärsi kieltä. Aluksi muiden täytyi hidastaa puhumistaan, jotta ymmärsin heidän sanomisiaan, mutta viikkojen kuluessa opin ymmärtämään kieltä myös nopeamminkin puhuttuna. Ymmärtäminen ei kuitenkaan ihan sille tasolle yltänyt, että olisin ymmärtänyt kaiken ympärilläkin puhutun. Toisaalta se voi johtua siitäkin, että Castallassa äidinkieli on Valencian kieli, eikä espanja. Vaihdon loppua kohden huomasin puhuvani ja ymmärtäväni espanjaa yllättävän sujuvasti, ja vaihdon jälkeen voin sanoa espanjan kielitaitoni parantuneen huomattavasti.
Kokemuksia
Kävimme host-perheeni kanssa mm. Granadassa katsomassa Alhambraa, Alicantessa, Valenciassa ja retkillä
lähialueen pikkukaupungeissa. Host-perheen isä ja äiti kertoivat matkoilla paljon espanjalaisesta kulttuurista ja eri asioiden, kuten Alhambran historiasta. Valenciassa kävimme paikassa nimeltä ”Ciudad de las Artes y las Ciencias”
Mitä kaikkea jäi käteen?
Vaihdon ansiosta sain uuden ystävän, jonka kanssa näemme varmasti vielä monta kertaa. Ymmärrykseni espanjalaisesta kulttuurista lisääntyi, ja erityisesti kielitaitoni parani huomattavasti. Vaihto oli mahtava kokemus, ja jokaiselle vaihtoon lähtöä suunnittelevalle voin suositella sitä lämpimästi!
Helmi: Embrun 3.11. - 24.11.2025 - Ranskalainen vs. suomalainen koulu: mitä eroa?
Ensimmäinen selkeä yllätys ranskalaisessa koulussa oli se, että kaikilla opiskelijoilla tuli olla eräänlainen tunnistautumislomake päästäkseen kouluun sisälle. Tämä oli kylläkin tullut huomattua jo edellisvuoden vaihtoreissulla. Minulle ei moista lomaketta annettu, joten sainkin hieman kummallisia katseita porttia vahtineelta henkilökunnalta. Kertaalleen eräs opettaja huutikin perääni ”hei neiti, näyttäkää lomakkeenne!” Vaihtoparini täytyikin sitten selitellä, ettei minulla ole semmoista. Turvallisuudesta tunnuttiin vastaavan melko paljon.
Koulupäivät Ranskassa saattoivat kestää aamukahdeksasta kuuteen asti illalla, ja lähes jokainen oppitunti kesti kaksi tuntia. Välitunteja juuri ollut. Kompensaationa ruokailuun oli varattu tunti sillä monet oppilaat käyvät syömässä kotonaan. Kouluruoassa ei rehellisesti sanottuna ollut juuri lainkaan kehumista, joten suomalaista kouluruokaa alkoi kummasti arvostaa. Kaiken lisäksi ruokailu on maksullinen. Omaksi huojennuksekseni lukujärjestykseeni valikoitui suhteellisen helppoja aineita, ja hyppytuntejakin oli. Lisäksi keskiviikon sain kokonaan vapaaksi, eli aikaa jäi kotopuolenkin koulutyöskentelylle.
Eräänä päivänä pääsin pienen selvittelyn jälkeen taidehistorian kurssin päiväretkelle Aix-en-Provenceen, Marseilllen lähistölle. Ranskalaisten opiskelijoiden puheiden perusteella tuollaisia kurssikohtaisia retkiä tuntui olevan enemmän kuin Suomessa.
Koti-Suomessa on tottunut siihen, että oppitunneilla näpytellään jonkinlaisia muistiinpanoja ja tehdään tehtäviä kirjoista tai monisteista. Ranskassa tunnit olivat kuitenkin jokseenkin erilaisia. Lukujärjestyksessäni olleen HGGSP:n (eräänlainen maantieteellinen historiankurssi) tunneilla opettaja puhui koko tunnin ajan, ajoittain kirjoitellen tärkeimpiä asioita taululle. Oppilaat kirjoittivat opettajan puheen pohjalta helposti neljäsivuiset muistiinpanot joka tunti. Taidehistorian tunnit puolestaan olivat lähes täysin keskustelua opettajan ja oppilaiden välillä. Molemmat ääripäät olivat mielestäni melko vahvasti erilaisia itselle tutuista opetustyyleistä.
Suurin yllätys oli kuitenkin kenties se, miten vaihto-opiskelijoiden vastaanotto suoritettiin. Kun Yhteislyseolle tulee vaihtareita, ensimmäisen päivän ohjelmaan kuuluu useimmiten esittelykierros koululla. Lisäksi koulu yleensä tarjoaa kauempana majoittuville matkakortin tms. avustuksia. Lisäksi vaihto-opiskelijat laitetaan usein vaikkapa Studies in English -linjan oppitunneille, jotta opiskelu olisi mielekkäämpää ja sujuvampaa. Kaikki tämä tuntui vain kaukaiselta haaveelta Ranskassa. Kolmeen rakennukseen jaettu koulu tuli tutuksi lennossa, ja eksymisiä tapahtui vielä toisen viikon loppupuolella. Opetukseen osallistuminen monella kurssilla oli jokseenkin haastavaa, sillä oma ranskan kielitaitoni ei ole mitenkään natiivipuhujan tasolla. Etenkin HGGSP:n tunnit aiheuttivat haasteita edellä mainitun opetusmetodin vuoksi, mutta kaikista tunneista onnistuttiin kuitenkin rämpimään läpi jokseenkin onnistuneesti. Vaihtoon lähtiessä kannattaakin varautua kaikenlaisiin kulttuurishokkeihin ja yllätyksiin. Matkat kuitenkin opettavat joustavuutta ja spontaaniutta, ja kaikesta selviää.
Emma: Velbert 31.10.–15.11. - Kulttuuria Saksassa
31.10. saavuimme Velberttiin ja Halloweenina tiedossa oli juhlat. Jännitti heti lähteä vaihtariparini Jeten kavereiden juhliin, mutta kaikki olivat todella ystävällisiä ja ottivat minut heti porukkaan mukaan. Kahden viikon aikana opin, että saksalaiset ovat erittäin vieraanvaraisia ja puheliaita. Ainakin Länsi-Saksan väki.
Jalkapallo on suuri osa saksalaista kulttuuria. Kävimme Jeten perheen kanssa katsomassa toiseksi korkeinta Bundesliigaa. Saavuimme peliin puolitoista tuntia ennen ja ostimme Saksan perinteiset pretzelit, hotdogit sekä juomat. Ruoka on siis isossa osassa myös Saksan kulttuuria.
Peli oli viihdyttävä ja ikimuistoinen. Kannattajat kannustivat tosissaan, mitä ei näe Suomessa. Isäntäperheeni pahoitteli, että pelissä ei ollut kauheasti katsojia. Oikeasti katsojia oli 40 000, joka on suurin yleisömäärä, missä olen ollut.
Kölnin Tuomionkirkko
Kävimme Kölnissä ihailemassa sen tuomiokirkkoa. 11.11. on karnevaalikauden aloituspäivä, joten ihmiset, varsinkin opiskelijat olivat tulleet juhlimaan tuomionkirkon aukiolle. Karnevaalikausi on ilmeisesti todella suosittu Saksassa ja se huipentuu keväämmällä suuriin juhliin. Musiikki soi ympäri kaupunkia ja alkoholia virtasi juhlijoilla. Alkoholi erityisesti kalja on tunnetusti suosittua Saksassa. Opin Saksan alkoholilainsäädännöstä sen, että alle 16-vuotiaat saavat juoda kaljaa ja viiniä ainoastaan vanhempien seurassa ja 16-vuotiaat saavat ostaa jo itse mietoja alkoholijuomia. Eroaa siis Suomesta paljon.
Nie Wieder – Ei koskaan uudestaan
Pääsimme kuulemaan tositarinan toisen maailmansodan kauheuksista erään naisen sukulaisista, jotka vietiin keskitysleirille. Tilaisuus oli todella koskettava ja monet olivat tunteellisia. Kultaisella laatalla kadulla osoitetaan kunnioitusta uhreja kohtaan. Ollessani Saksassa myös kristalliyön muistopäivää vietettiin. Kävimme vaihto-oppilaani kanssa kaupungilla syömässä ja kaduilla oli paljon kukkia ja kynttilöitä. Oli koskettavaa nähdä, kuinka saksalaiset edelleen muistavat näitä päiviä.
Aino, Janni ja Lilja: Erasmus+ vaihto Italiaan 4.10.–18.10.2025
En olisi koskaan uskonut, että Italian matkan aikana kävisin neljässä eri maassa. Kävimme Italiassa host -nuorten kanssa kolme kertaa Roomassa ja yhdellä näistä kerroista kävimme myös maailman pienimmässä valtiossa Vatikaanissa. Vatikaanissa vierailu oli kuitenkin ihan arvattavissa, sillä se on Rooman ympäröimä. Kukaan meistä ei kuitenkaan osannut arvata mutkia kotimatkassa. Finnair joutui perumaan lentoja ja meille ilmoitettiin meidän lentojen perumisesta viimeisenä iltana ennen aamun kotiin lähtöä. Pieni paniikki iski, mutta matkatoimisto sai meille uudet lennot. Jouduimme mennä kiertoreittiä Ateenan ja Zürichin kautta. Emme tosin käyneet Kreikassa ja Sveitsissä muualla kuin lentokentillä. Saimme kuitenkin lennolla nähdä Alpit ja tämä kokemus opetti, että muutoksista matkassa selviää.
Kolme tärkeintä asiaa, jotka vaihto opetti itsestä ja maailmasta
- Kielitaito kehittyy rohkeudesta käyttää sitä
Italiaan lähtiessäni italian kielitaitoni jännitti minua paljon. Mielessäni pyörivät ajatukset siitä, etten osaisi kieltä ollenkaan. Olin kuitenkin väärässä, vaikka ensimmäisinä päivinä Italiassa en ymmärtänyt juuri mitään. Kuitenkin pikkuhiljaa aloin ymmärtämään mm. host-perheeni puhetta. Oma puheeni ei ollut sujuvaa, mutta huomasin nopeasti, että yrittämistäni arvostetaan.
- Sopeutuminen uuteen perheeseen ei tapahdu päivässä
Aluksi sopeutuminen oli hankalaa, koska kaikki olivat uutta: ihmiset, tavat, ruoka, rytmi ja se, ettei ollut omaa huonetta. Vaikka sopeutuminen tuntui raskaalta, ajan kanssa elämä Italiassa alkoi tuntua miellyttävämmältä. Huomaamattani sopeuduin perheen arkeen ja tapoihin ja täten ymmärsin, että täytyy tehdä epämukavia asioita, että voi oppia.
- Uudet tilanteet näyttivät, mihin kaikkeen pystyn
Italiassa ollessani tajusin, että pystyn selviytymään paljon monimutkaisemmista tilanteista kuin olisin kotona kuvitellut, kuten hoitamaan arjen asioita vieraalla kielellä ja ottamaan vastuuta elämästäni täysin uudella tavalla. Samalla minusta tuli itsenäisempi, kun jouduin jatkuvasti omalle epämukavuusalueelle. Opiskelijavaihto Italiassa auttoi minua ymmärtämään maailmaa ja itseäni paremmin.
Asioita, joita huomaat luovan ja kehittävän vaihdon aikana ja sen jälkeen
Itsenäistyminen: Ajattelin ennen vaihtoa, että en tule pärjäämään itsenäisesti Italiassa ilman vanhempiani. Tajusin kuitenkin muutaman päivän jälkeen, että pystyn pärjäämään hyvin myös itsekseni eikä minun tarvitse koko ajan olla yhteydessä ja tiedottaa äidille. Se on minun pieni ehkä ärsyttävä tapa. Pääsin siitä hieman eroon ja tajusin myös, että pystyn hyvin päättämään asioista itse.
Kielitaidon kehittyminen: En päässyt ihan hirveästi käyttämään kieltä matkan aikana ja se on ehkä myös oma syy siihen, että en uskaltanut ja mennyt oma mukavuus alueen ulkopuolelle. Uskon kuitenkin, että kielitaitoni kehittyi kuitenkin ymmärtämisessä. Pääsin kuitenkin kuuntelemaan paljon ihmisten puhumista. Eli kannattaa vaan uskaltaa ja mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Niin oppii kieltä ja sen käyttöä parhaiten.
Maailmankatsomuksen muutos: Vaihto antoi uusia perspektiivejä ja ajatuksia maailmasta ja kulttuureista. Myös lisää arvostusta omasta kulttuurista ja Suomesta maana. Vaikka oli mukavaa tutustua uuteen maahan ja sen kulttuuriin lopulta kuitenkin en vaihtaisi Suomea mihinkään muuhun. Italian kulttuuri on hyvin erilainen verrattuna suomalaiseen kulttuuriin. Italiassa esimerkiksi ruokailut ovat myöhäisempiä, lukio pitempi ja opiskelu raskaampaa kuin Suomessa. Samalla tajusi vaikka osaa ja haluaa arvostaa toista kulttuuria en itse haluaisi elää italialaista arkea. Eli arvostus Suomesta ja suomalaisuudesta kasvoi.
Ystävyyssuhteet: Pääsin tapaamaan paljon uusia ihmisiä ja tekemään heidän kanssansa kaikenlaista. Aluksi oli ehkä hankalaa tutustua ja puhua ihmisten kanssa, koska ei välttämättä uskaltanut. Kun pääsi totuttelemaan arkeen Italiassa ja puhumaan eri ihmisten kanssa, siihen alkoi tottumaan ja puhuminen sekä uusien ihmisten tapaaminen helpottui. Ystävyyssuhteet ovat ehkä yksi tärkein asia vaihdoissa. Pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja saa elämän mittaisia sekä kestäviä ystävyyssuhteita.
