Kuparisaaren arvoitusta selvittämässä

Antti ja Pasi 

Innolla odotamme Välimeren historian syventämistä ja uuden kulttuurin oppimista. Ilmeisen pieni ryhmä on odotettavissa, toivottavasti sitäkin tiiviimpi. Mukana osallistujia ainakin Saksasta ja Ranskasta.

Vähän Kyproksesta

Sijainti kolmen mantereen - Eurooppa, Aasia ja Afrikka - välissä on tehnyt siitä otollisen siirtolaisille ja valloittajille läpi historian. Alkuperäisten asukkaiden (keitä he lienevätkään esihistoriallisella ajalla) muodostamien yhteisöjen lisäksi valtaa ovat pitäneet ainakin kreikkalaiset, roomalaiset, bysanttilaiset, frankit, venetsialaiset, turkkilaiset ja britit. Britit ottivat vallan heikentyneltä Ottomaanien imperiumilta vuonna 1878 ja joutuivat alun vastustelun jälkeen myöntymään Kyproksen tasavallan itsenäistymiseen vuonna 1960 presidenttinään arkkipiispa Makarios III. Iso osa olisi halunnut liittyä Kreikkaan, mutta sitä ei sallittu.

Saari ajautui kreikkalais- ja turkkilaisväestön väliseen sisällissotaan vuonna 1963. Sota kesti kolme päivää ja päättyi aselepoon, jota valvomaan YK asetti kansainväliset rauhanturvajoukot (UNFICYP) vuonna 1964. Siinä oli mukana paljon suomalaisia rauhanturvaajia. Turkki miehitti Kyproksen pohjoisosan vuonna 1974 Kreikan sotilasjuntan tukeman vallankaappauksen jälkeen. Turkin miehittämät alueet julistivat itsenäisyyden vuonna 1975 ja Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta perustettiin 1983. Ainoastaan Turkki on tunnustanut tämän turkkilaishallinnon. Kyproksen tasavalta, joka hallitsee eteläistä 2/3 saaresta, on kansainvälisesti tunnustettu, ja Turkki ei puolestaan tunnusta tasavaltaa. Verisiä yhteenottoja ja muita kauheuksia on siis riittänyt.

Kurssi alkaa

17.4.2023
Kurssi alkoi 21 asteen lämpötilassa F.G.G. Educulturen koulutustiloissa Limassolissa Kyproksella, kävelymatkan päässä majoituksestamme. Tapasimme muut kurssilaiset ja kurssin vetäjät. Päävastuu opetuksesta on Zara Keadylla, yli kaksikymmentä vuotta sitten Kyprokselle muuttaneella irlantilaisella.

Meidän lisäksemme osallistujia on Saksasta, Ranskasta ja Kroatiasta. Alkuun esittelimme itsemme, koulumme ja asuinpaikkamme. Kouvola sai tietenkin raikuvat aplodit. Meille myös selvisi, että aikataulu muuttuu ja tiivistyy tarpeen vaatiessa. Saa nähdä ehditäänkö vapuksi takaisin...


(Sanottakoon tässä kohtaa viiden päivän opiskelun jälkeen, että aikataulu tosiaankin muuttui kovasti. Päivät alkoivat joko klo 8.00 tai 9.00 ja päättyivät yleensä vasta klo 18-20 aikoihin. Toki siihen kuului ruokailua ja taukoja.)



Esittelyjen jälkeen pääsimme asiaan eli Kyproksen historiaan ja sen merkitykseen Välimeren kulttuuripiirissä. Tänään opiskelimme esihistorian (9500-1050 eea.), neoliittisen kauden (8200-3900 eaa.) sekä kuparikauden (3900-2500 eaa.). Teoriaosuuden jälkeen menimme tutustumaan opittuun paikan päälle arkeologiselle Choirokoitian neoliittiselle asuinpaikalle. Siellä ihmetystä aiheutti sylinterin muotoiset asumukset. Kivikausien jälkeen Kyproksella oli meistä poiketen ennen pronssikautta kuparikausi - johtuu saaren merkityksestä kuparin tuottajana ja käyttäjänä. Saaren nimessä näkyykin raaka-aine: kreikan kielen Kúpros tarkoittaa kuparia. Tämä on tosin vain yksi teoria. Toisen mukaan saaren nimi tulisi sypressi-puusta.







18.4.2023
Toisena päivänä opiskelimme alkuun pronssikauden ja sen jälkeen siirryimme aina mielenkiintoiseen antiikkiin. Antiikki on suurin piirtein samanlaista kuin kuin kaikkialla muuallakin: arkaainen, klassinen sekä hellenistinen kausi ja sen jälkeen roomalaisaika. Kävimme tutustumassa hellenistisellä kaudella (325-50 eaa.) perustettuun Kourionin kaupunkiin, joka oli yksi saaren keskuksista. Teatteri, agora ja muut rakennukset pylväineen ovat todiste tästä. Kreikkalaista kulttuuria lienee virrannut saarelle jo tuhat vuotta aikaisemmin mykeneläisellä kaudella. Kourionin kaupunki kukoisti edelleen roomalaiskaudella ja siitä kertovat kylpylät, gladiaattorien talo ja lukuisat muut rakennukset.

19.4.2023
Keskiviikko oli pyhitetty luennoille, videoille ja ryhmätyöskentelylle. Ranskalaisista - joita oli enemmistö - muodostettiin kaksi ryhmää. Me kaksi suomalaista, saksalainen ja kroatialainen muodostimme oman ryhmämme. Tämä tuntui oikein toimivalta ratkaisulta. Oli mukava huomata, että kollegat ulkomailta miettivät samaa asiaa kuin me, eli lähdekritiikkiä. Ryhmätyön aiheena oli valmistaa esitys opiskelijoille/kollegoille, jolla piti näyttää positiivisessa valossa miksi Kyprokselle kannattaisi mennä. Materiaalina pitää käyttää omia kuvia ja kokemuksia viikon ajalta. Työ siis jatkuu koko viikon ja esitämme ne viimeisenä päivänä toisillemme.



20.4.2023
Torstaina tutustuimme Limassolin historiaan kävellen ympäri kaupunkia ja pysähtymällä muutamiin kohteisiin. Ensimmäisenä kohteena oli Limassolin arkeologinen museo. Siellä oli mittava kokoelma antiikin Kreikan ja Rooman aikaista esineistöä. Keramiikkaa riitti ulkovarastoon asti. Sieltä menimme kaupungin pääkirkkoon Ayia Napa Cathedraliin. Ortodoksiset kirkot ovat erittäin komeita. Kirkon jälkeen oli vuorossa Limassolin linna. Linna ei ollut kovin iso eikä sen merkitys ole ollut kovin suuri vuosisatojen kuluessa. Ennen museokäyttöä se toimi vankilana. Mutta hallitsevan luokan ja ritareiden asuinpaikkana sekin on ollut ja siten kiehtova. Kaupunkikierroksen - sen aikana näimme monia hallitusrakennuksia eri aikakausilta ja moskeijoita - lopuksi pysähdyimme vielä Carob Mill Museumiin. Carop tree on johanneksenleipäpuu ja siitä valmistettiin siirappia, suklaata jne. Se on edelleen hyvää ja jonkinlaista
superfoodia.

Päivän päätteeksi lähdimme bussilla läheisille vuorille. Troodos on Kyproksen korkein paikka, vuoristo, joka yltää lähes kahden tuhannen metrin korkeuteen. Kävimme tutustumassa viehättävään Ómodoksen kylään. Siellä erityisen vaikutuksen teki luostari nimeltä Timios Stavros Monastery. Kyproksella luostarista tekee merkittävän se, että siellä säilytetään erittäin tärkeää pyhäinjäännöstä: pala alkuperäisestä Jeesuksen ristiinaulitsemiseen käytettystä rististä. Osuimme paikalle juuri kun paikalliset ihmiset kiersivä jonossa suutelemassa papin pitelemää pyhäinjäännöstä. Olisimme voineet oppaan mukaan tehdä sen itsekin, mutta tällä kertaa jätimme mahdollisuuden käyttämättä. Kylästä ajelimme ihmettelemään lähistöllä sijaitsevaa hienoa Milomerin vesiputousta. Vesi oli edelleen kylmää, vaikka lumet vuorilta olivatkin jo sulaneet. Vesiputouksilta suunnistimme viimeisiin kohteisiin, viinitarhaan ja syömään. Todistetuksi tuli, että sekä viini ja ruoka ovat tärkeä osa kyproslaista kulttuuria. Sen he osaavat tehdä. Mezet ja sininen viini maistuivat. Pitkä päivä päättyyi päättyi perinteisen railaakkasti: Ylen puoli ysin uutiset tallenteena ja äkkiä nukkumaan.




21.4.2023

Perjantaina lähdimme heti aamusta bussilla n. 100 km päähän Nikosiaan, joka on jaetun Kyproksen molempien osien hallinnollinen keskus ja suurin kaupunki. Nikosia on maailman ainoa jaettu kaupunki. Noin 2/3 saaresta kuuluu Kyproksen tasavaltaan ja on ainoa kansainvälisesti tunnustettu valtio saarella. Se on se "kreikkalainen" puoli. Noin kolmasosa saaresta on Turkin miehittämänä ja Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan hallussa. Sitä ei ole Turkin lisäksi tunnustanut kukaan muu. Mainittakoon vielä, että saarella on kaksi brittien tukikohtaa ja lisäksi täällä on palvellut n. 10 000 suomalaista rauhanturvaajaa.

Ensimmäisenä kohteena oli Kyproksen käsityökeskus, jossa pääsimme näkemään perinteistä käsityötä keramiikan teosta kutomiseen. Kreikkalaisella puolella kävimme vielä Leventis Municipal Museum of Nicosiassa sekä Kyproksen museossa. Sen jälkeen menimme ilman opasta "turkkilaiselle" puolelle, jossa tutustuimme basaareihin, moskeijoihin ja hamamiin (kylpylä). Sekä tietysti kebabbiin.

22.4.2023
Viimeisenä päivänä jokainen ryhmä esitteli oman aikaansaannoksensa. Tosin aikaan työn tekemiseen ei paljoa ollut, koska päivät olivat niin pitkiä. Ja työn tekemiseen piti käyttää koko kurssin aikana saatuja tietoja, kokemuksia ja kuvia. Lauantaiaamun viimeistelyyn oli aikaa vain n. 30 minuuttia. Tehtävänanto oli tälläinen:

MAIN GROUP WORK
Let's suppose that at you are going to introduce to your students /colleagues a visit in Cyprus. Make a short PowerPoint presentation of a collection of photos from the sites (museums/ ruins/ objects/ mosaics/ statues etc.) to prepare the students/ colleagues for the visit and focus their attention. If you want, you can give some information or ask questions. Try to make this visit a positive learning experience. Use maximum 10 slides.

Esittelyjen jälkeen vuorossa oli vielä viimeinen retki Pafokseen (vapaaehtoinen ja omakustanteinen), joka on tunnettu ainakin yhdestä asiasta: Afrodite nousi vaahdosta (syntyi) Pafoksen rannoilla. Jos uskalsi kastautua kylmässä vedessä, niin luvassa oli vuoden ajaksi hieno hipiä. Näin ainakin myytti lupaa. Antti kastoi sormensa ja minä uskalsin mennä nilkkoja myöten. Uimahousut meiltä jäi tällä reissulla kastamatta, rannoilla ei ollut aikaa notkua.

Enemmän nähtävää oli kuninkaiden haudoilla. Siellä sijaitsee monen muinaisen ylimyksen viimeinen leposija. Haudat eivät nimestään huolimatta ole kuninkaiden vaan rikkaiden pafoslaisten hautoja. Maanalaiset hautakammiot ovat peräisin helleenien ja roomalaisten ajoilta 200 eaa.–200 jaa. Haudat kuuluvat Unescon maailmanperintölistalle. Pafoksessa on myös merkittävä arkeologinen puisto Pafoksen pääkaupunkiajoilta hellenistisellä kaudella. Siellä on mm. roomalainen teatteri, mosaiikkeja (Dionyseksen talo) sekä lähistöllä pylväs, johon sidottuna apostoli Paavalin kerrotaan joutuneen ruoskituksi Kyproksella.