Moikka! Tällä kertaa tulikin aika pitkä päivitys. Tähän viikkoon on sisältynyt pullan leipomista, metsäretki, soittimilla soittamista, liikkumisen iloa ulkona ja sisällä, pienryhmissä kirjahetkiä, loruttelua ja leikkejä ja yhteisiä ihania hassutteluhetkiä sekä mukavaa yhdessäoloa. Mukavaan ja ihanaan yhdesssäoloon kuuluu myös lasten ikään kuuluvia uhmahetkiä tai vaikkapa kaveritaitojen opettelua ristiriitatilanteita selvitellen kasvattajan kanssa. Lapset ovat kotiutuneet hyvin ja moni näyttää olevan kuin kotonaan - tämä on hieno asia!

Turvallisessa ympäristössä tuttujen aikuisten seurassa on myös turvallista kokeilla rajojaan, yleensä veikeä hymy huulilla. Kaverit kiinnostavat ja heihin halutaan tutustua, mutta taitoja ei vielä ole riittävästi. Kaverin lelu on juuri se mitä itsekin haluaisi, kaverilta halutaan huomiota ehkä hieman vääränlaisin keinoin. Jakaminen on vielä vaikeaa. Tämä on alle 3-vuotiaan elämää, ja aikuisia tarvitaan paljon tukemaan taitojen opettelussa, säätelyssä ja kaverisuhteiden luomisessa. Pienryhmissä toiminen auttaa tässäkin asiassa ja rauhoittaa arkea. Ryhmässä aiotaan paneutua nyt entistä enemmän kaveritaitojen opetteluun leikeissä ja muussa toiminnassa (esim. kirjat, laululeikit, tunnekuvat, tarinallisuus). Pienestä asti opetellaan myös sitä, että kaikki me ollaan erilaisia ihania yksilöitä: esimerkiksi olemme eri näköisiä, tykkäämme erilaisista asioista ja osaamme erilaisia kieliä. Toinen liittyy kaikkeen toimintaan arkailematta, osa tarvitsee enemmän aikuisen apua. 

Tässä pari esimerkkiä ryhmässä olevista ajankohtaisista kirjoista, jotka on lainattu kirjastosta. 




Tässä rakannellaan yksin ja yhdessä palikoilla. Kasvattajan apua tarvittiin palikoiden jakamisessa, ja siinä ettei kaverin leikkejä saa rikkoa. Kannustettiin leikin jakamiseen sovussa, kasvattaja oli mukana yhteisessä leikkihetkessä. Taitavia tornin rakentajia!



Hellyyttävä hetki siirtymävaiheessa unilta välipalalle <3 Juuri tätä ennen kinasteltiin samasta kirjasta, ja pian sen jälkeen lapset ihan oma-aloitteisesti jo köllöttelivätkin vierekkäin yhteisen kirjan äärellä, saattoi kasvattaja tätä ennen jotain mainita jakamiseen liittyen. Lapset <3


Puheen ja kielen kehitystä tukevaa toimintaa on niin pienryhmissä kuin yhteisissäkin hetkissä. Jokaisessa arjen hetkessä! Luetaan kirjoja, leikitään kuvapussileikkiä, lorupussia, leikitään laululeikkejä, rytmileikkejä. Jatkuvasti sanoitetaan, annetaan puheelle mallia, kysellään, ihmetellään, keskustellaan...ollaan kiinnostuneita aidosti lapsen asioista ja ihmettelyn kohteista. Lämmin, sensitiivinen vuorovaikutus on tärkeää. Kuviakin käytetään, esimerkiksi päivärytmi kuvitetaan ja ruokailussa kuvien avulla voi kertoa asioistaan. Tällä viikolla ryhmän pieninkin alle 1v näytti tilanteeseen sopivaa kuvaa ja sanoi "namnam!". Eläinten ääniä on matkittu ja eläimiä nimetty, nämä äänet ovat tärkeitä puheen kehityksen kannalta. Lapsi saa usein ensimmäisiä onnistumisen kokemuksia juurikin kun oppii kertomaan mitä eläimet tai vaikkapa autot sanovat. Pienryhmissä ja päiväpiirissä on eläinten ääniä käyty läpi. 


​

​
Päiväpiirissä on nyt kaunis syksymaisema :)


Soittimilla on kovasti soitettu vielä tälläkin viikolla, päiväkodin oma bändi! Soittimet innostavat lapsia, ja ompa kiva soittaa samaa soitinta kavereiden kanssa! Toki näissäkin hetkissä on myös opeteltu jakamista ja vuorottelua, ja pettymysten sietämistä. Mutta on myös koettu sitäkin enemmän onnistumista, musiikin iloa, yhdessä tekemisen iloa, uuden kokeilua. Lapsethan rakastavan ääntä ja äänen tuottamista, vaikka aikuisten tekisikin mieli hetkeksi laittaa volyymia pienemmälle :D Taustalle olemme laittaneet välillä tutun syksy tulla saa laulun, ja sitä on laulettukin (tai aikuiset laulaneet). Alla olevassa kollaasissa on myös huivileikki/lehdet lentää, tätäkin leikkiä on pari kertaa leikitty. Päiväpiirissä on omia tärkeitä kuvia viety päiväkotiin ❤️


​

Tässä lauletaan hyvätuulilaulua, lapset ovat heti kädet ylhäällä valmiina aloittamaan päivän parhaan hetken! Tämä aloitusleikki- ja lopetusleikki eli muumimamman ruokaloru on lapsilla hyvin muistissa. 



Olemme aloittaneet päiväpiirin hyvätuulilaululun jälkeen vieteriukkoleikillä, jossa puretaan ylimääräistä energiaa ja harjoitellaan pomppimista, ohjeen noudattamista, rytmiä, eri tempojen vaihtelua, odottamista jne. Mitä enemmän tätä toistetaan, sitä innokkaamin leikkiä leikitään ja uusia taitoja opetellaan. Osa lapsista on jo kovin innoissaan, mietitään milloin kansi menee kiinni ja vieteriukko lähtee pomppimaan jne. Tässä pieni pätkä leikistä:



Olemme päiväpiirissä jatkaneet metsälaulun opettelua, nimetty samalla eläimiä. 
​​

Tässä on vielä Siinan Taikaradion video laulusta, jos kotona haluatte katsoa ja leikkiä - huivina voi olla mikä vain heiluteltava "lehti".
​

Halinalle on jatkanut pottakoulua aina silloin tällöin. Nyt on nalle saanut jo kalsarit/pikkarit! Hienoa! Lapset ovat olleet kovin viehättyneitä pottakoulusta ja pottapolkkalaulukin on mieleen, ja siihen kuuluu kiva helppo leikkikin! Pottaan on tullut pissa jo monta kertaa, jospa tämä motivoisi lapsiakin! No, ainakin kaikki tarinallisuus vahvistaa oppimista ja tuo siihen uusia "ulottuvuuksia".

​​


Kun ryhmän leluihin tuodaan välillä vaihtelua, vahvistaa se lasten sitoutumista leikkiin - uudet lelut innostavat eri lailla! Naapurista haettiin pitkästä aikaa leikkeihin hieman toisenlainen parkkitalo. Tällä hetkellä autoleikkien rinnalla nukkeleikit ja kotileikki on lasten lemppari! Vauvoja hoidetaan ahketasti edelleen <3




Löydettiin kaapista päähineitä kun leikimme pikku jänö nukkuu-leikkiä 😊


Perjantaina vietimme jälleen synttäreitä ❤️

Laulamme perinteisen synttärilaulun lisäksi Nallen syntymäpäivälaulun, ja soitamme marakasseilla/rytmimunilla.

​​


Eteiseen on ilmestynyt pukemisnalle motivoimaan isompia pukemisopettelussa, mutta tästä on iloa kyllä pienimmillekin, ja varmasti saattaa hyvinkin lisätä kiinnostusta vaatteisiin ja riisumiseen/pukemiseen. Ryhmän kaikki lapset ovat vielä pieniä, joten itse pukemista ei vaadita, tärkeintä on herättää ja ylläpitää lapsen omaa motivaatiota, sinnikkyyttä ja luottamista taitoihinsa. Lähempänä kolmea vuotta voidaan toki vaatia hieman enemmän, kun huomataan että tekemättömyys johtuu esimerkiksi rajojen kokeilemisesta tai mukavuudenhaluisuudesta, mutta silloinkin positiivinen pedagogiikka on tärkeää kaikessa oppimisessa. On tärkeä opetella niitä taitoja, joita tarvitaan siirryttäessä yli 3-vuotiaiden ryhmään. Ryhmässä on pitkään kuulunut tavoitteisiin tutustua toisiimme ja samalla mm. opetella kehonosia ja vaatteita. Vielä on katsottu ainakin lokkiryhmässä kielinupun puetaan-laulua. Laulua laulellaan jatkossakin, esimerkiksi pukemishetkissä on laulettu. 


​ 
Myös muunlaisia motivoivia keinoja kokeillaan yksilöllisesti, esimerkiksi jokin tietty teema saattaa auttaa uuden opettelussa, vaikkapa poliisit!



Keskiviikkona leivottiin pullaa! Nam!

Pullaa leivottiin pienryhmissä, ja monelle lapselle tämä saattoi olla ensimmäinen kokemus leipomisesta. Leipominen saattoi painottua etenkin pienemmillä enemmän taikinan maisteluun, mutta ihan yhtä tärkeä oppimiskokemus ja osallisuuden hetki se on ollut siitä huolimatta. Saatiin yhdessä leivottua maistuvat pullat! Näitä herkuteltiin välipalalla ja loput laitettiin pakkaseen retkieväiksi. Vähän sai viedä itse leipomia pullia kotiinkin :)



Torstaina retkeilimme "meidän metsään" puistolan kentän laidalle. Kylläpä huomaa nyt eron verrattuna alkuaikoihin lasten liikkumisessa ja kaikessa toiminnassa. Metsä on nyt niin tuttu paikka, että sitä lähdetään samantien tutkimaan ja leikkejäkin kehitellään. Toimintakauden alussa kasvattajan tuli vielä paljon kannustaa lapsia liikkumaan ja haastamaan itseään. Toki sitä tehdään myös nyt, ja yhdessä liikutaan. Tällä kertaa metsässä leikkien, liikkumisen ja eväshetken lisäksi lauloimme päiväpiiristä tuttua laulua "suomen metsän eläimet". Nimesimme eläimiä ja matkimme eläinten liikkeitä. Meillä on ollut vähän haaveena ajan kanssa jalostaa metsäretkistä "metsämuskareita": tehdään retkille esimerkiksi kepeistä ja pastillipurkeista omat soittimet, on tuttu aloitus ja lopetus, ja kiva metsäinen tunnelma - niin kesällä kuin talvella. Katsotaan, tuottaako ideointi ja innostus jossain vaiheessa myös tulosta. Toki nytkin jo lauletaan ja puuhaillaan metsässä kaikenlaista :)




Alle kouluikäisen lapsen liikuntasuositus on kolme tuntia liikkumista päivästä, vaihdellen kevyestä liikkumisesta aina hyvin vauhdikkaaseen fyysiseen aktiivisuuteen. Liikkumiseen kuuluu pienillä lapsilla leikillisyys, mm. iloiset liikuntaleikit, juoksuleikit, liikunnalliset laululeikit, kiipeily, palloleikit, metsäretket, rattaiden sijaan välillä kävelyä, portaiden kävelyä, pomppuleikkejä tai vaikkapa liukumäessä laskemista. Turhien kieltojen sijaan mahdollistetaan monipuolinen liikkuminen, ollaan itse innostavia malleja. Pihalla moni lapsista on nyt innostunut laskemaan liukumäkeä, ja ensin kiivetään portaita tai verkkoa pitkin "laivan" kyytiin. Myös jalkapalloa on yhdessä potkittu! Hyvää liikuntaa, ja välillä kasvattaja laittaa tietoisesti liikkumista lisäävät leikit aluilleen. Olemme saaneet tehdä vielä hiekkakakkujakin, ikuinen kestosuosikki. Oli kyse sitten vaikkapa liukumäkileikistä tai kakkujen tekemisestä, on kaikessa aina mielessä pedagogiset tavoitteet, ja niitä saattaa yhden leikin aikana olla monia. Esimerkiksi liukumäessä opettelimme motoriikan ja kehon hallinnan lisäksi oman vuoron odottamista, toisen huomioimista, laskemista, vahvistimme itseluottamusta ja koimme tärkeitä yhteisiä vuorovaikutushetkiä. Kakkuja tehdessä tutun kakkulorun opettelu tuki mm. puheen ja kielen kehitystä, rytmitajua, opettelimme värejä, laskimme kakkuja jne. Ja lisäksi tämäkin oli aivan ihana yhteinen hetki, hyvä vuorovaikutus ja aidot jaetut kiinnostuksen kohteet ovat kaiken oppimisen pohja. 

Tässä tehdään kakkuja:


Ja lasketaan liukumäkeä:



Lapset ovat innoissaan kasvattajan laskiessa sormilla YY-KAA-KOO-NEE-VII / YKSI-KAKSI-KOLME-NELJÄ-VIISI....ja SAA TULLA! Välillä laitetaan portti kädestä eteen ja nostetaan ylös merkiksi, että nyt voi laskea. Pienet asiat ovat lapsille kovin merkittäviä. 


Norpilla alkoi tällä viikolla Halinallekerho. Halinallekerhoa pidetään norppien lisäksi vuoroviikoin myös pienellä "sekaporukalla", kun saman ikäisiä on ryhmässä paljon. Halinallen kanssa opetellaan vähän enemmän "isojen" taitoja (kovin pieniähän kaikki vielä ovat). Esimerkiksi työskentelytaitoja ryhmässä (kuuntelu, odottaminen, omalla paikalla istuminen, ohjeen noudattaminen, vuorottelu), vuorovaikutustaitoja, oman nimen tunnistamista, värejä, pelataan pienten pelejä, tuetaan puheen kehitystä, opetellaan paikanmääreitä jne. Halinalle alkaa aina nallen halaamisella, ja nalle tulee ojentaa aina kaverille. Sitten jokaisella kerralla kukin heittää vuorollaan värinoppaa, ja katsomaan minkä väriset vaatteet nallelle puetaan (opetellaan värejä, sääntöjä ym.). Tämän jälkeen on vaihdelleen erilaisia leikkejä ja "tehtäviä". Lopetamme aina tutulla lopetuslorulla ja otamme käsistä kiinni. Ja sitten ne kovin odotetut leimat vielä käteen. Leimoja näytetään innoissaan kaikille kasvattajille <3 Ajatuksena etenkin lähempänä 3-vuotiailla on opetella vähitellen ja pienesti sellaisia taitoja, joita tarvitaan siirryttäessä yli 3-vuotiaiden ryhmään. Nyt norppa-ryhmässä on juuri 2 vuotta täyttäneitä, joten kiire ei tosiaan ole. Tekeminen sopeutetaan taitojen mukaan. Halinalle on kerran viikossa, yleensä välipalan jälkeen. 





Päiväuniaikaan luemme tai kuuntelemme satua ja sitten rentouttavaa musiikkia taustalle, esimerkiksi jotain näistä:

​​

​​

Vaikka erilaisilta alustoilta löytyykin tänä päivänä kaikenlaista valmista materiaalia satuineen ja unimusiikkeineen, älkää unohtako ääneen lukemista lapsellenne. Nämä hetket ovat kovin merkittäviä lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta, ei pelkästään kielen oppimisen kannalta. Sadun aikana voi jutella satuun liittyviä asioita, tai mitä muuta mieleen juolahtaa. Esimerkiksi jos sadussa leivotaan pullaa, voidaan muistella miten päiväkodissakin leivottiin pullaa ja miten kivaa taikinaa olikaan maistella. Toki valmiita äänikirjoja voi välillä hyödyntää. Iltasatu voi olla sängyssä tai juuri ennen sänkyyn menoa. Useimmiten iltasatuhetkestä muodostuu lopulta lapselle tärkeä ja odotettu hetki, jolloin unillekin on paljon mukavampi rauhoittua. Lisäksi voi laittaa vielä rauhoittavaa musiikkia, mutta se ei ole välttämätäntä jos lapsi rauhoittuu muutenkin hyvin. Joskus on hyvä opetella myös hiljaisuudessa olemista ja siitä nauttimista. Kaikella on aikansa ja paikkansa, ja lapset ovat yksilöllisiä. Tiedätte kyllä, mikä lapsellenne parhaiten sopii, joskus ensin täytyy kokeilla jotta löytää parhaan ratkaisun. 


Ihanaa viikonloppua ❤️ Ja mukavaa syyslomaa kaikille lomailijoille! Olemme syysloman yhdessä ryhmän 7 kanssa 😊