Viikko alkoi metsäretkellä. Käveltiin taas tutulle metsäpaikalle ja leikit jatkuivat siitä, mihin ne viimeksi jäivät. Välillä pysähdyttiin myös kuuntelemaan metsän ääniä silmät kiinni. Tasapainoiltiin, kiipeiltiin (ketterimmät kiipesivät myös puuhun 😅) ja rakennettiin majaa. Metsästä siirryttiin vielä vähäksi aikaa "vanhan päiväkodin" pihalle leikkimään.

Tiistaina huomasimme kesken aamupiiriä vanhan näköisen kirjeen, jossa merirosvo Kauko P. Utki pyysi lapsilta apua. Ahdin, meren kuninkaan, aarrearkun avain oli kadonnut! Onneksi Kissankulman kolmevuotiaat sankarit lupasivat auttaa etsinnöissä. Lapset olivat kirjeestä aika täpinöissään ja apuun olisi haluttu rynnätä vaikka heti, mutta koska kirjeen mukaan seikkailulla tarvitaan kaukoputkia, piti meidän ensin askarrella sellaiset. Askarteluun meni kaksi päivää.

Sillä välin meren kuningas aarteineen mietitytti lapsia: missä se asuu? Miltä se näyttää? Katsottiin kuvia - kuninkaalla oli kuvassa tuuhea valkoinen parta, kruunu päässä ja kädessä atrain. Kuvassa näkyi myös kuninkaan aarrearkku. Lapset miettivät, että arkkuhan on auki, eikö avain ollut kadoksissa? Mutta totesimme sitten, että kuva on jo aiemmin otettu. Juttelimme myös, että meren kuningas asuu meren alla merenneitojen kanssa, ja ihastelimme kuvaa merenneidosta.

Karhut askartelivat kaukoputket tiistaina ja rakentelivat sen jälkeen duploilla, Ketut puolestaan askartelivat keskiviikkona ja sen jälkeen muovailivat.

Tiistaina Kettujen jumpalla harjoiteltiin sääntöleikkejä ja ohjeiden noudattamista. Leikittiin maa-meri-laivaa sekä kapteeni käskee -leikkiä. Lapset saivat vuorollaan ohjata muita molemmissa leikeissä. Karhujen jumpalla tehtiin eläinten liikkeitä, leikittiin kapteeni käskee -leikkiä kuvien avulla ja valittiin lasten kanssa välineitä liikuntavarastosta.

Jonkun aikaa pehmopalikoilla touhuttuaan ja palloa potkittuaan Karhut halusivat siirtyä kauppaleikkiin. Ihana oli seurata, kuinka lapset hienosti vuorottelivat: kun yksi halusi saman lelun, joka oli jo kaverilla, niin pienen neuvonpidon jälkeen sovittiin, että toinen saa sen seuraavaksi. Ja niin vain, kun ensimmäinen pian lopetti leikit kyseisellä lelulla, kävi hän antamassa sen seuraavalle. "Kiitos, olipa kivasti tehty!" Ja kaikille tuli hyvä mieli. 😊

Torstaina oli vihdoin merirosvoseikkailun aika! Jo lasten aamupiirimerkkejä pussista nostaessamme huomasimme jotain outoa (ja hauskaa): aamupiirimerkit olivat saaneet merirosvosilmälaput! Sitten tulikin itse merirosvo Kauko P. Utki hakemaan lapset seikkailulle.

Ensin mietittiin, että mistähän sitä voisi lähteä liikkelle, kunnes muistettiin kirjeessä ollut vihje: Merenneito Merenusva oli ollut paikalla avaimen kadotessa. Merenusva kutsuttiin paikalle, ja leikittiin hänen kanssaan aistileikkejä merenneidon muistin virkistämiseksi. Nuuhkittiin tervatun laivan tuoksua (tervashampoota), katseltiin glitterin tanssahtelua merenneidon lempilelun sisällä, tunnusteltiin simpukoita, kuunneltiin meren kohinaa (merirummun ääntä)... Tervan haju oli lasten mielestä ihan kamalan ällö!

Yhtäkkiä viereisestä huoneesta alkoi kuulua laulua - se oli merirosvo Andante! Andante tiesi jotain kadonneesta avaimesta, mutta hän paljasti tietonsa vasta, kun ensin oli tanssittu ja laulettu yhdessä Pääkallojumppa. Onneksi laululeikki oli lapsille jo ennestään tuttu, niin se sujui oikein mallikkaasti.

Andante kertoi löytäneensä avaimen, mutta joutuneensa luovuttamaan sen merirosvokapteenille. Merirosvokapteeni löytyi kirjoittamasta runoa papukaijansa kanssa, ja lapset auttoivat häntä keksimään riimejä sekä täydentämään runon. Runosta saatiin jälleen uusi vihje avaimen sijainnista. 

Avainta lähdettiin vihjeen perusteella etsimään Ukko Jörrikän saarelta. Saarelle pääsi "sukeltamalla" tunnelista Ukko Jörrikkä -laulun saattelemana. Ukko Jörrikkä kertoi, että avain oli tippunut ja kadonnut rantahiekkaan, joten ei kun etsintäpuuhiin! Hiekan seasta löytyikin lopulta peräti kahdeksan avainta! Jälkikäteen, seikkailusta juteltaessa, lapset kertoivat avaimen etsimisen hiekasta olleen kaikista hauskin juttu.

Ukkö Jörrikkä saatteli lapset meren kuninkaan valtakuntaan, jossa meren kuningas Ahti otti lapset ilahtuneena vastaan. Kaikkia avaimia kokeiltiin aarrearkkuun ja lopulta oikea avainkin löytyi. Lapset arvasivat ihan oikein, oikea avain oli ainoa kultainen avain! Arkku oli täynnä kultakolikoita, ja kiitokseksi Ahti antoi yhden kolikon jokaiselle etsinnöissä auttaneelle. (Lapset kyselivät, onko kolikon sisällä suklaata, mutta nykylinjauksen mukaan emme tarjoa päiväkodissa lapsille karkkia tms., joten kyseessä oli ihka aito kultainen aarrekivi. 😅)

Oravat tasapainoilivat jumpalla.



Ihanista aurinkoisista päivistä olemme saaneet taas nauttia tällä viikolla ☀️ ja olemmekin olleet päivittäin paljon ulkona. Saippuakuplia puhallellen, pyöräillen ja keinuen, ötököitä etsien.

Ps. Sivupalkista löytyy uusi palauteosio, jossa voi käydä vastaamassa fiilismittariin, millainen tunnelma on jäänyt tästä loppuaan lähenevästä toimintakaudesta.