Vihreä lippu
Vihreän lipun raati 16.4.2024
Kevät keikkuen tulevi”, tämä on huomattu, ainakin sopivan pukeutumisen ”hankaluutena”, välillä aurinko paistaa oikeinkin lämpimästi ja voi ulkoilla vaikka sormikkaat käsissä ja seuraavassa hetkessä on etsittävä topparukkasia.
``Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään``.
Luonnossa kevään tulemisen seuraaminen on kiintoisaa ja joka päivä se etenee pienin askelin.
Eskarin raatilaisjoukko, matkalla kohti päiväkotia ja heidän raatilaisiaan, kohtasi pyörätien asfaltilla lukuisia kastematoja. Ne olivat kai joutuneet pakenemaan sulamisvesien täyttämistä onkaloistaan. Kuiva asfaltti oli kuivattanut joitakin liikuntakyvyttömiksi ja me yritimme niitä pelastaa hiekalle ja nurmikolle. Osa oli litistynyt, kenties jonkun jalan tai pyörän alle, ja tästä tarjoutuu luonnon kiertokulussa oiva herkkuateria linnuille.
Päiväkodilla oli mukaamme tulevat kaverit jo valmiina yhteiselle retkelle. Esittelimme itsemme ja kerroimme matkalöydöistämme. Siitä innostuneena laulaa luritimme Manne-Mato-laulun. Luulen, että madot olivat mielissään.
Pyörätien varrelta löysimme joitakin muurahaispesiä, joissa oli jo täysi tohina. Heillekin löytyi laulu; Muura-muurahainen kortta kuljettaa. Se kajahti niin komeasti, että varmasti kaikki pesän sisällä syvyyksissäkin sen kuuli.
Lopullinen retkipaikkamme oli kallion päällä, josta oli hyvät näkymät kevään etenemisen seuraamiseen mm. kiikareilla. Luupit ja tarkentavat tutkimuspurkit auttoivat lähempään tarkasteluun. Voi sitä värien määrää, mitä luonto tarjosi niillä nähtynä.
Vanha, keloksi jo muuntunut puu oli myös tutkimisen arvoinen, kuinka hienoja reikätaideteoksia olikaan syntynyt pienten toukkien ja muurahaisten käynnin jälkeen. Suuri kaarnanpala jopa innosti kokeilemaan toimisiko se vappunaamarina….
Nykytekniikka on tullut avuksi helpottamaan luonnossa liikkumista ja luonnon tutkimista. Puhelimeen voi ladata erilaisia sovelluksia, joista mekin hyödynsimme sekä Muuttolintujen kevätseuranta, jossa voi äänittää lintujen laulua, ja sovellus tunnistaa tämän perusteella linnun ja ehdottaa millaisesta laulajasta mahdollisesti on kyse, sekä Lens-sovellusta, jolla voi ottaa kuvan jostakin tutkittavasta kohteesta ja sovellus esittää ja ehdottaa vaihtoehtoja.
Pienissä ryhmissä oli mukava tehdä tutkimuksia.
Kevätseurantakorttiin saimme jo monia merkintöjä; leskenlehti, koivun hiirenkorva, kekomuurahainen, kimalainen, leppäkerttu, sitruunaperhonen, sammakko, töyhtöhyyppä ja västäräkki (kaikki eivät retkellä näkyneet, mutta muualla).
Kevät paljastaa myös paljon roskia luonnossa. Siihen olimme varautuneet roskapihdein ja -pussein.
Luonto kiitti ahkeria siivoajia.
Ihanista retkimuistoista kiitos kaikille
Kevät tulee vaikka keikutellen.
``Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään``.
Luonnossa kevään tulemisen seuraaminen on kiintoisaa ja joka päivä se etenee pienin askelin.
Eskarin raatilaisjoukko, matkalla kohti päiväkotia ja heidän raatilaisiaan, kohtasi pyörätien asfaltilla lukuisia kastematoja. Ne olivat kai joutuneet pakenemaan sulamisvesien täyttämistä onkaloistaan. Kuiva asfaltti oli kuivattanut joitakin liikuntakyvyttömiksi ja me yritimme niitä pelastaa hiekalle ja nurmikolle. Osa oli litistynyt, kenties jonkun jalan tai pyörän alle, ja tästä tarjoutuu luonnon kiertokulussa oiva herkkuateria linnuille.
Päiväkodilla oli mukaamme tulevat kaverit jo valmiina yhteiselle retkelle. Esittelimme itsemme ja kerroimme matkalöydöistämme. Siitä innostuneena laulaa luritimme Manne-Mato-laulun. Luulen, että madot olivat mielissään.
Pyörätien varrelta löysimme joitakin muurahaispesiä, joissa oli jo täysi tohina. Heillekin löytyi laulu; Muura-muurahainen kortta kuljettaa. Se kajahti niin komeasti, että varmasti kaikki pesän sisällä syvyyksissäkin sen kuuli.
Lopullinen retkipaikkamme oli kallion päällä, josta oli hyvät näkymät kevään etenemisen seuraamiseen mm. kiikareilla. Luupit ja tarkentavat tutkimuspurkit auttoivat lähempään tarkasteluun. Voi sitä värien määrää, mitä luonto tarjosi niillä nähtynä.
Vanha, keloksi jo muuntunut puu oli myös tutkimisen arvoinen, kuinka hienoja reikätaideteoksia olikaan syntynyt pienten toukkien ja muurahaisten käynnin jälkeen. Suuri kaarnanpala jopa innosti kokeilemaan toimisiko se vappunaamarina….
Nykytekniikka on tullut avuksi helpottamaan luonnossa liikkumista ja luonnon tutkimista. Puhelimeen voi ladata erilaisia sovelluksia, joista mekin hyödynsimme sekä Muuttolintujen kevätseuranta, jossa voi äänittää lintujen laulua, ja sovellus tunnistaa tämän perusteella linnun ja ehdottaa millaisesta laulajasta mahdollisesti on kyse, sekä Lens-sovellusta, jolla voi ottaa kuvan jostakin tutkittavasta kohteesta ja sovellus esittää ja ehdottaa vaihtoehtoja.
Pienissä ryhmissä oli mukava tehdä tutkimuksia.
Kevätseurantakorttiin saimme jo monia merkintöjä; leskenlehti, koivun hiirenkorva, kekomuurahainen, kimalainen, leppäkerttu, sitruunaperhonen, sammakko, töyhtöhyyppä ja västäräkki (kaikki eivät retkellä näkyneet, mutta muualla).
Kevät paljastaa myös paljon roskia luonnossa. Siihen olimme varautuneet roskapihdein ja -pussein.
Luonto kiitti ahkeria siivoajia.
Ihanista retkimuistoista kiitos kaikille
Kevät tulee vaikka keikutellen.
Vihreän lipun raati 12.3.2024
Raati suuntasi lähimetsään havainnoimaan merkkejä kasveissa ja eläimissä vuodenajan muututtua kevääksi.
Lapset havainnoivat muutoksia talveen verraten. Ensimmäiseksi huomasimme hangen kantavan meitä kävellessämme metsässä. Mittasimme lämpömittarilla ilman lämpötilan ja se oli jo aamulla plusasteita auringon jo lämmittäessä, yöllä taas on vielä pakkasta ja niin lumipeite tihenee .
Lumipeitteen paksuutta mittasimme mittakepillä; lumipeite oli jo talvesta madaltunut; lapset mittasit eri puolilta metsää 20-50 cm paksuutta.
”Valon määrä välillä ihan huikaisee keväällä” kommentoi poika aurinkolaseissa. Lintujen lauluakin kuulimme jo enemmän metsässä kulkiessamme.
Seuraavaksi mietimme miten kevään eteneminen vaikuttaa eläimiin jotka ovat nukkuneet talviunta, horrostaneet, olleet talven hereillä? Leikimme leikkiä Karhu nukkuu lajikorteilla; karhu, jänis, sammakko ,käärme, orava, perhonen ja leikin lomassa pohdimme joko karhu on hereillä .
Jäniksellä ja oravalla turkin väri vaihtuu jo valkeasta/harmaasta ruskeaksi suojaväriksi . Sammakot/käärmeet vielä horrostavat, perhoset ovat koteloituneena tai toukkana/munana lumen alla suojassa .
Kevään etenemistä kasveissa tutkimme lopuksi tunnistamalla koivun ja pajun silmuja luupeilla tutkimalla ja silmun kuoren alle kurkkimalla ja kyllähän sieltä jo kevään vihreyttä löytyi!
Lapset havainnoivat muutoksia talveen verraten. Ensimmäiseksi huomasimme hangen kantavan meitä kävellessämme metsässä. Mittasimme lämpömittarilla ilman lämpötilan ja se oli jo aamulla plusasteita auringon jo lämmittäessä, yöllä taas on vielä pakkasta ja niin lumipeite tihenee .
Lumipeitteen paksuutta mittasimme mittakepillä; lumipeite oli jo talvesta madaltunut; lapset mittasit eri puolilta metsää 20-50 cm paksuutta.
”Valon määrä välillä ihan huikaisee keväällä” kommentoi poika aurinkolaseissa. Lintujen lauluakin kuulimme jo enemmän metsässä kulkiessamme.
Seuraavaksi mietimme miten kevään eteneminen vaikuttaa eläimiin jotka ovat nukkuneet talviunta, horrostaneet, olleet talven hereillä? Leikimme leikkiä Karhu nukkuu lajikorteilla; karhu, jänis, sammakko ,käärme, orava, perhonen ja leikin lomassa pohdimme joko karhu on hereillä .
Jäniksellä ja oravalla turkin väri vaihtuu jo valkeasta/harmaasta ruskeaksi suojaväriksi . Sammakot/käärmeet vielä horrostavat, perhoset ovat koteloituneena tai toukkana/munana lumen alla suojassa .
Kevään etenemistä kasveissa tutkimme lopuksi tunnistamalla koivun ja pajun silmuja luupeilla tutkimalla ja silmun kuoren alle kurkkimalla ja kyllähän sieltä jo kevään vihreyttä löytyi!
Vihreän lipun raati 13.2
Vihreän lipunraadin aiheena oli YSTÄVÄMME METSÄ sivuten tulevaa Ystävänpäivää. Kokoonnuimme metsään puun ympärille ja lauloimme TULE YSTÄVÄKSI NÄIN.
Keskustelimme kenen ystävä metsä voi olla? Meidän kaikkien ja tietysti eläinten!
Etsimme itsellemme metsästä "ystävän" KIVI tai PUU. Kerroimme kuiskaten ystävä kivelle tai puulle salaisuuden koska hyvä ystävä ei salaisuuksia kerro eteen päin.
Luimme Puun tarinan https://www.vyl.fi/alan-kehittaminen/teemavuodet-ja-kampanjat/puunhalausviikko/osallistu/puun-tarina/
Lopuksi lauloimme laulun Kierrän, kuljen näin mis on ystäväin... Sekä metsän ystävät saivat pienet sydämet lahjaksi. Meille jäi myös hetki aikaa kiipeillä kivillä ja leikkiä ystävämme metsän kanssa.
Keskustelimme kenen ystävä metsä voi olla? Meidän kaikkien ja tietysti eläinten!
Etsimme itsellemme metsästä "ystävän" KIVI tai PUU. Kerroimme kuiskaten ystävä kivelle tai puulle salaisuuden koska hyvä ystävä ei salaisuuksia kerro eteen päin.
Luimme Puun tarinan https://www.vyl.fi/alan-kehittaminen/teemavuodet-ja-kampanjat/puunhalausviikko/osallistu/puun-tarina/
Lopuksi lauloimme laulun Kierrän, kuljen näin mis on ystäväin... Sekä metsän ystävät saivat pienet sydämet lahjaksi. Meille jäi myös hetki aikaa kiipeillä kivillä ja leikkiä ystävämme metsän kanssa.
Vihreän lipun päivä 2.2.2024
Vietimme vihreän lipun päivää kutsumalle lapselle läheisen ihmisen päiväkotiin.
Aloitimme kaikki yhdessä salissa laulamalla. Ihanan suuri joukko meitä oli paikalla. Lapset olivat tehneet hienon tervetuloa kyltin ja Pia toivotteli vieraat vielä tervetulleiksi.
Aloitimme lauluhetken äänenavaus laululla niin kuin lauluhetkemme yleensäkin.
Sen jälkeen vuorossa oli mesikämmenten bussilaulu, johon mesikämmen lapset ottivat oman läheisensä mukaan.
Seuraavaksi esiintymään pääsivät Pikku-Otsot, jotka marssivat ja tanssivat kuin lumiukot, lumiukot marssivat laulun tahdissa.
Sitten oli vuoro Pandojen kutsua kaikki lapset läheisineen keinumaan ja hyppimään kun laulettiin ”hyppään, tanssaan kultani kanssa”.
Lopuksi vielä suljettiin soittorasia laulamalla.
Tämän jälkeen päästiin herkuttelemaan lasten leipomilla kaurakekseillä ja mehuilla.
Vihreän lipun päivän vietto jatkui vielä omissa ryhmissä värityskuvia värittäen, vihreän lippu videota katsoen ja läheisten kanssa pelaillen ja leikkien.
Olipa meillä mukava päivä. Kiitos kaikille vierailijoille, ihanaa kun tulitte! 😊
Aloitimme kaikki yhdessä salissa laulamalla. Ihanan suuri joukko meitä oli paikalla. Lapset olivat tehneet hienon tervetuloa kyltin ja Pia toivotteli vieraat vielä tervetulleiksi.
Aloitimme lauluhetken äänenavaus laululla niin kuin lauluhetkemme yleensäkin.
Sen jälkeen vuorossa oli mesikämmenten bussilaulu, johon mesikämmen lapset ottivat oman läheisensä mukaan.
Seuraavaksi esiintymään pääsivät Pikku-Otsot, jotka marssivat ja tanssivat kuin lumiukot, lumiukot marssivat laulun tahdissa.
Sitten oli vuoro Pandojen kutsua kaikki lapset läheisineen keinumaan ja hyppimään kun laulettiin ”hyppään, tanssaan kultani kanssa”.
Lopuksi vielä suljettiin soittorasia laulamalla.
Tämän jälkeen päästiin herkuttelemaan lasten leipomilla kaurakekseillä ja mehuilla.
Vihreän lipun päivän vietto jatkui vielä omissa ryhmissä värityskuvia värittäen, vihreän lippu videota katsoen ja läheisten kanssa pelaillen ja leikkien.
Olipa meillä mukava päivä. Kiitos kaikille vierailijoille, ihanaa kun tulitte! 😊
Vihreän lipun raati 26.1, LUMI
Raati aloitettiin miettimällä, mitä se lumi oikeastaan on. Kerrattiin myös veden olomuodot. Mietittiin, mitä lumen ja jään alta löytyy, ketä siellä elää? Entäpäs jään alla sitten? Mitä kalat tekevät silloin, ketkä horrostaa, mikä kala kutee?
Sen jälkeen päätettiin tehdä tieteellinen testi lumen eristävyydestä. Metsän eläimille kaivettiin pienet kolot. Yhteen koloon asetettiin lämpömittari. Onkohan kolon ilma lämpimämpi, kuin ulkoilma? Tämän testin tulokseen päätimme palata raadin lopulla. Vastaako kaivetut kolot ollenkaan vaikkapa igluja?
Seuraavaksi keskustelimme siitä, mihin lunta tarvitaan. Helposti lapset keksivät talvihauskuuksia: lumiukon rakentamiseen, hiihtämiseen, lumipallojen tekoon. Keskusteltiin myös siitä, että lumi on suojaava tekijä joillekin metsän eläimille; se voi suojata saalistajilta, tai lumiset alaoksat viimalta ja kylmyydeltä.
Entäs, mistä se lumi lumi syntyy ja mitä tapahtuu lumen matkalla maahan? Tutkiskeltiin asiaa piirroskuvan kautta.
Tutustuimme lumihiutaleiden monimuotoisuuteen ja yksilöllisyyteen. Miten hurja määrä onkaan erilaisia lumihiutaleita! Puhuttiin siitä, mikä vaikuttaa siihen, miltä lumihiutale näyttää. Sitten päästiinkin muodostamaan lumihiutaleita niin itsestämme, kuin koko raatiporukan avun avulla.
Lopuksi valmistettiin lumijäätelöä, jotka värjättiin kauniiksi ja etsittiin annoksen päälle metsästä koristeita.
Tietenkin tarkastimme lopputuloksen lumen eristävyys -testistämme. Jäniksen kolon lämpötila ei kuitenkaan ollut ilman lämpötilaa korkeampi. Mietittiin syitä sille: Olisiko kolon pitänyt olla syvempi ja olisiko katto auttanut asiaa?
Kirpeän aurinkoisen pakkassään raati sai varpaat ja sormet kylmenemään, mutta jotain uutta opittiin lumesta samalla kun saimme nauttia ihanasta lähimetsästämme.
Sen jälkeen päätettiin tehdä tieteellinen testi lumen eristävyydestä. Metsän eläimille kaivettiin pienet kolot. Yhteen koloon asetettiin lämpömittari. Onkohan kolon ilma lämpimämpi, kuin ulkoilma? Tämän testin tulokseen päätimme palata raadin lopulla. Vastaako kaivetut kolot ollenkaan vaikkapa igluja?
Seuraavaksi keskustelimme siitä, mihin lunta tarvitaan. Helposti lapset keksivät talvihauskuuksia: lumiukon rakentamiseen, hiihtämiseen, lumipallojen tekoon. Keskusteltiin myös siitä, että lumi on suojaava tekijä joillekin metsän eläimille; se voi suojata saalistajilta, tai lumiset alaoksat viimalta ja kylmyydeltä.
Entäs, mistä se lumi lumi syntyy ja mitä tapahtuu lumen matkalla maahan? Tutkiskeltiin asiaa piirroskuvan kautta.
Tutustuimme lumihiutaleiden monimuotoisuuteen ja yksilöllisyyteen. Miten hurja määrä onkaan erilaisia lumihiutaleita! Puhuttiin siitä, mikä vaikuttaa siihen, miltä lumihiutale näyttää. Sitten päästiinkin muodostamaan lumihiutaleita niin itsestämme, kuin koko raatiporukan avun avulla.
Lopuksi valmistettiin lumijäätelöä, jotka värjättiin kauniiksi ja etsittiin annoksen päälle metsästä koristeita.
Tietenkin tarkastimme lopputuloksen lumen eristävyys -testistämme. Jäniksen kolon lämpötila ei kuitenkaan ollut ilman lämpötilaa korkeampi. Mietittiin syitä sille: Olisiko kolon pitänyt olla syvempi ja olisiko katto auttanut asiaa?
Kirpeän aurinkoisen pakkassään raati sai varpaat ja sormet kylmenemään, mutta jotain uutta opittiin lumesta samalla kun saimme nauttia ihanasta lähimetsästämme.
Vesivelho 18.1.24
Eskarit ja viiskarit tutustuivat Vesivelhon opetuksiin vedestä.
Vihreän lipun raati 13.12
Eläinten joulu
Mitä metsässä tapahtuu jouluna? Oravia ainakin näkee hyppelemässä puusta puuhun. Mutta eikö niillä ole talvella kylmä? Ei, jos ne menevät omaan pesäänsä ja laittavat oven kiinni. Kun tarkkaan katsoo kuvaa, siellä on lämmikkeenä myös jotakin villaista. Jätettiin kuusen oksalle villasukka, jos sen vaikka orava nappaisi pesäänsä!
Keitäs tuolla asustaa? Siellähän on käärme ja sammakko samassa pesässä! Eikös käärmeet syö sammakoita? Kyllä ne kesällä syövät. Nyt rohkea sammakko on mennyt pesään silloin, kun käärme on jo jähmettynyt horrokseen. Ja keväällä sammakko vilahtaa pois, ennen kuin käärme herää. Aikamoinen hurjapää! Mutta eipähän horroksessa ole niin kylmä, kun käärmeennahka lämmittää! Kokeiltiin myös laittamalla lunta kumihanskan sisään, kuinka kylmältä horroksessa olevat eläimet tuntuvat. Suunnilleen yhtä kylmältä kuin lumi.
Kukahan kuorsaa kuusen oksien alla? Karhuhan se siellä vetelee hirsiä. Joulun jälkeen karhu vähän käännähtää, ja pesään syntyy oravan kokoisia poikasia jopa neljä kappaletta. Tästä karhu ei tiedä mitään. Keväällä voi olla karhuemolla ihmettelemistä! Mutta silloinhan pennut ovat emon maidolla kasvaneet jo niin isoiksi, että voivat lähteä seuraamaan karhuemoa. Kuunneltiin puhelimelta myös karhun karjuntaa. Ja silloin varsinkin karhuemo karjuu, kun haluaa suojella poikasiaan!
Rauhalliselta näyttää joulu metsässä. Lämmitettiin mehua ja syötiin pipareita ja toivotettiin meille ja metsän eläimille hyvää ja rauhallista joulua.
Mitä metsässä tapahtuu jouluna? Oravia ainakin näkee hyppelemässä puusta puuhun. Mutta eikö niillä ole talvella kylmä? Ei, jos ne menevät omaan pesäänsä ja laittavat oven kiinni. Kun tarkkaan katsoo kuvaa, siellä on lämmikkeenä myös jotakin villaista. Jätettiin kuusen oksalle villasukka, jos sen vaikka orava nappaisi pesäänsä!
Keitäs tuolla asustaa? Siellähän on käärme ja sammakko samassa pesässä! Eikös käärmeet syö sammakoita? Kyllä ne kesällä syövät. Nyt rohkea sammakko on mennyt pesään silloin, kun käärme on jo jähmettynyt horrokseen. Ja keväällä sammakko vilahtaa pois, ennen kuin käärme herää. Aikamoinen hurjapää! Mutta eipähän horroksessa ole niin kylmä, kun käärmeennahka lämmittää! Kokeiltiin myös laittamalla lunta kumihanskan sisään, kuinka kylmältä horroksessa olevat eläimet tuntuvat. Suunnilleen yhtä kylmältä kuin lumi.
Kukahan kuorsaa kuusen oksien alla? Karhuhan se siellä vetelee hirsiä. Joulun jälkeen karhu vähän käännähtää, ja pesään syntyy oravan kokoisia poikasia jopa neljä kappaletta. Tästä karhu ei tiedä mitään. Keväällä voi olla karhuemolla ihmettelemistä! Mutta silloinhan pennut ovat emon maidolla kasvaneet jo niin isoiksi, että voivat lähteä seuraamaan karhuemoa. Kuunneltiin puhelimelta myös karhun karjuntaa. Ja silloin varsinkin karhuemo karjuu, kun haluaa suojella poikasiaan!
Rauhalliselta näyttää joulu metsässä. Lämmitettiin mehua ja syötiin pipareita ja toivotettiin meille ja metsän eläimille hyvää ja rauhallista joulua.
Vihreän lipun tapahtuma: Eläinten talvi
29.11. niin eskarilaiset, kuin päiväkotilaiset kokoontuivat päiväkodin lähimetsään Eläinten talvi -polulle tutkimaan sammakon johdolla sitä, miten eläimet viettävät talvea.
Yhdessä käytiin katsomassa mitä mehiläiset, mäyrät, hiiret, varpuset, mehiläiset ja kastemadot pitkän talven aikana tekevät.
Hiirinä kerättiin ruokaa talven varalle 🐀
Kastematoina möngerreltiin ja kaivettiin koloja 🪱
Mehiläisinä halailtiin ja puhuttiin ystävyydestä 🐝
Mäyrinä makailtiin majassa rentoutumassa ja 🦡
Varpusina laskettiin talviruokintapaikkoja🪶
Lumi lisäsi tunnelmaa - oli helppo eläytyä eläinten talvitunnelmiin ❄️
Yhdessä käytiin katsomassa mitä mehiläiset, mäyrät, hiiret, varpuset, mehiläiset ja kastemadot pitkän talven aikana tekevät.
Hiirinä kerättiin ruokaa talven varalle 🐀
Kastematoina möngerreltiin ja kaivettiin koloja 🪱
Mehiläisinä halailtiin ja puhuttiin ystävyydestä 🐝
Mäyrinä makailtiin majassa rentoutumassa ja 🦡
Varpusina laskettiin talviruokintapaikkoja🪶
Lumi lisäsi tunnelmaa - oli helppo eläytyä eläinten talvitunnelmiin ❄️
Vihreän lipun raati 10.10
Eläinten viikon kalateeman innoittamana raati lähti metsään miettimään kalajuttuja. Kalatietoa oli lapsilla jo valmiiksi tosi paljon. Tiedettiin että kalat asuvat vedessä: meressä, järvessä, joessa, mutta ei lätäkössä. Kun siellä ei ole kaloille ruokaa eikä suojapaikkaa. Tosi paljon muistettiin myös eri kalalajien nimiä: ainakin ahven, hauki, kampela, särki ja hai. Kirjasta katsottiin mitä muita kaloja Suomen vesissä vielä asuu.
Kaloille sopivaa vesistöä ei metsästä löytynyt mutta tehtiin niille leikisti koti. Pulloissa meillä oli mukana kirkasta puhdasta vettä ja sameaa likaista vettä. Mietittiin minkälaisessa vedessä kalat tahtovat asua; likaisessa vai puhtaassa. Valitettavasti monen kala koti on likainen mutta onneksi me ihmiset voimme auttaa niitä. Lapsilla oli ideoita siihen miten kalojen vettä voisi puhdistaa: ”Me voitais ottaa likavesi pois ja laittaa puhasta.” ”Likavesi tulee siitä ku tulee roskia ni ei laiteta roskia.” ”Kaadetaa kaloille puhasta vettä ämpärillinen.” ”Jos on likasta vettä ni sen voi letkulla vaihtaa.” ”Ei laiteta roskii eikä mitää likasta eikä multaa.”
Lopuksi leikittiin yhdessä ”kuka pelkää kalaverkkoo” -hippaleikkiä.
Toivottavasti opittiin myös että kaloja on tosi monenlaisia ja että ne kaikki tarvitsevat puhtaan kodin. Ja että me voidaan siinä asiassa auttaa.
Lopuksi lähetettiin kaloille vielä terveisiä: ”Kalat on kivoja” ”Mukavii” ”Luvataan ettei heitetä roskia kalojen veteen” ”Joo!”
Kaloille sopivaa vesistöä ei metsästä löytynyt mutta tehtiin niille leikisti koti. Pulloissa meillä oli mukana kirkasta puhdasta vettä ja sameaa likaista vettä. Mietittiin minkälaisessa vedessä kalat tahtovat asua; likaisessa vai puhtaassa. Valitettavasti monen kala koti on likainen mutta onneksi me ihmiset voimme auttaa niitä. Lapsilla oli ideoita siihen miten kalojen vettä voisi puhdistaa: ”Me voitais ottaa likavesi pois ja laittaa puhasta.” ”Likavesi tulee siitä ku tulee roskia ni ei laiteta roskia.” ”Kaadetaa kaloille puhasta vettä ämpärillinen.” ”Jos on likasta vettä ni sen voi letkulla vaihtaa.” ”Ei laiteta roskii eikä mitää likasta eikä multaa.”
Lopuksi leikittiin yhdessä ”kuka pelkää kalaverkkoo” -hippaleikkiä.
Toivottavasti opittiin myös että kaloja on tosi monenlaisia ja että ne kaikki tarvitsevat puhtaan kodin. Ja että me voidaan siinä asiassa auttaa.
Lopuksi lähetettiin kaloille vielä terveisiä: ”Kalat on kivoja” ”Mukavii” ”Luvataan ettei heitetä roskia kalojen veteen” ”Joo!”
Energiasäästöviikon aloitus 9.10
Vietämme tällä viikolla energiansäästöviikkoa. Aloitimme viikon yhdessä eskarien kanssa päiväkodin metsässä luontopolulla. Polulla oli erilaisia tehtäviä mitä pääsimme tekemään.
Meille selvisi mm. mitä kaikkia roskia ja tavaroita löytyy päivittäin jätevedenpuhdistamon vedestä. Etsimme myös metsään kuulumattomia esineitä ja roskia.
Rakensimme yhdelle tärkeimmistä energianlähteistämme, auringolle, toteemipaalun.
Mietimme mitä uusiokäyttö on ja laitoimme luonnonmateriaalit uusiokäyttöön ja teimme niistä ötököitä. Lapset innostuivat tekemään mm. ötököitä mustikoista ja syntyi ihan uusiakin lajeja kuten erisuuntajalkaötököitä.
Kaikista meistä jää jälki tänne maapallolle, toisista isompia ja toisista pienempiä. Tutustuimme erilaisten eläinten jälkiin.
Lopuksi vielä lajittelimme erilaisia roskia.
Meille selvisi mm. mitä kaikkia roskia ja tavaroita löytyy päivittäin jätevedenpuhdistamon vedestä. Etsimme myös metsään kuulumattomia esineitä ja roskia.
Rakensimme yhdelle tärkeimmistä energianlähteistämme, auringolle, toteemipaalun.
Mietimme mitä uusiokäyttö on ja laitoimme luonnonmateriaalit uusiokäyttöön ja teimme niistä ötököitä. Lapset innostuivat tekemään mm. ötököitä mustikoista ja syntyi ihan uusiakin lajeja kuten erisuuntajalkaötököitä.
Kaikista meistä jää jälki tänne maapallolle, toisista isompia ja toisista pienempiä. Tutustuimme erilaisten eläinten jälkiin.
Lopuksi vielä lajittelimme erilaisia roskia.
Vihreän lipun raati 12.9
Vihreän lipun teemana on toista vuotta luonnon monimuotoisuus.
Syksyn ensimmäisessä raadissa mietimme ensin mitä se luonnon monimuotoisuus
oikein tarkoittaa? Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa että luonnossa on paljon erilaisia eläin-, lintu-,hyönteis- ja kasvilajeja ja vaihtelevuutta ja monenlaisia elinympäristöjä joissa ne elävät.
Eskarilaisista ja päiväkotilaisista koostuva raati suuntasi tutkimaan luuppien ,suurennuslasien ja luontoruudun avulla pihan/metsän eliöiden määrää puistossa/ metsässä. Kirjasimme ruudusta löytyneitä eri kukkia,heiniä,sieniä, marjoja, sammalta/ jäkälää ja hyönteisiä, matoja ym ja vertasimme metsä/piha ruudukoiden eliöiden määriä.
Huomasimme että löysimme paljon enemmän kuoriaisia, hämähäkkejä , matoja ym pihan nurmikolta kuin metsäruudusta. Päättelimme, että ruohikosta on helpompi havaita niitä. Marjoja ja sieniä löytyi enemmän metsästä, kukkia pihalta.
Ihanaa ihmettelyä ja löytämisen riemua luonnossa kaverien kanssa ja samalla toisiimme tutustuen.
Syksyn ensimmäisessä raadissa mietimme ensin mitä se luonnon monimuotoisuus
oikein tarkoittaa? Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa että luonnossa on paljon erilaisia eläin-, lintu-,hyönteis- ja kasvilajeja ja vaihtelevuutta ja monenlaisia elinympäristöjä joissa ne elävät.
Eskarilaisista ja päiväkotilaisista koostuva raati suuntasi tutkimaan luuppien ,suurennuslasien ja luontoruudun avulla pihan/metsän eliöiden määrää puistossa/ metsässä. Kirjasimme ruudusta löytyneitä eri kukkia,heiniä,sieniä, marjoja, sammalta/ jäkälää ja hyönteisiä, matoja ym ja vertasimme metsä/piha ruudukoiden eliöiden määriä.
Huomasimme että löysimme paljon enemmän kuoriaisia, hämähäkkejä , matoja ym pihan nurmikolta kuin metsäruudusta. Päättelimme, että ruohikosta on helpompi havaita niitä. Marjoja ja sieniä löytyi enemmän metsästä, kukkia pihalta.
Ihanaa ihmettelyä ja löytämisen riemua luonnossa kaverien kanssa ja samalla toisiimme tutustuen.
Lintuviikon päätöstapahtuma 19.5.2023
Vietimme lintuviikon päätöstapahtumaa päiväkodin pihalla. Meillä oli erilaisia rasteja joissa mm. tunnistimme linnun laulusta lintuja, lajittelimme oikeat munat oikeisiin linnun pesiin, uitimme ankkoja ankkalammessa, kiikareilla bongailimme lintuja ja leikimme erilaisia lintuleikkejä.
Vihreän lipun raati 11.5.23 🌿🌞🌿
Alkulauluna kuuntelimme Mennään metsään, Ammuu orkesterilta.
🌿 Sitten juteltiin lyhyesti luonnon monimuotoisuudesta,kertausta vähäsen, mitä käyty läpi talven aikana
🌿1. Minkä puun/muun luonnossa olevan asian luona olet,tunnustele puuta,asiaa silmät sidottuna - leikki
🌿 2.leikki:
Miten eri metsän eliöt ja eläimet liikkuvat?
-muurahainen, koppis,mehiläinen, perhonen, lintu, jänis, karhu, kettu, hirvi
🌿3.leikki:
Kuunnellaan metsän/luonnon ääniä, mitä kuulet?
-miten niitä voi tuottaa, tehdä itse?
🌿 Sitten kerroin keksimäni pienen keväisen pörriäistarinan,johon teimme videonäytelmän
Rooleissa oli:
- kukat ja pörriäiset ja linnut, aurinko ja vesi
Osa lapsista kukkia🌺 osa pörriäisiä🐝 vesipisaroita💧ja aurinkoja 🌞
Juoni:
1. kukat kyykyssä odottaa kasvuaan siemenenä
2. aurinko, jotkut lapset käy silittelemässä kukkia
3. jotkut lapset, vesi, käy naputtelemassa vesipisaroita kukille
4. silloin kukka alkaa kasvaa, lapset nousevat seisomaan- huojuvat tuulessa
5. Sitten lentävät pörriäiset pölyttymään kukkia ja nauttivat mettä ruuakseen
6. lopulta lentävät lintulapset ja saavat pörriäisistä aterian
Joten niin kaikki hyödyntävät toistensa elämää, ravintoketjussa kaikki ovat tarpeellisia.
Ennen ruokaa katsoimme vielä Ihme ja kumma-videon, Mihin tarvitsemme pörriäisiä?
Tällä erää tämä toimintakausi alkaa olla lopuillaan, viimeinen raati oli meillä ennen ensi syksyä. On ollut mukavaa taas nauttia lähiluonnosta ja oppia kaikkea uutta luonnon monimuotoisuudesta tällä kaudella.
Kiitos lapset ja aikuiset 💚
Terveisin,
Raadin vetäjä Marju
Ihanaa ja leppoisaa kesäaikaa kaikille, teille vanhemmillekin luonnon helmassa 🌿🌸🐦🐝🌞🌳🐜🦋🐞
🌿 Sitten juteltiin lyhyesti luonnon monimuotoisuudesta,kertausta vähäsen, mitä käyty läpi talven aikana
🌿1. Minkä puun/muun luonnossa olevan asian luona olet,tunnustele puuta,asiaa silmät sidottuna - leikki
🌿 2.leikki:
Miten eri metsän eliöt ja eläimet liikkuvat?
-muurahainen, koppis,mehiläinen, perhonen, lintu, jänis, karhu, kettu, hirvi
🌿3.leikki:
Kuunnellaan metsän/luonnon ääniä, mitä kuulet?
-miten niitä voi tuottaa, tehdä itse?
🌿 Sitten kerroin keksimäni pienen keväisen pörriäistarinan,johon teimme videonäytelmän
Rooleissa oli:
- kukat ja pörriäiset ja linnut, aurinko ja vesi
Osa lapsista kukkia🌺 osa pörriäisiä🐝 vesipisaroita💧ja aurinkoja 🌞
Juoni:
1. kukat kyykyssä odottaa kasvuaan siemenenä
2. aurinko, jotkut lapset käy silittelemässä kukkia
3. jotkut lapset, vesi, käy naputtelemassa vesipisaroita kukille
4. silloin kukka alkaa kasvaa, lapset nousevat seisomaan- huojuvat tuulessa
5. Sitten lentävät pörriäiset pölyttymään kukkia ja nauttivat mettä ruuakseen
6. lopulta lentävät lintulapset ja saavat pörriäisistä aterian
Joten niin kaikki hyödyntävät toistensa elämää, ravintoketjussa kaikki ovat tarpeellisia.
Ennen ruokaa katsoimme vielä Ihme ja kumma-videon, Mihin tarvitsemme pörriäisiä?
Tällä erää tämä toimintakausi alkaa olla lopuillaan, viimeinen raati oli meillä ennen ensi syksyä. On ollut mukavaa taas nauttia lähiluonnosta ja oppia kaikkea uutta luonnon monimuotoisuudesta tällä kaudella.
Kiitos lapset ja aikuiset 💚
Terveisin,
Raadin vetäjä Marju
Ihanaa ja leppoisaa kesäaikaa kaikille, teille vanhemmillekin luonnon helmassa 🌿🌸🐦🐝🌞🌳🐜🦋🐞
Vihreän lipun raati 13.4.23
Voi miten vuosi luonnossa kuluukaan nopeasti…
Tammikuu alkaa rakettien paukkeella. Niinpä mekin raatilaiset pompattiin raketteina uuteen vuoteen.
Eläimistä ainakin kettua ja jänistä voi talvella nähdä, ja oravaa.
Helmikuu on oikein mainio hiihto- ja laskettelukuu.
Silloinkin on liikkeellä pupuja ja kettuja, koska ne eivät palele paksujen turkkiensa alla ja niille löytyy luonnosta syötävää.
Maaliskuu oli meillä äsken ja silloin saimme tehtyä mainioita lumiukkoja.
Lumi alkaa hieman jo sulamaan, näkyy pajunkissoja ja maassa pälvipaikkoja.
Joku muuttolintukin on jo varmaan uskaltautunut palaamaan etelän lämmöstä.
Huhtikuussa niitä lintuja näkyykin jo paljon enemmin, on hanhia, töyhtöhyyppiä, kiuruja, västäräkkejä. se tarkoittaa sitä, että niillä pitää olla myös ruokaa.
eli silloin voi nähdä muurahaisia, perhosia ja kimalaisia. jotta niilläkin olisi ruokaa, nousee maasta esim. leskenlehtiä.
Toukokuussa juhlimme äitiä, poimimme kukista seuraavaksi esiin ponnahtaneita valkovuokkoja. Me kokeilimme kerätä niitä yhdellä jalalla seisten, kuten kurki.
Kesäkuussa vesi on ehtinyt lämmitä uimakelpoiseksi ja nautimme uimisesta ja kalastuksesta.
” Ongella, ongella, meren rannalla ongella. Ongella, ongella, rannalla ongella. Nappaa kala nappaa, jotta saadaan soppaa. nappaa kala nappaa, jotta saadaan soppaa”
Sillä laululla saaliiksi saimme kaloja vasarahaista ahveneen.
Heinäkuussa nautitaan eväistä ulkona, kuten mekin. Luonnosta löytyy mansikoita ja mustikoita. Me nautimme porkkanoita, leipää ja mehua.
Elokuu on kesäkuukausi, eikä yleensä kylmä, mutta nyt raatiretkellä keli oli aika viileä. Jaana raatilainen laittoi liikettä nivelille ja metsäparkour oli mainio lämmittelyjumppa.
osa eläimistä on taas suunnittelemassa muuttomatkaa, metsä hiljenee linnunlaulusta.
Syyskuussa jo aika moni linnuista lähtee etelään. Voimme bongata taivaalla satoja lintuauroja. Mekin kokeilimme ”raatilaismuuttoauraa” ja hyvin sujui, auramuodostelma oli hyvin eläväinen.
Lokakuussa luonto on järjestänyt herkkupöydän ainakin karhuille, maasta nousee sieniä, puolukoita ja muita herkkuja.
Marraskuussa maa alkaa jäätymään, samoin vedet.
Isäkarhu ja koko muu perhe alkaa etsiä itselleen talviunipesää. Käärmeet ja siilit vaipuvat horrokseen, koska niidenkin ruoka-aitat menevät kiinni.
Joulukuussa on luonto rauhoittunut vuoden kierrosta, saatu uusi lumivaippa ja kerätään rauhassa voimia uuteen, alkavaan vuoteen. Ilvekset ja ketut turkkeineen pärjäävät talven pakkasissa, jäniksetkin löytävät ruokansa pajukoista ja puutarhoista.
Jotta luonto ja meidänkin ympäristömme voisi hyvin ja täällä olisi mukavaa olla, osallistuimme ”Miljoona roskapussia”- kampanjaan. Eskarilaiset kotimatkallaan keräsivät roskia kävelytien varrelta kaksi isoa muovikassillista. Purkka, joutuessaan luontoon hajoaa hitaasti ja jollei sitä kerää pois, siihen voi lintu tukehtua tai sen voi löytää tämän hetken lapsi ollessaan mummuraisen tai papparaisen ikäinen ”kiikkutuolivanhus”.
Tammikuu alkaa rakettien paukkeella. Niinpä mekin raatilaiset pompattiin raketteina uuteen vuoteen.
Eläimistä ainakin kettua ja jänistä voi talvella nähdä, ja oravaa.
Helmikuu on oikein mainio hiihto- ja laskettelukuu.
Silloinkin on liikkeellä pupuja ja kettuja, koska ne eivät palele paksujen turkkiensa alla ja niille löytyy luonnosta syötävää.
Maaliskuu oli meillä äsken ja silloin saimme tehtyä mainioita lumiukkoja.
Lumi alkaa hieman jo sulamaan, näkyy pajunkissoja ja maassa pälvipaikkoja.
Joku muuttolintukin on jo varmaan uskaltautunut palaamaan etelän lämmöstä.
Huhtikuussa niitä lintuja näkyykin jo paljon enemmin, on hanhia, töyhtöhyyppiä, kiuruja, västäräkkejä. se tarkoittaa sitä, että niillä pitää olla myös ruokaa.
eli silloin voi nähdä muurahaisia, perhosia ja kimalaisia. jotta niilläkin olisi ruokaa, nousee maasta esim. leskenlehtiä.
Toukokuussa juhlimme äitiä, poimimme kukista seuraavaksi esiin ponnahtaneita valkovuokkoja. Me kokeilimme kerätä niitä yhdellä jalalla seisten, kuten kurki.
Kesäkuussa vesi on ehtinyt lämmitä uimakelpoiseksi ja nautimme uimisesta ja kalastuksesta.
” Ongella, ongella, meren rannalla ongella. Ongella, ongella, rannalla ongella. Nappaa kala nappaa, jotta saadaan soppaa. nappaa kala nappaa, jotta saadaan soppaa”
Sillä laululla saaliiksi saimme kaloja vasarahaista ahveneen.
Heinäkuussa nautitaan eväistä ulkona, kuten mekin. Luonnosta löytyy mansikoita ja mustikoita. Me nautimme porkkanoita, leipää ja mehua.
Elokuu on kesäkuukausi, eikä yleensä kylmä, mutta nyt raatiretkellä keli oli aika viileä. Jaana raatilainen laittoi liikettä nivelille ja metsäparkour oli mainio lämmittelyjumppa.
osa eläimistä on taas suunnittelemassa muuttomatkaa, metsä hiljenee linnunlaulusta.
Syyskuussa jo aika moni linnuista lähtee etelään. Voimme bongata taivaalla satoja lintuauroja. Mekin kokeilimme ”raatilaismuuttoauraa” ja hyvin sujui, auramuodostelma oli hyvin eläväinen.
Lokakuussa luonto on järjestänyt herkkupöydän ainakin karhuille, maasta nousee sieniä, puolukoita ja muita herkkuja.
Marraskuussa maa alkaa jäätymään, samoin vedet.
Isäkarhu ja koko muu perhe alkaa etsiä itselleen talviunipesää. Käärmeet ja siilit vaipuvat horrokseen, koska niidenkin ruoka-aitat menevät kiinni.
Joulukuussa on luonto rauhoittunut vuoden kierrosta, saatu uusi lumivaippa ja kerätään rauhassa voimia uuteen, alkavaan vuoteen. Ilvekset ja ketut turkkeineen pärjäävät talven pakkasissa, jäniksetkin löytävät ruokansa pajukoista ja puutarhoista.
Jotta luonto ja meidänkin ympäristömme voisi hyvin ja täällä olisi mukavaa olla, osallistuimme ”Miljoona roskapussia”- kampanjaan. Eskarilaiset kotimatkallaan keräsivät roskia kävelytien varrelta kaksi isoa muovikassillista. Purkka, joutuessaan luontoon hajoaa hitaasti ja jollei sitä kerää pois, siihen voi lintu tukehtua tai sen voi löytää tämän hetken lapsi ollessaan mummuraisen tai papparaisen ikäinen ”kiikkutuolivanhus”.
Metsä-ja vesipäivä 22.3.2023
Maailman metsäpäivää vietettiin tänä vuonna 21.3.23 ja maailman vesipäivää 22.3.23.
Yhdistimme päivät ja vietimme niitä päiväkodin pihalla ja metsässä ke 22.3.
Pihalla oli erilaisia vesirasteja. Kokeilimme miten erilaiset tavarat kelluvat vai uppoavatko ne. Mietimme mihin eri eläimet tarvitsevat vettä. Tutkimme veden eri olomuotoja ja pääsimme leikkimään isoon ankkalampeen.
Metsästä löytyi metsään liittyviä rasteja kuten etsimme metsän eläimiä, mietimme mikä eläin itse haluaisimme olla ja minkälaista olisi asua metsässä. Tutustuimme kuuseen ja mäntyyn ja niiden käpyihin ja pääsimme pelasmaan muistipeliä metsäneläin korteilla.
Yhdistimme päivät ja vietimme niitä päiväkodin pihalla ja metsässä ke 22.3.
Pihalla oli erilaisia vesirasteja. Kokeilimme miten erilaiset tavarat kelluvat vai uppoavatko ne. Mietimme mihin eri eläimet tarvitsevat vettä. Tutkimme veden eri olomuotoja ja pääsimme leikkimään isoon ankkalampeen.
Metsästä löytyi metsään liittyviä rasteja kuten etsimme metsän eläimiä, mietimme mikä eläin itse haluaisimme olla ja minkälaista olisi asua metsässä. Tutustuimme kuuseen ja mäntyyn ja niiden käpyihin ja pääsimme pelasmaan muistipeliä metsäneläin korteilla.
Vihreän lipun raati 9.3.23
Lumisesta pakkasmetsästä löysimme polun varrelta kuvia ja runoja metsän eläimistä.
”Peura seuraa peuraa
pitää sille seuraa.
Tykkää siitä peurasta
kiitoksia seurasta!”
Lapset tunsivat hienosti eläimet, niiden asuinpaikat ja tavat. Jotkut löydetyistä otuksista voivat asua myös päiväkodin metsässä, jotkut taas isommissa metsissä kauempana ihmisistä. Tai veden alla tai rannalla.
Onneksi löysimme myös kasan lapioita, joilla pääsimme kaivamaan eläimille pesäkoloja ja käytäviä.
”Me tehään karhulle pesä ja tuoli. Karhu vois siel kesällä laiskotella tuolissa.”
”Hiirelle tehään kotia suojaksi että mikään ei syö sitä.”
”Ja jänikselle kotia ettei kettu syö sitä ja ettei tuu haavoja.”
”Loukkui ketulle kaivan ja sit joku voi hautaa sen.”
”Tehään sadalle jänikselle kotia et sinne mahtuu poikasii ja ettei kettu mahu sinne.”
”Me tehään meille majaa, siellä voi pelaa mainkräftii ja siellä voi myös syödä.”
”Tiputtelen näit lumii.”
”Myyrälle tehään kolo ja tähän tulee tämmönen tunneli.”
Kiitokset lapsille, kylmää oli ja lumi pölisi mutta niinhän talvella pitääkin.
”Peura seuraa peuraa
pitää sille seuraa.
Tykkää siitä peurasta
kiitoksia seurasta!”
Lapset tunsivat hienosti eläimet, niiden asuinpaikat ja tavat. Jotkut löydetyistä otuksista voivat asua myös päiväkodin metsässä, jotkut taas isommissa metsissä kauempana ihmisistä. Tai veden alla tai rannalla.
Onneksi löysimme myös kasan lapioita, joilla pääsimme kaivamaan eläimille pesäkoloja ja käytäviä.
”Me tehään karhulle pesä ja tuoli. Karhu vois siel kesällä laiskotella tuolissa.”
”Hiirelle tehään kotia suojaksi että mikään ei syö sitä.”
”Ja jänikselle kotia ettei kettu syö sitä ja ettei tuu haavoja.”
”Loukkui ketulle kaivan ja sit joku voi hautaa sen.”
”Tehään sadalle jänikselle kotia et sinne mahtuu poikasii ja ettei kettu mahu sinne.”
”Me tehään meille majaa, siellä voi pelaa mainkräftii ja siellä voi myös syödä.”
”Tiputtelen näit lumii.”
”Myyrälle tehään kolo ja tähän tulee tämmönen tunneli.”
Kiitokset lapsille, kylmää oli ja lumi pölisi mutta niinhän talvella pitääkin.
Vihreän lipun raati 9.2
Etsittiin oma puu,halattii sitä,kerrottiin kuulumisia ja kysyttiin puulta mitä kuuluu.Ja jokainen sai keksiä omalle puulle oman nimen.
Eskarilainen valitsi itselleen parin päikkyläisestä,jonka jälkeen tutkittii lunta mustien alustojen kanssa luuppia käyttäen.Luupeilla tutkittiin myös kiviä,varpuja,oksia.Kivistä näkyi suoraan kiven sydämeen.
Huomattiin myös,että ryhmässä olikin samannimisiä lapsia isoissa ja pienissä.Sehän olikin hauskaa,kun samoja nimiä löytyi myös kotoonta.
Tällä kertaa raati oli hyvin rauhallinen,ei kiire minnekkään ja siitä nautimme koko tuulen voimalla.Sää oli aika tuulinen,mutta se ei meitä haitannut.Pääasia oli että kaikilla oli kivaa ja mukavaa olla yhdessä.
Vihreä lippu päivä 2.2.2023
Vietimme vihreä lippu päivää kutsumalla lasten isovenhempia tai muita läheisiä päiväkodille.
Aloitimme päivän nostamalla vihreän lipun salkoon ja laulamalla yhdessä ”Suomalainen metsä”-laulun. Sen jälkeen mummot, mummit, papat, ukit ja ketä kaikkia vieraita paikalle oli saapunutkaan, pääsivät lasten kanssa etsimään erilaisia lintuja pihalta. Hienosti löytyivät linnut!
Tämän jälkeen lähdettiin yhdessä sisälle ja joka ryhmässä oli erilaista puuhaa. Mummot ja papat pääsivät lasten lastensa kanssa leikkimään, askartelemaan, pelaamaan kierrätyspeliä, tutustumaan vihreä lippu toimintaan ja lasten laulujakin kuultiin osassa ryhmiä. Kahvia ja lasten leipomia kauralastujakin oli tarjolla.
Mukava päivä oli lasten mielestä!
Aloitimme päivän nostamalla vihreän lipun salkoon ja laulamalla yhdessä ”Suomalainen metsä”-laulun. Sen jälkeen mummot, mummit, papat, ukit ja ketä kaikkia vieraita paikalle oli saapunutkaan, pääsivät lasten kanssa etsimään erilaisia lintuja pihalta. Hienosti löytyivät linnut!
Tämän jälkeen lähdettiin yhdessä sisälle ja joka ryhmässä oli erilaista puuhaa. Mummot ja papat pääsivät lasten lastensa kanssa leikkimään, askartelemaan, pelaamaan kierrätyspeliä, tutustumaan vihreä lippu toimintaan ja lasten laulujakin kuultiin osassa ryhmiä. Kahvia ja lasten leipomia kauralastujakin oli tarjolla.
Mukava päivä oli lasten mielestä!
Vihreän lipun raati 19.1.2023
Raadissa pohdittiin tänään eri lajien selviytymistä talvella lähimetsässä; talvella ei näy hyönteisiä, ei kuulu lintujen laulua ym. Tutkimme” lumen alla on elämää”/ yle.fi kuvasta mitä eläimiä / hyönteisiä elää talvella lumen alla ja että ne pystyvät kulkemaan onkaloita pitkin lumen päälle etsimään ruokaa. Moni ihmetteli voiko lumen alla hengittää, kun katsoimme miten metsähiiri, metsämyyrä siellä asuu heinäpesässään. Hyppyhäntäiset hakeutuvat suojasäällä lumen päälle hyppimään. Tämä herätti pohtimaan, että onko häntä hyppyhäntäisen hyppyväline? tutkitaan asiaa ryhmissä lisää.
Seuraavaksi tutkittiin / lajiteltiin talvella hereillä olevia lajeja lumen päällä asuviin: jänis, orava, punatulkku ja lumen alla asuviin: metsähiiri ja metsämyyrä.
Talviunta nukkuu karhu joka kasvattaa syömällä syksyllä itselleen rasvavaraston, jonka turvin se selviää talvesta, Lapsia kiinnosti tieto, että karhu mielellään valitsee talviunipesäksi suuren muurahaispesän kun muurahaiset siirtyvät talveksi maan alle. Seuraavaksi he miettivät kumpi herää keväällä ensin: karhu vai herättävätkö muurahaiset karhun?
Siili horrostaa ja koska ei pysty syömään itselleen niin suurta rasvavarastoa laihtuu talven aikana jopa puolet painostaan. ihmettelimme miten sammakot ja käärmeet vaipuvat vielä syvempään horrokseen eli kylmähorrokseen.
Sammakot pohjamudassa vieri vieressä ja käärmeet sikin sokin toisiinsa kietoutuneina kolossa. ”Miten ne purkautuvat kasasta keväällä, kuka ensin?” pohdiskelua.
Jakauduimme lopuksi kolmeen hereillä talvella olevien ryhmään. Etsien metsästä ruokaa lapioilla kaivaen lumen alta ja tutkien onko siellä vihreitä kasvia.
Jänis :heinät, lehtipuun kuori/ silmut, mustikan/puolukan varvut
Punatulkku: talventörröttäjien siemenet,
Orava: havupuiden siemenet kävyistä, sienet, siemenet. Hyvin lapset löysivät ruokaa mutta
kyllä eläimillä on kova työ löytää lumisesta metsästä lumen alta ruokaa, kun meilläkin oli raadin touhujen jälkeen kova nälkä kun suuntasimme takaisin päiväkotiin ja esikouluun.
Seuraavaksi tutkittiin / lajiteltiin talvella hereillä olevia lajeja lumen päällä asuviin: jänis, orava, punatulkku ja lumen alla asuviin: metsähiiri ja metsämyyrä.
Talviunta nukkuu karhu joka kasvattaa syömällä syksyllä itselleen rasvavaraston, jonka turvin se selviää talvesta, Lapsia kiinnosti tieto, että karhu mielellään valitsee talviunipesäksi suuren muurahaispesän kun muurahaiset siirtyvät talveksi maan alle. Seuraavaksi he miettivät kumpi herää keväällä ensin: karhu vai herättävätkö muurahaiset karhun?
Siili horrostaa ja koska ei pysty syömään itselleen niin suurta rasvavarastoa laihtuu talven aikana jopa puolet painostaan. ihmettelimme miten sammakot ja käärmeet vaipuvat vielä syvempään horrokseen eli kylmähorrokseen.
Sammakot pohjamudassa vieri vieressä ja käärmeet sikin sokin toisiinsa kietoutuneina kolossa. ”Miten ne purkautuvat kasasta keväällä, kuka ensin?” pohdiskelua.
Jakauduimme lopuksi kolmeen hereillä talvella olevien ryhmään. Etsien metsästä ruokaa lapioilla kaivaen lumen alta ja tutkien onko siellä vihreitä kasvia.
Jänis :heinät, lehtipuun kuori/ silmut, mustikan/puolukan varvut
Punatulkku: talventörröttäjien siemenet,
Orava: havupuiden siemenet kävyistä, sienet, siemenet. Hyvin lapset löysivät ruokaa mutta
kyllä eläimillä on kova työ löytää lumisesta metsästä lumen alta ruokaa, kun meilläkin oli raadin touhujen jälkeen kova nälkä kun suuntasimme takaisin päiväkotiin ja esikouluun.
Vihreän lipun raati 8.12.2022
Metsässä meitä odotteli paksu lumipeite ja lunta satoi raadin aikana kokoajan lisää. Rohkeat raatilaiset eivät onneksi lunta pelänneet!
Metsässä siirtyiltiin rastipisteeltä toiselle metsän eläinten lailla. Metsän eläimet eivät kylläkään liittyneet heille ominaisin tavoin, vaan enimmäkseen hassusti: pöllöt juosten siivet levällään, hirvet sarvet pystyssä kahdella jalalla, sudet käsiään pyöritellen. Ilvekset sentään liikkuivat urheasti nelinkontin liikettä hidastavasta hangesta huolimatta ja jänikset pomppivat hangessa. Huh, ottaapa kunnon päälle liikkua kuin eläin!
Aivan ensin etsittiin hangesta laminoituja eläimien ja kasvien kuvia. Keskusteltiin yhdessä, miten eri eläimet viettävät talvea? Matelijat, sammakkoeläimet ja osa nisäkkäistäkin nukkuvat talvella. Millaisia talvipesiä ne eläimet oikein rakentavat? Minne lähtevät linnut talveksi, malttaako jotkut jäädä Suomeenkin? Mitkä eläimet vaihtavat väriä ja vaihtavatko vaaleampaan, vai tummempaan suuntaan? Miten taas puille käy talvella? Entäpä kasvit, kuinka niille käy lumipeitteen alla?
Riimiteltiin vielä lopuksi:
Kaikkialla on valkoista lunta,
karhu nukkuu sikeää talvi ------
poikaset syntyvät pesään
vielä pitkä matka on ---------
Seuraavaksi tunnistettiin metsän puita koskettamalla niitä eri kehonosilla. Eipä ollut lapsista ihan helppoa pysyä pystyssä, kun vain toisella jalalla puuhun koski. Aluksi puiden tunnistaminen oli hiukan haastavaa, mutta pikkuhiljaa raatilaiset oppivat katsomaan puita latvuksiin asti, jolloin tunnistaminen helpotti huomattavasti. Mustikanvarpujakin lumen seasta löydettiin!
Vähän matkan päästä lapset etsivät mukavan paikan maata, tai istua hangessa. Pian kaiuttimesta alkoi kuulua eläinten ääniä. Harakan ja variksen äänien erottaminen oli hankalampaa: kerrattiinkin noiden tuttujen lintujen värierot. Suden ulvonnan ja karhun murahtelun kohdalla joku lapsi jo sanoikin ”hui”. Metsän kovaääniset asukit herättivät siis lapsissakin erilaista ihmetystä ja kunnioitusta.
Lopuksi siirryttiin syvemmälle metsään mallintamaan metsäneläinten jälkiä lumeen. Kerettiin piirrellä ainakin suden, jäniksen ja taistelevien lintujen jälkiä hankeen. Sen jälkeen teki jo mieli lähteä sisälle lämmittelemään, kun oli ollut kylmän talvisen viiman, upottavan hangen ja lumisateen seurassa metsässä oppimassa uutta.
Metsässä siirtyiltiin rastipisteeltä toiselle metsän eläinten lailla. Metsän eläimet eivät kylläkään liittyneet heille ominaisin tavoin, vaan enimmäkseen hassusti: pöllöt juosten siivet levällään, hirvet sarvet pystyssä kahdella jalalla, sudet käsiään pyöritellen. Ilvekset sentään liikkuivat urheasti nelinkontin liikettä hidastavasta hangesta huolimatta ja jänikset pomppivat hangessa. Huh, ottaapa kunnon päälle liikkua kuin eläin!
Aivan ensin etsittiin hangesta laminoituja eläimien ja kasvien kuvia. Keskusteltiin yhdessä, miten eri eläimet viettävät talvea? Matelijat, sammakkoeläimet ja osa nisäkkäistäkin nukkuvat talvella. Millaisia talvipesiä ne eläimet oikein rakentavat? Minne lähtevät linnut talveksi, malttaako jotkut jäädä Suomeenkin? Mitkä eläimet vaihtavat väriä ja vaihtavatko vaaleampaan, vai tummempaan suuntaan? Miten taas puille käy talvella? Entäpä kasvit, kuinka niille käy lumipeitteen alla?
Riimiteltiin vielä lopuksi:
Kaikkialla on valkoista lunta,
karhu nukkuu sikeää talvi ------
poikaset syntyvät pesään
vielä pitkä matka on ---------
Seuraavaksi tunnistettiin metsän puita koskettamalla niitä eri kehonosilla. Eipä ollut lapsista ihan helppoa pysyä pystyssä, kun vain toisella jalalla puuhun koski. Aluksi puiden tunnistaminen oli hiukan haastavaa, mutta pikkuhiljaa raatilaiset oppivat katsomaan puita latvuksiin asti, jolloin tunnistaminen helpotti huomattavasti. Mustikanvarpujakin lumen seasta löydettiin!
Vähän matkan päästä lapset etsivät mukavan paikan maata, tai istua hangessa. Pian kaiuttimesta alkoi kuulua eläinten ääniä. Harakan ja variksen äänien erottaminen oli hankalampaa: kerrattiinkin noiden tuttujen lintujen värierot. Suden ulvonnan ja karhun murahtelun kohdalla joku lapsi jo sanoikin ”hui”. Metsän kovaääniset asukit herättivät siis lapsissakin erilaista ihmetystä ja kunnioitusta.
Lopuksi siirryttiin syvemmälle metsään mallintamaan metsäneläinten jälkiä lumeen. Kerettiin piirrellä ainakin suden, jäniksen ja taistelevien lintujen jälkiä hankeen. Sen jälkeen teki jo mieli lähteä sisälle lämmittelemään, kun oli ollut kylmän talvisen viiman, upottavan hangen ja lumisateen seurassa metsässä oppimassa uutta.
Vihreän liikunnan vuosikello
Mesikämmenten Pirita opiskelee työnsä ohella liikuntaneuvojaksi. Opintojensa innostamana hän loi Otsonkallion päiväkodille oman, vihreän liikunnan vuosikellon, joka antaa vinkkejä siihen, miten lasten liikunnasta tehdään monipuolista vihreän lipun periaatteita kunnioittaen.
Kellosta löytyy kaikki motoriset perustaidot, joiden harjoitteleminen on lapselle arjessa tärkeää.
Vihreän liikunnan vuosikello löytyy nyt jokaisen ryhmätilan eteisestä.
Tustustu kellon tarjoamaan tietoon ja vinkkeihin! 🌱♻️
Kellosta löytyy kaikki motoriset perustaidot, joiden harjoitteleminen on lapselle arjessa tärkeää.
Vihreän liikunnan vuosikello löytyy nyt jokaisen ryhmätilan eteisestä.
Tustustu kellon tarjoamaan tietoon ja vinkkeihin! 🌱♻️
Vihreän lipun raati 10.11
”Metsään ei pidä mennä aikuisen tietämättä, ei aikuisenkaan.”
Vihreän lipun arvoisa raati kerääntyi päiväkodin pihaan ihan vetäjän ”huomaamatta”, mutta siitä sitten kyllä reissuun päästiin, mukanamme kaksi repullista ja yksi rinkallinen erinäistä matkaevästä.
Luontoon puikahdimme ”avaimenreiästä”, ja aloimme ihmetellä mitä kaikkea luonnolla on tänään meille tarjota. Ihmettelyssä apuna oli kaksi korttia, joista toisessa isompi aukko kurkisteluun, toisessa kaksi pienempää. Löytyi puita, kiviä, sammalta, jäkälää, taivasta ja vettä ja paljon muuta.
Kun lähdet luontoon, mihin lähdet?
Joku löysi metsästä marjoja ja sieniä, joku oli metsätöissä, joku oli mökillä, joku kalassa. Luonnossa voi rauhoittua kukin omalla tavallaan.
(Mökillä wc-pytty todettiin tarpeelliseksi sekä itselle, että luonnolle, olipa se huussissa tai sisällä mökissä.
Kalastus kuuluu mukaviin puuhasteluihin ja sitä lähdimme seuraavaksi tekemään laulun voimalla:
”Ongella, ongella, järven rannalla ongella.
Ongella, ongella, rannalla ongella.
Nappaa kala nappaa, jotta saadaan soppaa.
Nappaa kala nappaa, jotta saadaan soppaa.”
Hyvin saatiin saalista, oli haukea, valasta ja haitakin.
Luonto tarjoaa meille paljon aiheita leluihin, käyttö- ja koriste-esineihin, ruokiin ja mausteisiin.
Maistelimme mehiläisten valmistamaa hunajaa, haisteltiin mausteita(kaneli, pippuri, oregano..).
Sivuuttiin myös eläimille ja puille sattuvia vahinkoja.
Esim muurahaiset kuljettavat sairaan toverinsa pesään saamaan hoitoa, puihin muodostuu pihkaa jne.
Itse voi metsässä rakentaa paarit vaikkapa takista ja housuista ja kahdesta tukevasta riuùsta.
Sillä aikaa kun toiset ihanat raatilaisaikuiset kuljettivat paareissa ”potilaita”, Minski viritteli evästelytulia trangiaan.
Eväinä syötiin ruisleipää, mandariinia ja kurkkua ja lämmikkeeksi mehua.
Lopuksi raatilaiset kokoontuivat kolmeen ryhmään: ketut, puput ja salaatit/porkkanat, kukin omaan kotiinsa.
Keskellä oli kasa, jossa oli ”ruokaa” jokaiseen makuun. Siitä sai luvan tultua jokainen hakea kotiinsa yhden herkun kerrallaan. kun kaikki oli syöty, jokaisella oli massut täynnä, vaikka eri määriä kodeissa ruokaa olikin.
Massut täynnä olikin hyvä raati lopetella ja poistua uudesta avaimenreiästä päivän seuraaviin askareihin.
Vihreän lipun arvoisa raati kerääntyi päiväkodin pihaan ihan vetäjän ”huomaamatta”, mutta siitä sitten kyllä reissuun päästiin, mukanamme kaksi repullista ja yksi rinkallinen erinäistä matkaevästä.
Luontoon puikahdimme ”avaimenreiästä”, ja aloimme ihmetellä mitä kaikkea luonnolla on tänään meille tarjota. Ihmettelyssä apuna oli kaksi korttia, joista toisessa isompi aukko kurkisteluun, toisessa kaksi pienempää. Löytyi puita, kiviä, sammalta, jäkälää, taivasta ja vettä ja paljon muuta.
Kun lähdet luontoon, mihin lähdet?
Joku löysi metsästä marjoja ja sieniä, joku oli metsätöissä, joku oli mökillä, joku kalassa. Luonnossa voi rauhoittua kukin omalla tavallaan.
(Mökillä wc-pytty todettiin tarpeelliseksi sekä itselle, että luonnolle, olipa se huussissa tai sisällä mökissä.
Kalastus kuuluu mukaviin puuhasteluihin ja sitä lähdimme seuraavaksi tekemään laulun voimalla:
”Ongella, ongella, järven rannalla ongella.
Ongella, ongella, rannalla ongella.
Nappaa kala nappaa, jotta saadaan soppaa.
Nappaa kala nappaa, jotta saadaan soppaa.”
Hyvin saatiin saalista, oli haukea, valasta ja haitakin.
Luonto tarjoaa meille paljon aiheita leluihin, käyttö- ja koriste-esineihin, ruokiin ja mausteisiin.
Maistelimme mehiläisten valmistamaa hunajaa, haisteltiin mausteita(kaneli, pippuri, oregano..).
Sivuuttiin myös eläimille ja puille sattuvia vahinkoja.
Esim muurahaiset kuljettavat sairaan toverinsa pesään saamaan hoitoa, puihin muodostuu pihkaa jne.
Itse voi metsässä rakentaa paarit vaikkapa takista ja housuista ja kahdesta tukevasta riuùsta.
Sillä aikaa kun toiset ihanat raatilaisaikuiset kuljettivat paareissa ”potilaita”, Minski viritteli evästelytulia trangiaan.
Eväinä syötiin ruisleipää, mandariinia ja kurkkua ja lämmikkeeksi mehua.
Lopuksi raatilaiset kokoontuivat kolmeen ryhmään: ketut, puput ja salaatit/porkkanat, kukin omaan kotiinsa.
Keskellä oli kasa, jossa oli ”ruokaa” jokaiseen makuun. Siitä sai luvan tultua jokainen hakea kotiinsa yhden herkun kerrallaan. kun kaikki oli syöty, jokaisella oli massut täynnä, vaikka eri määriä kodeissa ruokaa olikin.
Massut täynnä olikin hyvä raati lopetella ja poistua uudesta avaimenreiästä päivän seuraaviin askareihin.
Vihreän lipun raati 13.10.22
Raati suuntasi tuttuun tapaan metsän siimekseen. Teemana meillä on luonnon monimuotoisuus, joten eläydyimme metsän asukkaitten maailmaan laulun voimin. ”Suomalainen metsä” laulun tahtiin liikuimme yhdessä karhun, hirven, ketun, oravan, tikan ja jäniksen lailla. Mutta metsässä on paljon muutakin elämää, ja siellä kaikki tarvitsevat toinen toisiaan.
Siksi keskityimme hetkeksi rakentamaan ryhmissä metsän asukkaille pesiä, joihin sitten lähdimme etsimään ”asukkaita”.
Ympäristöstä raatilaiset löysivät suuren määrän lajikortteja, jotka sitten pääsivät yhdessä pesiin asumaan. Aikuisen avulla mietittiin, miten eri kasvit, eläimet ja ötökät liittyvät toisiinsa ja mihin ne ehkä tarvitsevat toisiaan. Ja tarvitsevathan ne, ainakin ruuaksi, suojapaikaksi, siementen levittämiseen…
Lopuksi tutkittiin luupeilla luontoa ihan läheltä. Edellisen yön pakkasen jäljiltä ötököitä ei löytynyt, mutta kävyt, puolukanlehdet ja oikeastaan kaikki oli luupin läpi kiehtovaa ja ihmeellistä.
Kivaa oli kuulemma ainakin rakentaminen, kuvien etsiminen ja luupittaminen. Ja metsässä oleminen.
Kiitokset raatilaisille jotka olivat innolla mukana.
Vihreän lipun raati 8.9
VIHREÄN LIPUN RAATI 8.9.2022
Tämän kauden Vihreän Lipun teemana on luonto ja luonnon monimuotoisuus.
Lähdimme raatilaisten kanssa aurinkoisessa syysilmassa päiväkodin lähellä olevalle entiselle suolle.
Suolla kasvoi suuren suuria mustikoita, mustikoiden syönnin lomassa pohdimme mitä tarkoittaa luonto?
Luonto on kaikkea maapallon elämää. Luonnossa on paljon eläimiä, lintuja, kasveja, sieniä, hyönteisiä ja pikku ötököitä. Loruilimme: muu muu muurahainen, mustapäinen murkku. Vuorelle se kiipesi, se vuori oli kurkku!
Mitä on luonnon monimuotoisuus?
Esim. metsässä kasvaa erilaisia kasveja ja siellä lentelee erilaisia lintuja. Kaikki talitiaiset ovat keskenään erilaisia, kuten ihmisetkin ovat kaikki erilaisia keskenään. Lauloimme viisi pientä varista lähti leikkimään.
Lapset jaettiin kolmeen ryhmään: kuuset, koivut ja männyt. Kuuset etsivät metsästä kuusen ja tutkivat sitä yhdessä; oliko kuusi vanha? millaiset oksat sillä on? yms. Samoin tekivät koivut ja männyt.
Vietimme raatilaisten kanssa aurinkoisen ja mukavan hetken metsässä.
Tämän kauden Vihreän Lipun teemana on luonto ja luonnon monimuotoisuus.
Lähdimme raatilaisten kanssa aurinkoisessa syysilmassa päiväkodin lähellä olevalle entiselle suolle.
Suolla kasvoi suuren suuria mustikoita, mustikoiden syönnin lomassa pohdimme mitä tarkoittaa luonto?
Luonto on kaikkea maapallon elämää. Luonnossa on paljon eläimiä, lintuja, kasveja, sieniä, hyönteisiä ja pikku ötököitä. Loruilimme: muu muu muurahainen, mustapäinen murkku. Vuorelle se kiipesi, se vuori oli kurkku!
Mitä on luonnon monimuotoisuus?
Esim. metsässä kasvaa erilaisia kasveja ja siellä lentelee erilaisia lintuja. Kaikki talitiaiset ovat keskenään erilaisia, kuten ihmisetkin ovat kaikki erilaisia keskenään. Lauloimme viisi pientä varista lähti leikkimään.
Lapset jaettiin kolmeen ryhmään: kuuset, koivut ja männyt. Kuuset etsivät metsästä kuusen ja tutkivat sitä yhdessä; oliko kuusi vanha? millaiset oksat sillä on? yms. Samoin tekivät koivut ja männyt.
Vietimme raatilaisten kanssa aurinkoisen ja mukavan hetken metsässä.
Vihreän lipun juhla 3.6.2022
Päätimme viime viikon ja oikeastaan koko kuluneen toimintakauden yhdessä eskareiden ja muun päiväkodin väen kanssa yhteiseen Vihreän lipun juhlaan.
Nostimme lipun salkoon fanfaareiden saattelemana ja lauloimme yhdessä pari laulua. Pallokentällä oli liikuntaleikkejä musiikin kera. Kukkalaatikoihin istuimme rakkaudella kasvatettuja samettikukkia ja auringonkukkia. Samettikukan siemenet olimme syksyllä keränneet talteen edelliskesän kukista.
Vihreä lippu -teeman mukaisesti herkuttelimme terveellisesti viinirypäleillä.
Lopuksi pääsimme vielä kohottamaan kuntoamme metsäparkour-radalle.
Mahtava suoritus meiltä kestävän kehityksen ja kunnonkohotuksen saralla.
Nostimme lipun salkoon fanfaareiden saattelemana ja lauloimme yhdessä pari laulua. Pallokentällä oli liikuntaleikkejä musiikin kera. Kukkalaatikoihin istuimme rakkaudella kasvatettuja samettikukkia ja auringonkukkia. Samettikukan siemenet olimme syksyllä keränneet talteen edelliskesän kukista.
Vihreä lippu -teeman mukaisesti herkuttelimme terveellisesti viinirypäleillä.
Lopuksi pääsimme vielä kohottamaan kuntoamme metsäparkour-radalle.
Mahtava suoritus meiltä kestävän kehityksen ja kunnonkohotuksen saralla.
Pääsiäispomput päiväkodilla-Pääsiäistapahtuma yhdessä eskareiden kera 13.4.22 🌞🐰🐣
Kellokeskiviikkona kiiruhtivat eskarilaisetkin päiväkodille Kani Koipeliinin ja Helmiinakanan Pääsiäispompuille. Alussa laulaa luikautettiin Helmiinakanan lempilaulu ja sitten ihmeteltiin eriväristen kanojen varpaita ja pyrstöjä.
Sitten olikin vapaa päässy kipitellä ja pomppia erilaisiin puuhiin.
Oli pääsiäisarvoituksia, - loruja ja temppurataa pyrähdellä. Etsittiin samanlaisia pääsiäismunia, missä oli pienemmille helpompi ja isommille vaikeampi versio.
Välillä piti nököttää kanana orrella eikä saanut kun siivet ja yläkroppa liikkua, jalkojen piti pysyä tiukasti orrella. Toiset yritti osua kanoihin häntäpalloilla.
Ja jo vain oli Pääsiäiskanaltakin karanneet pääsiäismunat, jotka sitten piti kerätä ja heitellä reikälakanan läpi takaisin pesään.
Tutulla Jekkujäniksellä oli meille kivoja jumppaliikkeitä ja yhtä Pääsiäispupua piti auttaa keräämään Väriporkkanat oikeisiin paikkoihin.
Pirrepupulla oli myös Tipuhippa, missä piti kiinni jäädessä mennä kyykkyyn ja räpytellä siipiä, kunnes joku toinen tipu tuli ja pelasti pelastettavan pyrstöään pyrstöön koskettamalla.
Metsässä oli aitaa kiertävän polun varrella eskareiden sinne virittelemä pääsiäistietovisa, missä ratkaisut avattiin qr-koodeista lukemalla.
Aurinko helli lämmöllään ja mukava hiki tuli kaikille. Oli meillä vaan hauskaa kaikilla pääsiäishahmoilla, lapsilla ja aikuisilla 💛
Oikein ihanaa ja leppoisaa Pääsiäistä kaikille 🐣
Sitten olikin vapaa päässy kipitellä ja pomppia erilaisiin puuhiin.
Oli pääsiäisarvoituksia, - loruja ja temppurataa pyrähdellä. Etsittiin samanlaisia pääsiäismunia, missä oli pienemmille helpompi ja isommille vaikeampi versio.
Välillä piti nököttää kanana orrella eikä saanut kun siivet ja yläkroppa liikkua, jalkojen piti pysyä tiukasti orrella. Toiset yritti osua kanoihin häntäpalloilla.
Ja jo vain oli Pääsiäiskanaltakin karanneet pääsiäismunat, jotka sitten piti kerätä ja heitellä reikälakanan läpi takaisin pesään.
Tutulla Jekkujäniksellä oli meille kivoja jumppaliikkeitä ja yhtä Pääsiäispupua piti auttaa keräämään Väriporkkanat oikeisiin paikkoihin.
Pirrepupulla oli myös Tipuhippa, missä piti kiinni jäädessä mennä kyykkyyn ja räpytellä siipiä, kunnes joku toinen tipu tuli ja pelasti pelastettavan pyrstöään pyrstöön koskettamalla.
Metsässä oli aitaa kiertävän polun varrella eskareiden sinne virittelemä pääsiäistietovisa, missä ratkaisut avattiin qr-koodeista lukemalla.
Aurinko helli lämmöllään ja mukava hiki tuli kaikille. Oli meillä vaan hauskaa kaikilla pääsiäishahmoilla, lapsilla ja aikuisilla 💛
Oikein ihanaa ja leppoisaa Pääsiäistä kaikille 🐣
Sokeripalanäyttely päiväkodilla 21.-25.3.2022
Tällä viikolla päiväkodin ryhmissä on keskusteltu Terve elämä- teemaan liittyen terveellisestä ravinnosta. Ryhmissä on kiertänyt sokeripala- näyttely joka kertoo konkreettisesti kuinka paljon herkut mm. limsapullo, suklaalevy, karkkipussi ja jugurttipurkki sisältävät sokeria. Lasten kommentteja:
-Terveellistä ruokaa on puuro,parsakaali, salaatti, liha, ruisleipä, paahtoleipä,riisi ja kana.
-Epäterveellistä ruokaa on ranskalaiset ja ketsuppi, hamppari, karkit, sipsit,limsat, suklaa , laku , jäätelö.
Jos syö paljon karkkia vaikka juhlissa voi tulla tosi huono olo; vatsaan koskee, maha pullottaa,oksettaa, tulee ripuli , väsyttää ja on levoton olo. Jos syö ruokaa aina ennen karkkia ei tule huono olo.
Lapset myös arvioivat missä olisi eniten / vähiten sokeria herkuissa. Hyvin arvioivat cokiksen ja karkkipussin sisältävän eniten. Selkeästi lapsia hämmästytti nähdä herkkujen sisältämät sokerimäärät konkreettisina sokeripaloina cokispullo 64 palaa,karkkipussi 70 palaa, suklaa 39 palaa, jugurtti 9 palaa.
-Terveellistä ruokaa on puuro,parsakaali, salaatti, liha, ruisleipä, paahtoleipä,riisi ja kana.
-Epäterveellistä ruokaa on ranskalaiset ja ketsuppi, hamppari, karkit, sipsit,limsat, suklaa , laku , jäätelö.
Jos syö paljon karkkia vaikka juhlissa voi tulla tosi huono olo; vatsaan koskee, maha pullottaa,oksettaa, tulee ripuli , väsyttää ja on levoton olo. Jos syö ruokaa aina ennen karkkia ei tule huono olo.
Lapset myös arvioivat missä olisi eniten / vähiten sokeria herkuissa. Hyvin arvioivat cokiksen ja karkkipussin sisältävän eniten. Selkeästi lapsia hämmästytti nähdä herkkujen sisältämät sokerimäärät konkreettisina sokeripaloina cokispullo 64 palaa,karkkipussi 70 palaa, suklaa 39 palaa, jugurtti 9 palaa.
Otsonkallion talviolympialaiset 24.2. 💎
Otsonkallion päiväkodissa talviolympialaisia vietettiin talvisen lumisessa ja raikkaan tuulisessa säässä.
Karhuemäntä avasi tilaisuuden olympiarenkaiden vieressä, olympiafanfaarin soidessa. Vihreä lippu nostettiin juhlallisesti salkoon, siellä se hulmuikin näyttävästi luoden urheiluhenkeä. Myös olympiatuli saatiin soihtuun liekehtimään.
Sen jälkeen jumpattiin muutaman laulun tahdissa, jotta saatiin lihakset lämmiteltyä urheilusuorituksia varten.
Sitten olikin startin aika:
N-Y-T NYT menoksi!
Mitä talviolympialajeja sitten päästiin kokeilemaan?
❄️ Aarteen etsintää lumesta
Erivärisiä jäätimantteja etsittiin hangesta ja lajiteltiin ne väriensä mukaisesti omille paikoilleen. Jännää ja tarkkaa puuhaa!
❄️ Ampumajuoksu
Tässä lajissa juostiin lenkkiä, jonka varrella ampumapisteillä "ammuttiin" käsillä niin seisten kuin maatenkin palloja maalirenkaisiin.
❄️ Pulkkasprintti
Pulkkasprintissä pääsi kokemaan vauhdin hurmaa! Pulkat kiisivät kyydittävineen vahvojen vetäjien toimesta maaliin saakka.
❄️ Jääkiekko
Tässä lajissa pujotteluradan läpi piti palloa kuljettaen selvitä ja tarkkuusvedolla lyödä pallo maaliin.
❄️ Curling
Curling-radalla koetettiin harjata jäinen kiekko rataa pitkin maaliin jäähän maalatun punaisen ympyrän keskelle. Selvästi tulevaisuuden Curling-toivoja on meillä päiväkodissamme!
❄️ Mäenlasku
Huijui mitä vauhtia lapset mäkeä alas laskivat pulkkien ja liukureiden kanssa. Ihania hurjapäitä! 🛷
Lopuksi herkuteltiin lämpimällä mehulla ja Kisa-ketun karkeilla. Ennen lounasta lapset nousivat voittajina palkintokorokkeelle ja saivat ansaitut mitalit. 🥇
Hienoa reippautta, rohkeutta ja iloista urheilumieltä! Liikunnan ilo oli käsinkosketeltavissa. Otsonkallion päiväkodin olympialaiset olivat oikein onnistuneet. Osanottajat loivat hienon ja mieleenpainuvan kisatunnelman.
Karhuemäntä avasi tilaisuuden olympiarenkaiden vieressä, olympiafanfaarin soidessa. Vihreä lippu nostettiin juhlallisesti salkoon, siellä se hulmuikin näyttävästi luoden urheiluhenkeä. Myös olympiatuli saatiin soihtuun liekehtimään.
Sen jälkeen jumpattiin muutaman laulun tahdissa, jotta saatiin lihakset lämmiteltyä urheilusuorituksia varten.
Sitten olikin startin aika:
N-Y-T NYT menoksi!
Mitä talviolympialajeja sitten päästiin kokeilemaan?
❄️ Aarteen etsintää lumesta
Erivärisiä jäätimantteja etsittiin hangesta ja lajiteltiin ne väriensä mukaisesti omille paikoilleen. Jännää ja tarkkaa puuhaa!
❄️ Ampumajuoksu
Tässä lajissa juostiin lenkkiä, jonka varrella ampumapisteillä "ammuttiin" käsillä niin seisten kuin maatenkin palloja maalirenkaisiin.
❄️ Pulkkasprintti
Pulkkasprintissä pääsi kokemaan vauhdin hurmaa! Pulkat kiisivät kyydittävineen vahvojen vetäjien toimesta maaliin saakka.
❄️ Jääkiekko
Tässä lajissa pujotteluradan läpi piti palloa kuljettaen selvitä ja tarkkuusvedolla lyödä pallo maaliin.
❄️ Curling
Curling-radalla koetettiin harjata jäinen kiekko rataa pitkin maaliin jäähän maalatun punaisen ympyrän keskelle. Selvästi tulevaisuuden Curling-toivoja on meillä päiväkodissamme!
❄️ Mäenlasku
Huijui mitä vauhtia lapset mäkeä alas laskivat pulkkien ja liukureiden kanssa. Ihania hurjapäitä! 🛷
Lopuksi herkuteltiin lämpimällä mehulla ja Kisa-ketun karkeilla. Ennen lounasta lapset nousivat voittajina palkintokorokkeelle ja saivat ansaitut mitalit. 🥇
Hienoa reippautta, rohkeutta ja iloista urheilumieltä! Liikunnan ilo oli käsinkosketeltavissa. Otsonkallion päiväkodin olympialaiset olivat oikein onnistuneet. Osanottajat loivat hienon ja mieleenpainuvan kisatunnelman.
Vihreän lipun raati 10.2.22
Tonttupolku 15.12.
Joulukuun puolivälissä järjestettiin eskarin ja päiväkodin väelle yhteinen tonttupolku. Pienestä sateesta ei välitetty, kun vanhemmat ja isovanhemmat tekivät tonttujen touhuja päiväkodin lähimetsässä. Lämmin mehu ja glögi maistuivat tonttupolun kiertäneille.
Lämmin kiitos kaikille teille osallistuneille, loitte lämmintä joulun tunnelmaa sateiseen päivään!
Lämmin kiitos kaikille teille osallistuneille, loitte lämmintä joulun tunnelmaa sateiseen päivään!
Vihreän lipun raati 9.12.2021
Tänään saimme raatiin vierailijaksi liikuntakoordinaattori Jaana Knuden.
Jaanan kanssa keskusteltiin , miten tärkeää on liikkua luonnossa ja myös
vauhdikkaasti, sykettä nostaen esim. kivoilla hippaleikeillä. Tärkeää on myös
leikkiä rauhallisempiakin leikkejä ja nukkua hyvin ja lepäillä välillä.
Terveellinen ruoka on myös tärkeää ja antaa meille voimaa liikkumiseen.
Jotta saimme sykkeen nousemaan ja lämpimän olon leikimme Jänön hippaa:
kosketuksesta muuttui porkkanaksi ja kaveri pelasti muuttumalla myös
porkkanaksi.
Noppatehtävissä harjoiteltiin lukuja 1-6. Luku 3 antoi meille tehtäväksI
muuttaa itsemme ihan pieneksi ja hiljaiseksi ja sen jälkeen mahdollisimman
suureksi ja kovaääniseksi.
Sitten jakaannuimme kolmeen ryhmään ja lähdimme selvittämään Pikku -
Jänön karttatehtäviä: pohdimme yhdessä liekö jäljet Pikku-Jänön vai jonkun
muun? Hienosti lapset tunnistivat vihjeistä jälkien jättäjiä ja lopulta ne Pikku-Jänönkin
jäljet löytyivät!
Jänön tunnekuvien avulla mietittiin miltä Pikku-Jänöstä tuntui kun sen jäljet
olivat hukassa ja miltä näyttää ja tuntuu vihainen ja surullinen tunne. Lapset
kertoivat että vihainen tunne tuntuu että ihan höyryä puhisee suusta kun
suututtaa. Pikku-Jänö tuli iloiseksi kun lapset olivat liikkuneet ja etsineet
Pikku-Jänön jälkiä ne löytäen. Kiitos Jaanalle kivoista hetkistä raadissa!
Jaanan kanssa keskusteltiin , miten tärkeää on liikkua luonnossa ja myös
vauhdikkaasti, sykettä nostaen esim. kivoilla hippaleikeillä. Tärkeää on myös
leikkiä rauhallisempiakin leikkejä ja nukkua hyvin ja lepäillä välillä.
Terveellinen ruoka on myös tärkeää ja antaa meille voimaa liikkumiseen.
Jotta saimme sykkeen nousemaan ja lämpimän olon leikimme Jänön hippaa:
kosketuksesta muuttui porkkanaksi ja kaveri pelasti muuttumalla myös
porkkanaksi.
Noppatehtävissä harjoiteltiin lukuja 1-6. Luku 3 antoi meille tehtäväksI
muuttaa itsemme ihan pieneksi ja hiljaiseksi ja sen jälkeen mahdollisimman
suureksi ja kovaääniseksi.
Sitten jakaannuimme kolmeen ryhmään ja lähdimme selvittämään Pikku -
Jänön karttatehtäviä: pohdimme yhdessä liekö jäljet Pikku-Jänön vai jonkun
muun? Hienosti lapset tunnistivat vihjeistä jälkien jättäjiä ja lopulta ne Pikku-Jänönkin
jäljet löytyivät!
Jänön tunnekuvien avulla mietittiin miltä Pikku-Jänöstä tuntui kun sen jäljet
olivat hukassa ja miltä näyttää ja tuntuu vihainen ja surullinen tunne. Lapset
kertoivat että vihainen tunne tuntuu että ihan höyryä puhisee suusta kun
suututtaa. Pikku-Jänö tuli iloiseksi kun lapset olivat liikkuneet ja etsineet
Pikku-Jänön jälkiä ne löytäen. Kiitos Jaanalle kivoista hetkistä raadissa!
Vihreän Lipun raati 11.11.2021
Vihreän Lipun raati 11.11.2021 / Pia Pandoista
Raadissa mietittiin ja tutkittiin tällä kertaa miksi meidän kannattaa liikkua ja leikkiä luonnossa paljon vaikka joka päivä. Mitä iloa ja terveyshyötyjä luonnossa liikkuminen meille antaa?
Lähdimme tutkimaan asiaa luonnon omaan kuntosaliin eli lähimetsäämme.
Aloitimme lämmittelyllä: etsimme pehmeän mättään, matalan kannon tai kiven jonka päälle askelsimme polvea reilusti nostaen. Ylävartalon lihaksia herättelimme varjonyrkkeilemällä ilmaan. Sykkeemme nousi ja tuli lämmin.
Tasapainoa kehitimme tasapainoilemalla ensin yhdellä jalalla tasaisella maalla sitten kannon, juuren tai kiven päällä.
Seuraavaksi etsimme oman puun ja punnersimme puuta vasten koko vartalo suorana . Kokeilimme myös vetää puuta itseämme kohti.
Etsimme myös puun jossa voimme roikkua oksasta, kokeilimme myös nostaa jalkoja samalla vatsaa kohti. Leuanvetojakin nähtiin. Lihasvoima kehittyi koko kehossa.
Seuraavaksi leikimme Seuraa johtajaa ja näytimme kavereille parhaat seikkailureitit: jokainen sai olla oman joukon johtaja ja vuorollaan johdattaa toiset metsäparkour radalle pujotellen puiden välistä, kiiveten / hypäten alas kiviltä ja kannoilta, yli/ ali esteiden, tasapainoillen jne.
Lopuksi rentouduimme puuta vasten nojaten ja sykettä laskien , puiden tuottamaa happea syvään hengitellen ja keskustellen miltä liikkuminen tuntui verrattuna sisällä/ ulkona ? Monet lapsista kertoivat liikkumisen olevan raskaampaa jumppasalissa, toisista taas epätasaisessa maastossa liikkuminen on haasteellisempaa.
Keskustelimme myös miten luonnon mikrobit lisäävät vastustuskykyämme kun leikimme metsässä, luontosuhteen vahvistumisesta ( mitä enemmän oleskelemme metsässä sen kivempaa) ja miten kaveri- ja leikkitaidot kehittyvät yhdessä metsässä leikkien ja liikkuen: mm .mielikuvitus, neuvottelutaidot.
Perheen kanssa moni jo liikkuikin vapaa-ajalla luonnossa ja päiväkodin lähimetsässä.
Aktiivisen , kuntoa kohottavan liikkumisen lisäksi on tärkeää myös levätä ja nauttia kaikesta kauniista luonnossa.
Vihreän lipun raati 14.10.2021 🍂🍁🍂
Vihreän lipun raati 9.9.2021 🌱🌲🌱
Vihreän lipun juhla 26.5.21 💚 Otsonkallion päiväkotimme ja esikoulu jatkaa Vihreän Lipun kestävällä tasolla 🌱💚🌱
Tänään juhlimme jälleen Vihreän lipun sertifikaatin saamista ensi kevääseen saakka. Lauloimme Onnen laulun itsellemme ja nostimme fanfaarien soidessa Vihreän lipun salkoon.
Sitten ryhdyimme tosi toimiin, ryhmä kerrallaan istutimme siemenistä kasvattamamme samettiruusut ja joitakin muitakin kukkien taimia kasvilavoille lasten kanssa.
Toki aina juhlissa on musiikkia ja sehän pisti meidät panemaan jalalla koreasti. Tanssi antoi iloa ja energiaa. Ja toi pienen janon ja nälän.
Siihenhän auttoi grillimakkara ja mehu oivasti. Loppuajan leikimme ulkosalla. Sattuipa hyvin ettei satanut vasta kun iltapäivällä.
Sitten ryhdyimme tosi toimiin, ryhmä kerrallaan istutimme siemenistä kasvattamamme samettiruusut ja joitakin muitakin kukkien taimia kasvilavoille lasten kanssa.
Toki aina juhlissa on musiikkia ja sehän pisti meidät panemaan jalalla koreasti. Tanssi antoi iloa ja energiaa. Ja toi pienen janon ja nälän.
Siihenhän auttoi grillimakkara ja mehu oivasti. Loppuajan leikimme ulkosalla. Sattuipa hyvin ettei satanut vasta kun iltapäivällä.
https://drive.google.com/open?id=1zCPx__JV0DmggJL5BYpQyPgvfFeEbssE
https://drive.google.com/open?id=1zCPx__JV0DmggJL5BYpQyPgvfFeEbssE
Tässä linkki Vihreän lipun raadissa 22.4.21 Käytettyyn Vantaan luontokoulun Lintujen euroviisuihin.
Vihreän lipun raati 22.4.21 🌱🌞🌱
Kevättä läksimme etsimään, kasvua ja muita kevään merkkejä.
Alussa Pia antoi Luonto etsivät "aarrekartat", joihin sai merkitä mitä löysi. Ja lapsethan löysivät 🙏 löytyi muurahaisia työn touhussa ja leskenlehtiä kukat sulkeutuneina, koska oli pilvistä juuri silloin.
Sitten löysimme jo vihreää heinää, isoja pajunkissoja, kuolleen madon, paljon silmuja pensaissa ja puissa. Hiirenkorvia näkyi jo koivuissa. Yhden perhosenkin näimme liihottelemassa, näytti nokkosperhoselta. Lätäkössä oli myös elämää ja monta hämähäkkiä viipotti metsässä.
Kiipesimme rinnettä ylös kalliolle paikkaan missä istuimme Marjun johdolla kuuntelemaan lintujen laulua silmät kiinni. Kuuntelimme eri lintujen ääniä Vantaan luontokoulun Lintujen euroviisuja-tallenteesta. Se löytyy Mappa.fi sivulta. Katsoimme samalla miltä peippo, fasaani, mustarastas ja punarinta näyttivät.
Tarkoitus oli vielä luuppien, suurennuslasien ja kiikareiden kanssa tutkia kaikkea kevään uutta kasvua, mutta lapset toivoivat leikkiäkin, joten otimme lopuksi Aurinko-ja hallaleikin, missä kaikki muut saimme olla kasveja, kukkia ja heiniä, yksi lapsi halusi olla halla, pakkanen joka jäädyttää ja toinen sai olla aurinko, joka sulatti kasvit taas kasvamaan. Kyykystä, pienestä siemenestä alkoi kasvu ja lopulta varpaillaan kädet ylhäällä saimme loistaa auringon valossa ja lämmössä Pakkanen kävi hipaisemassa ja silloin vaivuimme taas pieniksi, nuukahtaneiksi. Kevätaurinko kuitenkin voitti ja pakkanen läksi paukuttelemaan pohjoisnavalle.
Loppuaika menikin leikkien, kiipeillen ja ötököistä löytäen 😊
Kiva oli olla taas yhdessä kevätmetsässä 🌱🌲☘️
Suunnittelijana päiväkodilta Pia ja Marju
Alussa Pia antoi Luonto etsivät "aarrekartat", joihin sai merkitä mitä löysi. Ja lapsethan löysivät 🙏 löytyi muurahaisia työn touhussa ja leskenlehtiä kukat sulkeutuneina, koska oli pilvistä juuri silloin.
Sitten löysimme jo vihreää heinää, isoja pajunkissoja, kuolleen madon, paljon silmuja pensaissa ja puissa. Hiirenkorvia näkyi jo koivuissa. Yhden perhosenkin näimme liihottelemassa, näytti nokkosperhoselta. Lätäkössä oli myös elämää ja monta hämähäkkiä viipotti metsässä.
Kiipesimme rinnettä ylös kalliolle paikkaan missä istuimme Marjun johdolla kuuntelemaan lintujen laulua silmät kiinni. Kuuntelimme eri lintujen ääniä Vantaan luontokoulun Lintujen euroviisuja-tallenteesta. Se löytyy Mappa.fi sivulta. Katsoimme samalla miltä peippo, fasaani, mustarastas ja punarinta näyttivät.
Tarkoitus oli vielä luuppien, suurennuslasien ja kiikareiden kanssa tutkia kaikkea kevään uutta kasvua, mutta lapset toivoivat leikkiäkin, joten otimme lopuksi Aurinko-ja hallaleikin, missä kaikki muut saimme olla kasveja, kukkia ja heiniä, yksi lapsi halusi olla halla, pakkanen joka jäädyttää ja toinen sai olla aurinko, joka sulatti kasvit taas kasvamaan. Kyykystä, pienestä siemenestä alkoi kasvu ja lopulta varpaillaan kädet ylhäällä saimme loistaa auringon valossa ja lämmössä Pakkanen kävi hipaisemassa ja silloin vaivuimme taas pieniksi, nuukahtaneiksi. Kevätaurinko kuitenkin voitti ja pakkanen läksi paukuttelemaan pohjoisnavalle.
Loppuaika menikin leikkien, kiipeillen ja ötököistä löytäen 😊
Kiva oli olla taas yhdessä kevätmetsässä 🌱🌲☘️
Suunnittelijana päiväkodilta Pia ja Marju
Pääsiäistapahtuma 25.3
Vietimme päiväkodin ja eskareiden kanssa pääsiäistapahtumaa viereisessä leikkipuistossa sekä lähimetsässä ryhmä kerrallaan. Pipsa-pöllön munat olivat karanneet ja niitä etsittiin leikkipuistossa. Munista löytyi liikunnallisia pieniä tehtäviä.
Metsästä etsittiin valkoisia ja ruskeita pupuja, jotka olivat menneet piiloon. Lopuksi laskettiin pupujen määrä. Kumpia oli enemmän, valkoisia vai ruskeita pupuja?
Metsästä etsittiin valkoisia ja ruskeita pupuja, jotka olivat menneet piiloon. Lopuksi laskettiin pupujen määrä. Kumpia oli enemmän, valkoisia vai ruskeita pupuja?
Ulkona kuin lumiukko 24.2.2021
Tänään vietimme Vihreän lipun tapahtumaa Ulkona kuin lumiukko yhdessä eskarilaisten kanssa leikkipuistossa. Pakkaslunta tiivistettiin ämpäreihin ja pahvilaatikoihin niin saimme rakennettua hienoja lumirobotteja ja muita lumiveistoksia. Lisäksi teimme lumiukon tehtäväradalla tehtäviä. Kivaa oli ja yhteistyöllä saimme kivan luminäyttelyn aikaiseksi☃️.
Vihreän lipun raati 19.2. 21 🌲🌞🌲
Kertasimme energia-juttuja, mitä olemme oppineet raadissa pitkin vuotta. Ensimmäisenä mietimme veden olomuotoja-höyryä, lunta ja jäätä. Mitä vedellä voi tehdä ja mihin sitä tarvitaan. Uimiset, juominen, peseytyminen ja kasvien veden tarve muistettiin. Vesivoimalatkin todettiin tärkeiksi. Tehtävänä oli etsiä jääaarteet- ja kauniin värisiä jääruusuja ja - lumihiutaleita löysimmekin.
Sitten mietimme aurinkoa ja sen iloja. Se lämmittää, antaa valos ja kasveille voimaa kasvaa. Päivällä se valaisee ja yöllä kuu. Muistimme kesän ilot kun on jopa hellettä. Aurinkopaneeleista saamme energiaa. Tässä tehtävänä oli maalata aurinko lumeen sormiväri-vesiseoksella pensselin ja sudein. Kaksi kirkkasnkeltaista aurinkoa jäikin loistamaan hankeen.
Tuulien teitä tuumailimme seuraavaksi. Mitä kivaa on tuulessa? Voi purjehtia ja lennättää leijaa. Tuuli lennättää lehtiä syksyisin maassa ja ilmassa. Tuulimyllyt ovat tärkeitä energian saamisessa myös. Tässäpä olikin sitten tuuli leikin vuoro. Kaksi lapsista oli pohjois-ja etelätuuli. Heillä oli eri värisethuivit, muut saivat valkoiset lumihiutalemerkkinä. Pohjoistuuli huusi Etelään ja hiutaleet tanssivat Etelätuulen tykö. Sitten se puolestaan lähetti hiutaleet Pohjoistuuleen huutaen merkin. Marju huusikin yllättäen välillä Myrsky, jolloin kaikki heittivät hiutalehuivit ilmaan. Sitten keksi mekin olla lumisotaa.
Tiina innostui vielä tekemään lumienkeli-lapset perästä ja sinne jäivät liihottelemasn enkelit lumeen ohikulkevien iloksi. Lopuksi tarvitsimme itsekin energiaa - rusinoita maistelimme, että jaksoimme taivaltaa takaisin päiväkodille ja eskariin.
Sitten mietimme aurinkoa ja sen iloja. Se lämmittää, antaa valos ja kasveille voimaa kasvaa. Päivällä se valaisee ja yöllä kuu. Muistimme kesän ilot kun on jopa hellettä. Aurinkopaneeleista saamme energiaa. Tässä tehtävänä oli maalata aurinko lumeen sormiväri-vesiseoksella pensselin ja sudein. Kaksi kirkkasnkeltaista aurinkoa jäikin loistamaan hankeen.
Tuulien teitä tuumailimme seuraavaksi. Mitä kivaa on tuulessa? Voi purjehtia ja lennättää leijaa. Tuuli lennättää lehtiä syksyisin maassa ja ilmassa. Tuulimyllyt ovat tärkeitä energian saamisessa myös. Tässäpä olikin sitten tuuli leikin vuoro. Kaksi lapsista oli pohjois-ja etelätuuli. Heillä oli eri värisethuivit, muut saivat valkoiset lumihiutalemerkkinä. Pohjoistuuli huusi Etelään ja hiutaleet tanssivat Etelätuulen tykö. Sitten se puolestaan lähetti hiutaleet Pohjoistuuleen huutaen merkin. Marju huusikin yllättäen välillä Myrsky, jolloin kaikki heittivät hiutalehuivit ilmaan. Sitten keksi mekin olla lumisotaa.
Tiina innostui vielä tekemään lumienkeli-lapset perästä ja sinne jäivät liihottelemasn enkelit lumeen ohikulkevien iloksi. Lopuksi tarvitsimme itsekin energiaa - rusinoita maistelimme, että jaksoimme taivaltaa takaisin päiväkodille ja eskariin.
Vihreän lipun raati 21.1.21
Aiheena tällä kertaa oli mitä hyotyä on lumesta ja miten sillä voi säästää energiaa.
Metsän eläinten joulu 15.12.30 ❄️🌟🌲🌟❄️
Jälleen yhdessä esikoululaisten kanssa saimme ihastuttavan tapahtuman luonnon keskelle. Pipsa-pöllö oli toivonut että eläinystävät metsässä saisivat kylmän talven keskelle myös joulun ja herkkuja ☺️
Kaikki ryhmät olivat valmistaneet tai keränneet syötäviä joulukoristeita, jotka sitten omaan puuhun kukin ryhmä laittoi. Kauniita tuli joululahjapuistamme metsän eläimille. Susan luki Eläinten joulurauhan julistuksen ja lauloimme kaikki yhdessä Joulupuu on rakennettu 💚
Saimme kaikki joulun lämpöä sydämiimme 🌟💛🌟
Kaikki ryhmät olivat valmistaneet tai keränneet syötäviä joulukoristeita, jotka sitten omaan puuhun kukin ryhmä laittoi. Kauniita tuli joululahjapuistamme metsän eläimille. Susan luki Eläinten joulurauhan julistuksen ja lauloimme kaikki yhdessä Joulupuu on rakennettu 💚
Saimme kaikki joulun lämpöä sydämiimme 🌟💛🌟
Vihreän lipun raati 8.12.2020
Raadissa mietittiin mitkä voimalaitokset keräävät energiaa ja onko niitä meitä lähellä? Korkeakoskella on vesivoimala jonka lapset olivat nähneetkin ja Pia näytti valokuvia ja videoita Neuvottoman aurinko- ja tuulivoimaloista. Hyötyvoimalan jätteistä poltetaan myös energiaa. Mietimme mitä pitkin muutettu energia eli sähkö kulkee kotiin ja päiväkotiin? No johtoja pitkin tietenkin! Leikimme sähköpiirileikkiä jossa sähkövirta kulki voimalaitoksesta kädestä käteen ja lopulta päiväkodissa käynnistyi sähköä käyttävä laite vaikka puhelimen laturi tai imuri. Sähkökatkoskin syntyi kun sähköjohto katkesi.
Mietimme myös mitä laitteita kotona on jotka ovat ladattavia esim lelut, onko patterileluja ja onko leluja jotka eivät tarvitse ollenkaan sähköä? Keskustelimme onko energiaa säästävää käyttää ladattavia tuikkuja vai kertakäyttöisillä pattereilla toimivia. Lapset kertoivat että legot, palapelit, nuket, pikkuautot kulkevat "ihmisenergialla".
Keskustelimme myös ihmisen varautumisesta talveen. Tarvitaan toppapuvut ettei ulkona lämpöenergia karkaa ja jos ulkona tulee kylmä voi liikkua ja leikkiä vaikka kynttilä, joulupallo, tähti - leikkiä tai tanssia energiansäästötanssia. Myös koteja lämmitetään talvella lämpöpattereilla ja takalla.Retkelle kannattaa pakata evästä josta saa energiaa jotta jaksaa kävellä ja lämpimästä mehusta jota nautimme saimme lämpöenergiaa.
Mietimme myös mitä laitteita kotona on jotka ovat ladattavia esim lelut, onko patterileluja ja onko leluja jotka eivät tarvitse ollenkaan sähköä? Keskustelimme onko energiaa säästävää käyttää ladattavia tuikkuja vai kertakäyttöisillä pattereilla toimivia. Lapset kertoivat että legot, palapelit, nuket, pikkuautot kulkevat "ihmisenergialla".
Keskustelimme myös ihmisen varautumisesta talveen. Tarvitaan toppapuvut ettei ulkona lämpöenergia karkaa ja jos ulkona tulee kylmä voi liikkua ja leikkiä vaikka kynttilä, joulupallo, tähti - leikkiä tai tanssia energiansäästötanssia. Myös koteja lämmitetään talvella lämpöpattereilla ja takalla.Retkelle kannattaa pakata evästä josta saa energiaa jotta jaksaa kävellä ja lämpimästä mehusta jota nautimme saimme lämpöenergiaa.
Metsäneläinten talvi 20.11 ❄️🌲❄️
Yhteistyöllä esikoulun ja päiväkodin ponnistuksella syntyi kiva luontopolku missä eri rasteilla pohdittiin metsän eri eläimia ja niiden talvehtimistapoja. Alussa kuultiin hassuja väittämiä, missä eläimet talvehtivat ihan hassusti, karhukin halusi lentää etelään 😂 metsässä opittiin oikeaa tietoa kuinka kukin talvensa viettää 🙏 ja mikä parasta, sää suosi, oli satanut hiukan lunta ja aurinko kurkki. Posket punaisina palasimme iloisena kaikki metsästä 💚
Vihreän lipun raati 12.11.20 🌲💚🌲
Raadissa pohdittiin tänään tuulta esikoulun Jennan kera. Tuulesta on hyötyä, saamme tuulimyllyistä energiaa. Tuulen huomaa kun puut heiluvat, merelle nousee aaltoja ja vihreä lippu liehuu. Tuulen avulla voi purjehtia ja tuulella voi lennättää leijaa. Toki tuuli voi aiheuttaa harmiakin, merellä aallokko voi kasvaa hurjaksi ettei voi matkata suuretkaan laivat. Myös kova myrsky tuulineen voi kaataa puita talojen päällekin.
Leikimme tuulihippaa, jos tuuli sai kiinni piti pysähtyä ja nostaa kädet tuulimyllyn lavoiksi. Toisen pystyi pelastamaan menemällä viereen ja molemmat laittoivat lavat pyörimään, tuli energiaa paeta. Kuulimme myös sadun Kolme porsasta. Aika kova tuulen voima oli sudella kun puhalsi olki- ja risutalot nurin. Onneksi oli yksi järkevä porsas ja kivitaloon kaikki pelastautuivat.
Sitten rakennettiin possuille taloja, tuli sammalvuoteita ja kivi- ja keppitaloja ja possut saivat jopa saunankin 🙂
Leikimme tuulihippaa, jos tuuli sai kiinni piti pysähtyä ja nostaa kädet tuulimyllyn lavoiksi. Toisen pystyi pelastamaan menemällä viereen ja molemmat laittoivat lavat pyörimään, tuli energiaa paeta. Kuulimme myös sadun Kolme porsasta. Aika kova tuulen voima oli sudella kun puhalsi olki- ja risutalot nurin. Onneksi oli yksi järkevä porsas ja kivitaloon kaikki pelastautuivat.
Sitten rakennettiin possuille taloja, tuli sammalvuoteita ja kivi- ja keppitaloja ja possut saivat jopa saunankin 🙂
Vihreän lipun raati 8.10.20
Päiväkodin ja eskarin tämän kerran raatilaiset sekä Pipsa-pöllö suuntasivat taas metsään, tutkimaan miten metsä ja puut suojaavat asukkaitaan ja antavat myös energiaa.
Vihreän lipun raati 10.9.20 🌿🌲🌿
Minä olen Pipsa-pöllö ja tarkoituksena on etsiä energiaa lasten kanssa.
Mietittiin ensin mitä on energia ja löytyykö sitä metsästä?
Löydettiin mustikoita, puolukoita, sieniä, aurinkoa, tuulta ja vettäkin saatiin taivaalta kuin tilauksesta.
Miten nämä on energiaa?
Syömisestä saa energiaa ja sähkön tuottamiseen tarvitsee tuulta, aurinkoa ja vettä.
Luonto tarvitsee aurinkoa ja vettä että puut ja kasvit voivat kasvaa.
Mustikoita riittämiin saatiin massut pullolleen, niitä jäi vielä metsän eläimille.
Energista syksyn alkua kaikille 🌞
T. Pipsa-pöllö
Mietittiin ensin mitä on energia ja löytyykö sitä metsästä?
Löydettiin mustikoita, puolukoita, sieniä, aurinkoa, tuulta ja vettäkin saatiin taivaalta kuin tilauksesta.
Miten nämä on energiaa?
Syömisestä saa energiaa ja sähkön tuottamiseen tarvitsee tuulta, aurinkoa ja vettä.
Luonto tarvitsee aurinkoa ja vettä että puut ja kasvit voivat kasvaa.
Mustikoita riittämiin saatiin massut pullolleen, niitä jäi vielä metsän eläimille.
Energista syksyn alkua kaikille 🌞
T. Pipsa-pöllö
Yk:n teemapäivää, Maailman luonnon päivää juhlimme 3.3 yhdessä päiväkodin ja esikoulun lasten kanssa metsässä 💚🌲💚
3.3.2020 vietetään Maailman luonnon päivää, muistutamme erityisesti taas tänään kuinka elintärkeä voimavara luonto on meille ihmisille. Miten meidän tulee suojella ja vaalia luontoa, että se ja sen helmassa elävät eliöt, hyvät mikrobit, kasvit ja eläimet selviäisivät vielä tuleville sukupolvillekin.
Suojellaan Suomemme sydäntä 💚 Luontoa!
Suojellaan Suomemme sydäntä 💚 Luontoa!
Vihreän lipun raati 20.2.2020 eskarissa.
Vihreän lipun raadissa mietittiin retkeilyyn ja metsässä liikkumiseen liittyviä asioita. 
Metallinpaljastimella etsittiin maahan uponneita esineitä mm. Puukko, kompassi, kännykkä ym ja mietittiin miten tarpeellisia ne ovat metsässä.
Riippukeinussa kuunneltiin metsäsatua ja luonnon ääniä.
Nuotion rakentamista harjoiteltiin.
Mehu lämpeni trangialla ja se maistui ulkona ihanalta piparin kanssa.
Metallinpaljastimella etsittiin maahan uponneita esineitä mm. Puukko, kompassi, kännykkä ym ja mietittiin miten tarpeellisia ne ovat metsässä.
Riippukeinussa kuunneltiin metsäsatua ja luonnon ääniä.
Nuotion rakentamista harjoiteltiin.
Mehu lämpeni trangialla ja se maistui ulkona ihanalta piparin kanssa.
Vihreän lipun päivää juhlimme isovanhempien kanssa yhdessä Otsonkallion päiväkodissa, Pikku-Otsot, Pandat ja Mesikämmenet yhdessä💚4.2.2020
Talvilintujen bongausta ulkona ja sisällä yhdessäoloa ja tekemistä ja tutustumista Vihreän lipun tapoihin ja tekemisiin päiväkodissamme. Kirpeässä pikkupakkasessa mutta ihanaisessa aurinkosäässä oli kivaa ulkoilla ❄️🌞❄️
Vihreän lipun raati metsässä lasten kanssa 17.1.2020 🌲🌲🌲
Joulupolulla 12.12.2019 🌟🌲🌟
Koko talon, Pikku-Otsojen, Pandojen ja Mesikämmenten Joulujuhlat liikkuen 💚
luovuutta ja leikki- ja joulumieltä luonnossa 🌲❤️🌲
luovuutta ja leikki- ja joulumieltä luonnossa 🌲❤️🌲
Tonttupolulla 21.11.19 päiväkodin ja eskarin väki yhdessä
Tonttupolulla toimittiin yhdessä, kivaa oli.
Ihmeteltiin tassunjälkeä ja leikittiin karhu nukkuu hippaa.
Metsäjäniksen suojaväri tuli tutuksi kun etsimme valkoisia ja ruskeita jäniksiä metsästä.
Lisäksi leikimme muuttolintuleikkiä, saimme tietää että rikkinäiset villasukat kannattaa viedä metsään oravan pesätarpeiksi ja paljon muuta tekemistä oli yhteisessä aamussa!
Ihmeteltiin tassunjälkeä ja leikittiin karhu nukkuu hippaa.
Metsäjäniksen suojaväri tuli tutuksi kun etsimme valkoisia ja ruskeita jäniksiä metsästä.
Lisäksi leikimme muuttolintuleikkiä, saimme tietää että rikkinäiset villasukat kannattaa viedä metsään oravan pesätarpeiksi ja paljon muuta tekemistä oli yhteisessä aamussa!Vihreän lipun raati 31.10.19
Vihreän lipun raati 13.9.19
Vipinää varpaisiin 3.9.2019
Koko Otsonkallion päiväkodin ja esikoulun yhteinen toiminnallinen vanhempainilta mihin saivat lapsetkin osallistua 🌿💚🌿
Kaikki saivat Vipinää varpaisiin! 😉
Kaikki saivat Vipinää varpaisiin! 😉
Vihreä lippu 20 vuotta!
Juhlistimme Vihreää lippua eskarin ja päiväkodin voimin tekemällä metsän täydeltä synttärikakkuja.
Ulkona kuin lumiukko 5.2.19
Suomen ladun #ulkonakuinlumiukko -kampanjan innoittamina pidimme päiväkodin ja esiopetuksessa yhteisen ulkotapahtuman.
Myös pakkaslumesta voi tehdä lumiukkoja: lunta tallotaan muottiin n. 10cm kerroksina ja annetaan ”levätä” jolloin kiteet kiinnittyvät toisiinsa.
Myös pakkaslumesta voi tehdä lumiukkoja: lunta tallotaan muottiin n. 10cm kerroksina ja annetaan ”levätä” jolloin kiteet kiinnittyvät toisiinsa.
Vihreän lipun raati 11.1.2019
