Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin [95]. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta [96]. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta [97]. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen [98]. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapselle laaditaan HOJKS esiopetuksen alkaessa. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta [99] . Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.

Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kolmella eri tavalla:

• Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää kahdeksan vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös [100].

Oppilaan tarve pidennettyyn oppivelvollisuuteen arvioidaan erityisen tuen päätöksen tarkistamisen yhteydessä. Jos todetaan, ettei oppilas enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tehdään päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jonka jälkeen oppilas kuuluu yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Tarvittaessa oppilaalle voidaan edelleen antaa erityistä tukea.










Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin tulevat lapset ohjautuvat pääsääntöisesti neuvolasta lastenneurologian yksikön tutkimuksiin kehityksen viiveen vuoksi. Useimmiten lapsella on hoitokontakti erityissairaanhoitoon sekä mm. puhe- ja toimintaterapiaan. Lapselle laaditaan tuettu varhaiskasvatussuunnitelma moniammatillisesti. Laadinnasta vastaa varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Huoltajien lisäksi mukana ovat mm. lastentarhanopettaja, hoitavan tahon edustaja, terapeutti ja terveydenhoitaja.

Lapsen kehitystä seurataan uusintatutkimuksilla, jonka jälkeen moniammatillisessa yhteistyössä suunnitellaan lapsen koulupolkua. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja vastaa siitä, että lapsen huoltaja saa tietoa mahdollisimman ajoissa pidennetyn oppivelvolllisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista lapsen koulupolkuun. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen suunnitellaan ottaen huomioon lapsen edistyminen, tuen tarpeet ja kokonaistilanne. Keskustelua käydään moniammatillisesti. Lasta tutkiva taho lähettää lausunnon pidennetyn oppivelvollisuuden ja erityisen tuen tarpeesta opetustoimeen, jossa päätöksen erityisen tuen ja pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisesta tekee erityisopetuksen suunnittelija.

Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä huoltajia on kuultava. Huoltajia kuullaan pääsääntöisesti päiväkodeissa varhaiskasvatussuunnitelman päivityksen yhteydessä. Tarvittaessa kuuleminen tehdään erikseen. Kuulemisesta laaditaan muistio, joka toimitetaan opetustoimeen.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetus järjestetään pääsääntöisesti erityisopetuksen pienryhmissä. Kotkassa tarjotaan luokkamuotoista erityisopetusta oppilaille, jotka opiskelevat toiminta-alueittain sekä oppilaille, joilla on laaja-alaista kehityksen viivettä joko kognitiivisessa kokonaiskehityksessä tai kielenkehityksessä. Toiminta-alueittain opiskelevien opetusta kuvataan luvussa 7.4.6.Pääsääntöisesti oppilaat aloittavat pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun he täyttävät kuusi vuotta ja opiskelevat esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin he aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun he täyttävät kahdeksan vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta tehdään erillinen hallintopäätös.

Kotkassa kielen kehityksessään viivästyneet lapset saavat opetusta esi- ja alkuopetuksen ajan erityisopetuksen pienryhmässä. Tämän jälkeen oppilaat siirtyvät joko omaan lähikouluunsa tai erityisopetuksen pienryhmään, jossa on mahdollista opiskella yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Yksittäisen oppilaan kohdalla voidaan erityisin perusteluin järjestää opetus lähikoulussa. Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnittelija ja erityisopetuksen suunnittelija tekevät tiivistä yhteistyötä lasta opettavan varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa suunnitellessaan tukea.

Lapsen aloittaessa pidennetyn oppivelvollisuuden suorittamista hänelle laaditaan HOJKS. Mikäli lapsi on perusopetuksen pienryhmässä laatimisesta vastaa erityisluokanopettaja. Jos lapsi on lähikoulun esiopetuksessa, laatimisesta vastaa varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Huoltaja on mukana HOJKS:n laatimisessa ja oppilas osallistuu laadintaan oman ikätasonsa mukaan. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat.

HOJKS päivitetään vähintään kerran vuodessa sekä aina tuen tarpeen muuttuessa. Päivitys tehdään lisäksi keväällä ennen kouluun siirtymistä. Vastaanottavan koulun rehtori vastaa tapaamisen toteutumisesta ja koollekutsumisesta. Mikäli luokanopettaja tai erityisluokanopettaja ei ole vielä tiedossa, tapaaminen voidaan järjestää alkusyksystä. Tapaamiseen osallistuvat mahdollisuuksien mukaan kaikki lapsen oppimista ja kasvua tukevat yhteistyötahot.

Lähikouluun siirtyvän oppilaan pidennetyn oppivelvollisuuden tarvetta arvioidaan toisen luokan keväällä erityisen tuen päätöksen tarkistamisen yhteydessä sekä ennen siirtymistä yläkouluun.
Jos oppilas ei enää tarvitse pidennettyä oppivelvollisuutta eikä erityistä tukea, erityisopetuksen suunnittelija tekee päätöksen erityisen tuen lopettamisesta ja pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä. Tämän jälkeen oppilas kuuluu yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Tällöin oppilas siirtyy tehostettuun tukeen, jota varten laaditaan oppimissuunnitelma. Tarvittaessa oppilaalle voidaan antaa edelleen erityistä tukea.


[95] Perusopetuslaki 25 § 2 mom.
[96] Perusopetuslaki 25 § 1 mom.
[97] Perusopetuslaki 9 § 2 mom.
[98] Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997)
[99] Perusopetuslaki 26 a 1 mom. (1288/1999)
[100] Perusopetuslaki 27§