Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
Suomettuminen 20 p.
Tekstikatkelmassa 3.A toimittaja, entinen SDP:n kansanedustaja Lasse Lehtinen ottaa kantaa termiin Paasikiven–Kekkosen linja. Arvioi Lehtisen näkemyksen osuvuutta.
Aineisto
Tekstikatkelma: Lasse Lehtinen, Oliko suomettumiselle vaihtoehtoa?
3.A Tekstikatkelma: Lasse Lehtinen, Oliko suomettumiselle vaihtoehtoa?
Oliko suomettumiselle vaihtoehtoa?
Neuvostoliitossa kehitettiin 1950-luvulla termi ”Paasikiven-Kekkosen linja”, joka vakiintui käyttöön etenkin maiden välisessä kommunikeakielessä. Kyseessä on kuitenkin taitava silmänkääntötemppu. Käytännössä Paasikiven linja oli ollut oleellisesti erilainen kuin Kekkosen linja. – – Paasikiven perusteesi oli, että Neuvostoliitolla oli Suomen suunnalla vain sotilaallisia intressejä. Päiväkirjalleen hän kauhisteli, kun naapuri halusi puuttua myös sisäpolitiikkaan. ”Tämä on hirmuista! Meillä on käynnissä henkien taistelu Neuvostoliiton kanssa. Neuvostoliiton tarkoituksena on nähtävästi saada asiat menemään täällä samalla tavalla kuin Tšekkoslovakiassa ym. itädemokratioissa.”
– –
Jukka Tarkka toteaa kirjassaan Karhun kainalossa, että Paasikivi kyllä toteutti tinkimättä välirauhan sopimuksen vaatimukset. ”Mutta kun välirauhansopimus oli täytetty, Paasikivi torjui kaikki sen määräykset ylittäneet Neuvostoliiton ehdotukset. Paasikiven linja ei siis ollut se, että Neuvostoliitto on aina oikeassa.” – – Tärkein Paasikiven teesi korosti suomalaisen sisäpolitiikan koskemattomuutta: ”Ennen kaikkea meidän tulee pitää kiinni siitä, että – – eduskunta ja presidentti, mutta ei Moskova, määrää, kutka henkilöt tulevat hallituksen jäseniksi.”
– –
Suomen täytyi myös kaupankäynnissä varoa valumasta naapurin vaikutuspiiriin. ”Voimme kehittää kauppaamme Neuvostoliiton kanssa, mutta emme saa tulla taloudellisesti riippuvaisiksi Neuvostoliitosta.” – – Jos Urho Kekkonen olisi toiminut Paasikiven tapaan, suomettuminen ei olisi koskaan turmellut kansakunnan valioita.
Lähde: Lasse Lehtinen. Oliko suomettumiselle vaihtoehtoa?. Iltasanomien teemalehti YYA-Suomi. Julkaistu: 10.12.2019. Viitattu: 14.10.2020. Muokkaus: YTL.
Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
