Luonnon arvo ja luontosuhteet
Luonnon arvo 20 p. (yo kevät 2023)
Ympäristöajattelija Pentti Linkola ja Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho
Katso video Pentti Linkolan ajatuksista hänen itsensä ja Janne Kotiahon kertomana.
Luontoasenteet, Forum 2. Otava.
Koska kissanpentu ja pikkuveli ovat moraalisubjekteja, ne kuuluvat moraalin piiriin. Sen sisällä olevat pitää ottaa huomioon eettisessä harkinnassa.
Kaikilla piirin sisällä olevilla ei kuitenkaan tarvitse olla yhtäläinen arvo tai samat oikeudet: lapsella on oikeus huolenpitoon, vaikka hänellä ei vielä olisi oikeutta äänestää tai ajaa autoa. Piirin ulkopuolella olevilla ei ole lainkaan moraalista arvoa tai oikeuksia. Tämä ei tarkoita, että ne olisivat täysin arvottomia. Taulu voi olla esteettisesti tai rahallisesti arvokas, vaikka sillä ei ole moraalista arvoa. Tärkeä kysymys filosofiassa koskee sitä, kuinka laaja moraalin piirin pitäisi olla.
Monet ajattelevat, että moraalin piiriin kuuluvat vain ihmiset. Tätä kantaa kutsutaan antroposentrismiksi eli ihmiskeskeisyydeksi. Aristoteleen mukaan luonnossa vallitsee selvä arvojärjestys eli hierarkia, jossa kasvit ovat olemassa eläimiä varten ja eläimet ihmisten tarpeiden vuoksi. René Descartesin (1596–1650) mukaan eläimet ovat pelkkiä tunteettomia koneita vailla sielua. Myöhemmin 1700-luvun valistusajattelijat katsoivat yleisesti, että luonto on jotain, mikä ihmisen pitää kesyttää ja mitä hän saa hyödyntää omiin tarpeisiinsa. Ihmiskeskeinen asenne on ollut vahva aina meidän päiviimme asti. Antroposentrismin mukaan luonnolla on arvoa vain jos ihminen antaa sille arvoa. Luonnolla ja eläimillä ei siis ole itseisarvoa, ainoastaan välinearvo. Jos nimitämme särkeä roskakalaksi, eläimen arvo määräytyy ihmisen saaman hyödyn perusteella. Antroposentrikko voi kyllä vaatia vaikkapa aarniometsän suojelemista, muttei niinkään metsän ja sen eliöstön vuoksi vaan siksi, että ihminen haluaa jatkossakin päästä nauttimaan kauniista luonnosta. Ihmiskeskeisyyden voi haastaa kysymällä, mikä on ihmisen ja muiden eläinten välinen moraalisesti merkittävä ero. Ihminen on toki älyn, kielen ja kulttuurin vuoksi poikkeuksellinen, mutta onko näillä merkitystä moraalisen arvon kannalta?
Eläimet voivat kärsiä kivusta, nälästä, stressistä ja yksinäisyydestä siinä missä ihmisetkin. Monet katsovatkin, että kaikki tuntevat eläimet pitää ottaa moraalin piiriin. Tällaista näkemystä kutsutaan sentientismiksi (engl. sentient = tunteva). Koska jokainen tunteva olento haluaa välttää kärsimystä, tämä pyrkimys on otettava eettisessä harkinnassa huomioon.
Monelle tämä ei riitä. Osa ympäristöeetikoista katsoo, että elämällä on aina itseisarvo. Niinpä kaikki elollinen pitää ottaa eettisen arvioinnin piiriin. Ihmisen tulee kohdella hyvin paitsi kehittyneitä ja kärsimään kykeneviä eläimiä myös alkeellisempia eläimiä ja kasveja. Tätä kantaa sanotaan biosentrismiksi (kreik. bios = elämä). Biosentrismiä edustaa esimerkiksi yhdysvaltalainen filosofi Paul W. Taylor (1923–2015). Hänen mukaansa jokaisella elävällä oliolla on ”oma hyvänsä”, jota se pyrkii toteuttamaan ja johon sillä on oikeus. Jokainen olio on arvokas riippumatta siitä, mikä sen kehitystaso on ja onko se ihmisen mielestä hyödyllinen tai kaunis. Biosentrismi herättää kysymyksiä, ainakin jos se viedään äärimmäisyyksiin. Pitääkö ajatella, että myös jäykkäkouristusbakteerilla ja malarialoisiolla on oikeus elämään ja sitä pitää kunnioittaa?
Entä voiko moraalin piiriä laajentaa vielä tästäkin? Kyllä voi! Moraalin piiriin on mahdollista ottaa myös eloton luonto. Amerikkalainen luonnonsuojelija Aldo Leopold (1887–1948) edustaa ekosentrismiä. Hänen mukaansa myös elottomalla luonnolla on moraalista arvoa.
Ekosentrismissä tärkeäksi nousee elollisen ja elottoman luonnon muodostama kokonaisuus. Moraalin piiriin ei kuulu vain yksittäisiä olentoja vaan koko ekosysteemi. Ekosentrismin perusajatuksen voisi tiivistää näin: teko on oikein, jos se suojelee ekosysteemiä – ja väärin, jos se ei tee niin. Mitä ekosentrikko sanoisi kaupunginhallituksen päätöksestä valjastaa koski sähköntuotantoon tai hakata kelohonkametsä asuinalueeksi? Hän voisi vaatia, että vedellä on oikeus virrata vapaana eikä metsän ekosysteemiä saa rikkoa.