ÄI13 kevät 2024

Opintojakson kirjoitustyöt

Opintojaksolla kirjoitetaan 3 pidempää tekstiä. 
  • yksi teksteistä annetaan arvioitavaksi koko ryhmälle 
  • yksi teksteistä arvioidaan pienryhmissä 
  • yhden teksteistä lukee vain opettaja 

> Saat itse päättää, mikä teksti menee kaikkien luettavaksi, mikä pienryhmään ja mikä vain opettajalle.
> Kurssilla kirjoitetaan myös lyhyempiä harjoitustekstejä.

Omat tavoitteet

1. Mitä toivot tältä opintojaksolta?
2. Millaisia tekstejä haluaisit tällä kurssilla kirjoittaa? Voit valita useita ja kertoa vapaasti toiveistasi.

runot/musiikkilyriikat
elokuvakäsikirjoitus
essee
haastattelu
mediatekstit
blogi
faktan ja fiktion yhdistelmät
romaanin alku
novellit
fantasia tai scifi
sadut
elämäkerta

Omat tavoitteet

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Lämmittelytehtävä

Olet ottanut tunnille mukaan esineen, joka muistuttaa lapsuudestasi. Kerro esineesi tarina seuraavien ohjeiden mukaan.

1. Kerro minä-muodossa niin, että itse olet minä-kertoja. Kerro, miten sait esineen. Voit kertoa imperfektissä (nykyisen itsesi näkökulmasta) tai preesensissä (lapsuuden itsesi näkökulmasta). 
2. Pysähdy kuvailemaan esinettä. Yritä kuvailla sitä lapsen silmin omia muistojasi hyödyntäen. Miltä se näyttää, tuntuu, tuoksuu? Millaisia tunteita se sinussa herättää?
3. Kerro jokin pieni tarina, joka esineeseen liittyy. Katosiko se joskus? Pääsikö se mukaan matkalle? (Voit myös keksiä tarinan, jos ei muistoista löydy mitään mielenkiintoista!)
4. Kirjoita esineen merkityksestä nykyään, eli tee aikahyppäys lapsuudesta nuoruuteen. Voit edelleen jatkaa minä-muodossa.

Keskiviikko 7.2.

Tee keskiviikon (tai torstain) aikana seuraavat tehtävät:

1) Tee tehtävä "Millainen kirjoittaja olen?" Siinä reflektoit aiempia kirjoituskokemuksiasi ja toivottavasti sitä kautta muistuttelet mieleen vahvuuksiasi. 

2) Lue diasarjat "Novelli" ja "Erilaisia novelleja". 

3) Lähde suunnittelemaan omaa novellia tai romaanin aloitusta. Kun kirjoitat, sinun ei tarvitse välttämättä tietää, kumpi tekstistäsi lopulta tulee. Se ratkeaa kyllä, kun pääset vauhtiin! Voit suunnitella paperille tai kirjoitusohjelmaan. Palauta ainakin joitakin ideoitasi tai jo suoraa tekstiä kohtaan "Novellin tai romaanin alun ideointi". Näin tiedän, että kaikki ovat päässeet alkuun.
  • Käytä suunnittelun apuna novelli-diasarjoja ja diasarjojen alla olevaa ohjetta "Näin aloitan romaanin".
  • Anna aikaa ideoinnille äläkä hylkää (ainakaan aluksi) outojakaan vaihtoehtoja.
  • Voit halutessasi kirjoittaa hyvin henkilökohtaistakin tekstiä, sillä päätät itse, meneekö tämä tekstisi vain opettajan luettavaksi.

Millainen kirjoittaja olen?

Kerro itsestäsi kirjoittajana. Kulje polku lapsuudesta nykyhetkeen ja kerro, millaiseksi kirjoittajaksi olet kasvanut. Mitkä muistot kirjoittamisesta ovat vahvoja? Onko jotain, mitä haluaisit unohtaa? Kuka on tullut matkalla vastaan ja kannustanut/estänyt? Voit myös tähytä polkua eteenpäin ja kertoa, miltä toivot tulevaisuutesi kirjoittajana näyttävän. 

Saat kirjoittaa tämän tekstin omalla tyylilläsi. Teksti saa olla kaunokirjallinen, asiapitoinen tai jotain siltä väliltä. Näitä tekstejä ei lue kukaan muu kuin opettaja. 

Millainen kirjoittaja olen?

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Näin aloitan romaanin

1) Valitse romaanityyppi.​

- lastenromaani?​

- nuortenromaani?​

- jännitysromaani?​

- fantasiaromaani?​

- ihmissuhderomaani?​

- historiallinen romaani?​

- jne.​

2) Hahmottele pääpiirteittäin, mistä romaanisi kertoo. Esim.​

- Romaanissani 16-vuotias tyttö karkaa kotoa ja päätyy Australiaan.​

- Romaanissani tärkeintä on kuvata maailmaa ydintuhon jälkeen.​

- Romaanissani tapahtuu ensi murha ja sitten sitä selvitetään.​

​

3) Suunnittele ainakin kolme erilaista aloitusta (1-5 virkettä) ja valitse niistä paras.

4) Valitse kertoja, aikatasot, aukkoisuus ja kerrontatavat.​

- minäkertoja vai ulkopuolinen?​

- muistoja, ennakointia, tapahtumien kesto?​

- mitä ei heti alussa kerrota?​

- dialogia vai epäsuoraa kerrontaa?​​

 

Perjantai 9.2.

Nyt toivottavasti olet jo jonkin verran suunnitellut novelliasi tai romaanisi alkua. On siis aika kirjoittaa! Lue alla olevat vinkit ja lähde kirjoittamaan. 

Kirjoita teksti, joka on vähintään 2 sivun mittainen. Kirjoita Officen Wordiin ja käytä riviväliä 1,5. Keksi novellille / romaanille nimi.

Palautus viimeistään maanantain aikana.

Novellin / romaanin alun palautus

Palauta tähän valmis novellisi / romaanin alkusi viimeistään maanantaina.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Vinkkejä novellin tai romaanin rakenteen suunnitteluun

(Vinkit teoksesta Kummallisen kirjoittajat – Opas fiktiivisen maailman luomiseen, 2015) 

Tekstin pituus voi määrittää rakenteen. Kieli ja rajaus ovat novellissa erilaisia kuin romaanissa, sillä novellin on oltava tiiviimpi. Siinä lähtökohtaisesti rajataan tarina kuvaamaan hetkeä, tiettyä lyhyttä tapahtumaketjuja, elämää mullistanutta käännettä tai voimakasta tunnelmaa.  

- - Pitkässä proosassa on enemmän tilaa kuvailuun ja kehittelyyn: henkilöille voi rakentaa perusteltuja taustoituksia, kohtauksien avulla voidaan näyttää menneisyyden tapahtumia novellia laajemmin ja kerronnassa voidaan hypähtää luontevasti eri tekstityylien välillä, esimerkiksi tuoda mukaan dokumentaarista aineistoa ja sivukertojia. Merkittävien tapahtumien ja käänteiden täytyy kuitenkin erottua tekstimassasta. 

- - Jos kirjoitat yllätystarinaa, petaa yllätyselementtiä alusta saakka. Hyvään tarinan rakentamiseen kuuluu ennakoinnin rakentaminen. Lukijalle tarjoillaan vinkkejä ja havaintoja, joiden avulla hän valmistautuu vähitellen loppuratkaisuun omia tulkintojaan ja teorioitaan rakentaen. Vinkit voivat olla harhaanjohtavia, mutta ne eivät saa kuitenkaan valehdella

- - Mitä enemmän kirjoitat jostakin kohtauksesta, sitä tärkeämpi se on. Jos epäolennaisesta kirjoitetaan sivukaupalla ja olennaisesta tapahtumasta tai kehityksestä vain vähän, fokus siirtyy eikä lukija saa tarinasta kaikkia kirjoittajan tarkoittamia tehoja irti. 

- - Myös kronologisesti [aikajärjestyksessä] etenevässä kertomuksessa on rakenne. Se muodostuu siitä, mihin keskitytään, mistä asioista kerrotaan enemmän ja mistä vähemmän. Henkilöiden sisäiseen puheeseen ja havaintoihin keskittyvä rakenne nojaa näiden henkilöiden kehitykseen, jolloin muutokset ovat enemmän tunnetilan muutoksia. Nopeatahtinen, ulkopuolelta kerrottu kuvaus puolestaan siirtää painon tapahtumiin ja juonen kehitykseen. Päähenkilön kasvu (niin sanottu sankarin matka) voi olla oma rakenteensa. Tällöin tarina rakentuu voiman ja vastavoiman, päähenkilön kokemien vastoinkäymisten ja voittojen varaan.  

Näitäkin ideoita voi käyttää novellin tai romaanin kirjoittamisessa

(Vinkit teoksista Tuoretta verta – Kauhukirjoittajan opas, 2018 ja Tanssii kirjainten kanssa – Inspiraatiota tämän päivän tarinankertojille, 2020) 

 Yksityiskohdat ovat tärkeitä. Tarinassa on usein motiivi eli toistuva elementti, jonka esiintyminen ja varioiminen rakentaa kokonaisuutta eteenpäin. Motiivi voi olla symboli, esine, tilanne tai henkilöhahmo. - - Motiivin avulla rakenne saa jämäkkyyttä, mutta ne myös rakentavat ennakointia, eli syöttävät tarinaan asioita, jotka sitten lunastetaan myöhemmin.  

- - Usein kerronnassa saattaa huomio kiinnittyä näköhavaintoihin, mutta ihminen on kokonaisvaltainen olento. Jännityksen, inhon, ahdistuksen ja pelon tunteita voi vahvistaa esimerkiksi metallin maulla suussa, kurkussa saakka tykyttävillä sydämenlyönneillä, pistävällä löyhkällä, vatsassa vellovalla ällötyksellä. 

- - Unikatkelmat, unen ja valveen rajapinnassa tapahtuvat asiat sekä kehon tahdottomat reaktiot toimivat oikein annosteltuina tehokkaina tunnelman kasvattajina. Unien on syytä kuitenkin liittyä keskeisesti tapahtumiin ja juoneen, jotteivat ne jää turhaksi täytemateriaaliksi.  

Minäkertoja päästää ääneen romaanin tai novellin päähenkilön. Tällöin kerronta rajautuu tiukasti päähenkilön omaan kieleen, kokemusmaailmaan ja mahdollisiin tiedollisiin tai maailmankuvallisiin rajoituksiin. - - Ilmeisenä vaarana minäkertojan käytössä on, että henkilöstä vahingossa uhkaa tulla “liika viisas”, siis jossain määrin kaikkitietävän kertojan sukulainen. Täytyy muistaa, että minäkertojakin on vain yksi hahmoista, yhtä erehtyväinen, johdateltavissa oleva, menneisyytensä traumojen ja nykyisten ristipaineidensa ja lojaliteettiensa vanki.

Keskiviikko 14.2.

Lue alle liitetty teksti "Fantasian maailmasta" ja tee tehtävät "Taikakokeiluja" ja "Metsän kirous".

Fantasian maailmasta

(Vinkit Mervi Heikkilän ja Anne Leinosen teoksesta Pieni Taikakauppa – Fantastinen kirjoitusopas, 2020) 

Fantasia kirjallisuudenlajina ei ole pelkästään lohikäärmeitä ja miekkataisteluita, vaan spekulatiivinen fiktio tarjoaa rajattoman kentän mielikuvitukselle, kielelle, erilaisille tyylilajeille ja kokeiluille. Läsnä on ihmeen tuntu ja rikas symbolinen maailma, eikä toisaalta ole niin pientä arkielämän pulmaa, ettei sitä voisi fantasian ja sadun keinoin käsitellä. Monesti kipeän asian etäännyttäminen fantasiamaailmaan, niin lukemalla kuin kirjoittamallakin, helpottaa sen käsittelyä. 

- - 

Fantasia ja satu ovat kuin sisarukset. Molemmat sijoittavat tarinan mielikuvitusmaailmaan. 

Ne erottaa siitä, että fantasia kertoo asioista tarkemmin kuin satu. Fantasiatarinassa kirjoittaja luo moniulotteisen maailman, jolla on omat tapahtumansa. Päähenkilö on yksilö, jonka tunteita ja toimia kuvataan tarkasti. 

Monesti fantasiatarinassa kuvataan hyvän ja pahan välistä taistelua, päähenkilön kasvua tai tehtävää, joka päähenkilön täytyy toteuttaa. Päähenkilö tempautuu jännittävään seikkailuun, jossa hän kohtaa asioita ja olentoja, jotka eivät ole meidän maailmassamme mahdollisia. 

- - 

Suosittuja mielikuvitushahmoja: 

  • Keiju 
  • Maahinen 
  • Peikko 
  • Lohikäärme 
  • Haltia 
  • Noita 
  • Velho 
  • Tietäjä 

- - 

Jotta lukijaa kiinnostaisi lukea tarina loppuun, siinä täytyy olla jännitettä. Lukijan täytyy haluta tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Yleensä hän tutustuu päähenkilöön ja jännittää, miten tälle käy. Saavuttaako päähenkilö tavoitteensa? Selviääkö päähenkilö hengissä?  

Fantasiassa jos missä on toiminnalla ja taisteluilla paikkansa. Toimintakohtaus on usein se hetki, jolloin tarinaan rakennetut jännitteet purkautuvat. Esimerkiksi päähenkilöä pitkään seuraillut varjo saa hänet vihdoin kiinni ja syntyy taistelu. 

Kun taistelukohtausta kirjoittaa, on hyvä miettiä, kenen näkökulmasta kuvailua kirjoittaa. Millaisia liikkeitä henkilöt tekevät, missä päin tilaa he sijaitsevat? Jos joku pyörtyy lattialle, ei hän kenties ihan hetkessä nouse seisomaan. Joskus voi piirtää itselleen kaavion siitä, missä eri henkilöt liikkuvat toiminnan aikana.  

Taikakokeiluja

Täydennä virkkeet. Keksi mahdollisimman erilaisia jatkoja! Saat jatkaa useammalla virkkeellä.

a. Jos osaisin taikoa, minä...
b. Kun kotini siirtyi fantasiamaailmaan, se muuttui...
c. Eräänä päivänä taioin naapurin...
d. Aloin leipoa, mutta piparkakkujen sijaan uunista ilmestyikin...
e. Osoitin vahingossa taikasauvallani äidin huonekasvia, ja se...
f. Eräänä aamuna heräsin ja huomasin olevani tietokonepelissä...
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Metsän kirous

Lähimetsään lankeaa kirous. Kirjoita ensin itsellesi muistiinpanot siitä, millaiseksi metsä muuttuu. Miten kirous näkyy? Kirjoita sitten tarina, jossa astut pahaa-aavistamatta metsään ja asioita alkaa tapahtua. Kiinnitä huomiosi eritoten kuvaukseen. Ratkaise seikkailu! Miten selviydyt tilanteesta? Miten kirous murretaan?
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tarinan alku ja loppu

Valitse kaksi kuvaa esimerkiksi netin kuvahaulla (mm. pixabay) tai finna.fi-arkistosta. Älä käytä omia valokuviasi. Aloita tarina ensimmäisestä kuvasta - se on siis tarinasi alku. Päätä kertomuksesi valitsemaasi toiseen kuvaan, josta tulee tarinan loppu. Tarina saa olla lyhyt tai pitkä, eli merkkimäärärajaa tässä tehtävässä ei ole. Myös tyyli on vapaa: voit kirjoittaa fantasiaa tai realistisempaa tekstiä. Liitä kuvat mukaan palautukseesi. Valmistaudu esittelemään kuvat ja selostamaan keksimäsi tarinan idea muille maanantain tunnilla. Sanasta sanaan tarinaa ei tarvitse muille lukea.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Elokuvakäsikirjoitus tai autofiktio

Tämän kurssin toisen pidemmän kirjoitustyön valitset kahdesta vaihtoehdosta:

1) Elokuvakäsikirjoitus
2) Autofiktio (faktan ja fiktion yhdistelmä)

Kun olet valintasi tehnyt, on aika ideoida ja suunnitella. Tässä ohjeet kumpaankin työhön.

1) Elokuvakäsikirjoitus 
  • Lue läpi maanantain tunnilla näytetty diasarja "Elokuvakäsikirjoitus". 
  • Avaa myös toiseksi viimeisessä diassa oleva linkki, jonka kautta pääset tarkempiin elokuvakäsikirjoittamisen teknisiin ohjeisiin. 
  • Ideoi elokuvasi "punainen lanka" ja keskeisimmät juonenkäänteet ja henkilöt. Elokuva saa olla genreltään mikä vain: draama, komedia, kauhu, fantasia jne. Saat myös yhdistellä genrejä.
  • Halutessasi saat tehdä myös dokumenttielokuvan käsikirjoituksen. Siinä tapauksessa tee taustatyötä valitsemastasi aiheesta.
  • Päätä, kirjoitatko elokuvan alkukohtauksen, käännekohdan tai muun tärkeän kohtauksen vai loppukohtauksen. Kirjoita tämä sulkuihin tekstisi alkuun.
  • Kirjoita kohtaus / kohtaukset teknisesti oikeaan muotoon. Tekstin suosituspituus on 2 sivua, mutta saat kirjoittaa pidemmänkin, koska käsikirjoitus on väljempää kuin proosateksti.
  • Palauta tekstisi viimeistään hiihtoloman jälkeisenä keskiviikkona 6.3.


2) Autofiktio
  • Lue vielä läpi maanantain tunnilla näytetty diasarja "Elämäkerta". (Älä välitä viimeisen dian ohjeista, vaan seuraa näitä Pedanetin ohjeita.)​
  • Valitse, kirjoitatko itsestäsi vai jostakusta muusta. Lähtökohta voi olla myös jokin oikea tapahtuma (onnettomuus, tulipalo, sota tms.) tai paikka. Käytä ideointiin esimerkiksi Kansallisarkiston, Kansalliskirjaston, Museoviraston tai Finna.fi-sivuston digitaalisia arkistoja. Idea voi syntyä myös oman sukusi tarinoista tai valokuvista. Tärkeää on, että taustalla on jotain todellista, vaikka tarina muuten olisi fiktiota.​
  • Haastattele tai lue taustatietoa tarvittaessa.​
  • Suunnittele "juoni". Teksti saa olla tyyliltään mikä vain, esimerkiksi novelli, elämäkerta, reportaasi, tarina.​
  • Valitse, millaisen kertojan haluat.​
  • Kirjoita tekstiä, joka sopii autofiktiivisen teoksen alkuun, keskelle tai loppuun. Kirjoita sulkuihin tekstin alkuun, mistä kohtaa kokonaisteosta se on. ​
  • Muista olla havainnollinen (esimerkit, tarkka selostus, kuvailu). Saat halutessasi liittää tekstiisi kuvan tai kuvia.
  • Tekstin suosituspituus rivivälillä 1,5 on ​kaksi sivua. Älä laske kuvia pituuteen mukaan.
  • Palauta tekstisi viimeistään hiihtoloman jälkeisenä keskiviikkona 6.3.

Perjantai 23.2.

Tälle päivälle on vain yksi pieni lämmittelyharjoitus. Voit tehdä sen esimerkiksi silloin, kun muu kirjoittaminen jumittaa tai kaipaat ajatuksia muualle. Tee tehtävä viimeistään sunnuntaina 3.3. Käytä suurin osa tämän päivän tunnista kuitenkin autofiktion tai elokuvan kirjoittamiseen.

Tehtävä: Onko kotisi/kesäpaikkasi lähistöllä talo, joka on kiinnittänyt huomiosi ehkä autiudellaan, prameudellaan tai jonkin muun seikan vuoksi? Onko katon korjaus kestänyt jo viisi vuotta tai ullakon ikkuna ollut jo pitkään raollaan? Mitä on tapahtunut? Kuvittele talon tarina ja kirjoita se. Teksti saa olla lyhyt, vaikkapa vain 3-5 virkettä. (Tehtävä on muokattu kirjasta "Syön aamupalaksi Eiffel-torneja".)
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Keskiviikko 6.3.

Tänään kirjoitetaan runoja! Tehtäväsi on luoda seuraavien ohjeiden mukaisesti yksi haiku-runo ja yksi hai(na)ku-runo.

1. Kirjoita yksi haiku. Haiku on japanilainen runo, jossa on kolme säettä (eli riviä). Ensimmäisessä säkeessä on 5 tavua, toisessa 7 tavua ja kolmannessa 5 tavua. Säkeiden ei tarvitse riimittyä keskenään. Välimerkkejä (esim. pisteitä ja pilkkuja) saa käyttää, mutta ne saa myös jättää pois. Haikun tarkoitus on kuvata jokin tunne tai mieliala - tai pysähtyä kuvaamaan hetkeä luonnossa. Tässä kirjailija Arto Lapilta kaksi esimerkkiä haikusta:

Linnut neulovat
pensasaitaa: lentävät
sisään ja ulos

- -

Päivänkakkarat,
hampaat niin iloisesti
harallaan Kesä


2. Kirjoita yksi hai(na)ku. Tämän runotyypin on kehittänyt amerikkalainen Eileen Tabios. Runossa on ensimmäisessä säkeessä 1 sana, toisessa säkeessä 2 sanaa ja kolmannessa 3 sanaa. Aivan kuten haikussa, myös hai(na)kussa on tavoitteena kuvata jokin pieni hetki elämästä. Huomaa, että yhdyssana lasketaan yhdeksi sanaksi. Tässä kaksi esimerkkiä runoilija Heikki Lahnaojalta:

Herään
pihakeinussa sateeseen.
Hitto! Kirja kastui.

- -

Rajoitukset
auttavat tekemään
sen mitä teemme.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Perjantai 8.3.

Tänään sinulla on kaksi tehtävää:

1) Kirjoita lyhyet itsearvioinnit kahdesta jo palautetusta tekstistä. Itsearviointilaatikot löydät tästä alta. Palauta itsearvioinnit viimeistään ensi maanantaina (11.3.).

2) Seuraava (ja viimeinen) pidempi kirjoitustyö on sadun tai novellin kirjoittaminen. Novelli onkin jo tuttu (ja siihen on ohjeita ylempänä), mutta sadun ominaispiirteet kannattaa lukea tuolta alempaa. Voit jo alustavasti päättää, kirjoitatko sadun vai sittenkin enemmän novellin tyyppisen tekstin. Maanantaina pedanetiin tulee ohjeita dekkarin ja laajemminkin jännitystekstin kirjoittamiseen. On siis mahdollista kokeilla jännitysnovellia, mutta ihan yhtä hyvin voit kirjoittaa vaikkapa fantasiaa, kauhua tai "ihmissuhdedraamaa". Genre on novellin suhteen siis vapaa. Myös satu saa olla perinteinen satu tai sitten modernimpi. Päätös on sinun! Valmiin tekstin pituus on tuttu noin 2 sivua rivivälillä 1,5. 

Tee siis itsearvioinnit ja aloita sadun tai novellin ideointi. Ideointia tai suunnitelmaa ei tarvitse palauttaa. Pidä kuitenkin mielessä, että tämän viimeiden tekstin palautuspäivä on maanantai 18.3.

Itsearviointi 1: novelli tai romaanin alku

Palauta mieleesi ensimmäinen pidempi kirjoitustyö eli novelli tai romaanin alku. Olet jo saanut siitä myös opettajan palautteen. Vastaa kysymyksiin:

a. Millaista tekstiä oli suunnitella ja kirjoittaa?
b. Missä onnistuit?
c. Mitä opit tämän tekstin kautta? Mitä kannattaa parantaa?
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Itsearviointi 2: elokuvakäsikirjoitus tai autofiktio

Tällä viikolla olet palauttanut elokuvakäsikirjoituksen tai autofiktion. Vastaa kysymyksiin:

a. Millaista tekstiä oli suunnitella ja kirjoittaa?
b. Missä onnistuit?
c. Mitä opit tämän tekstin kautta? Mitä kannattaa parantaa?
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Miten kirjoitain sadun?

Sadulla on tietyt ominaispiirteet:

1) Aloitus (”Olipa kerran…”)​

2) Epätodelliset tapahtumat (vaipuu uneen, josta herättää vain prinssin suudelma)​

3) Eläimet käyttäytyvät ihmisten lailla (metsän eläimet auttavat siivouksessa)​

4) Kuninkaalliset päähenkilöinä​

5) Orpous ja paha äitipuoli​

6) Hyvän ja pahan voimakas vastakkainasettelu​

7) Tapahtumapaikkana metsä​

8) Kronologinen rakenne: alku, huippukohta ja loppu​

9) Adjektiivit ja varsinkin niiden vastakkaisuus (ruma/kaunis, iloinen/surullinen)​

10) Lorut ja laulut (”Kerro, kerro kuvastin”)​

11) Opetus (”Älä avaa ovea tuntemattomille”)​

12) Kieli sovitettu lapsille​

13) Tietyt luvut toistuvat (3, 7)​

14) Lopetus ”He elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.”


Miten voin ideoida omaa satua? (Hyödynnä, jos haluat!)

  • liikkeelle jonkin värin kautta (sininen kissa, kultainen viulu jne.)​
  • lähtökohtana opetus ("Joka toiselle kuoppaa kaivaa...")​
  • vanhojen tarinoiden hyödyntäminen (Lumikin omenan tarina)​
  • omat sukumyytit apuna (saaren kummitus, kellarin joulutonttu)​
  • lapsuuden mielikuvitusolennot (jättiläishämähäkki, mörkö portaiden alla)​
  • yhdistä faktaa ja fiktiota (maanjäristyksen maahiset)​



​Ennen kirjoittamista mieti ratkaisut näihin:

  • Millainen kertoja sadussasi on? (minäkertoja, ulkopuolinen kertoja?)​
  • Kerrotko imperfektissä vai preesensissä?​
  • Onko tarinassa hyppyjä ajassa eteen- tai taaksepäin?​
  • Pysyykö tapahtumapaikka koko ajan samana?​
  • Käytätkö suoran kerronnan lisäksi dialogia?​
  • Onko sadussasi jokin toistuva elementti?​

 

​

Ohjeita jännitystekstin suunnitteluun ja kirjoittamiseen

Nämä ohjeet ovat Tapani Baggen teoksesta Se murhaa joka osaa - Dekkarin tekemisen taito (2016)

Novelli käsittää yleensä vain jonkin merkittävän tapahtuman päähenkilön elämästä, mutta voi olla koko elämänkin mittainen. Tapahtumien kulku on usein yllättävä. Erityisesti rikosnovelleissa loppuyllätystä on ollut tapana korostaa.

Kannattaa yrittää selviytyä mahdollisimman vähillä henkilöillä. Yleensä 3-5 henkilöä riittää jo hyvin novelliin. Kahdellakin voi pärjätä. Perinteistä arvoitusdekkaria on tosin hankala rakentaa, jollei epäiltyjä ole riittävästi. 

Novellissa on usein johtomotiivi eli jokin esine tai asia, jonka avulla juonta kehitellään ja kiristetään. Johtomotiivi kulkee mukana tarinan huippukohdissa. Johtomotiivina voi toimia vaikkapa sormus tai jokin tietty ase. Sen avulla kuvataan päähenkilön sisintä tai päähenkilöiden välistä suhdetta. Johtomotiivi kannattaa tuoda tarinaan heti alussa, mutta korostamatta. 

 - -

Novellissa tapahtumat esitetään yleensä aikajärjestyksessä, mutta voi myös esimerkiksi aloittaa keskeltä toimintaa, kertoa sitten takauma, miten tilanteeseen päädyttiin ja palata taas nykyhetkeen.

- -

Alkuun on hyvä päättää, millaisen dekkarin haluaa kirjoittaa. Yleensä kannattaa valita sellainen lajityyppi, jota itsekin mielellään lukee.
 [- -] Dekkareita voidaan lajitella päähenkilön ammatin perusteella. Sen valinta vaikuttaa merkittävästi kirjoitustyyliin ja juonen rakentamiseen.

  • herrasmiessalapoliisi (esim. Sherlock Holmes, Hercule Poirot)
  • yksityisetsivä (esim. Raymond Chandlerin Philip Marlowe ja Reijo Mäen Jussi Vares)
  • poliisi (Matti Yrjänä Joensuun Timo Harjunpää ja Leena Lehtolaisen Maria Kallio)
  • muut ammattilaiset (kuolinsyyntutkija, psykologi, kirjailija, pappi, toimittaja, juristi jne.)

- -

Dekkarit voidaan jakaa lajityyppeihin myös aiheensa perusteella. 
  • miljööseen sidotut (esim. Maria Wern: Gotlanti)
  • etniseen ryhmään liittyvät (esim. Mma Ramotswe: Botswana ja eteläisen Afrikan kulttuuri)
  • ihmisoikeuksia käsittelevät
  • poliittisia ja talousrikoksia selvittävät
  • ympäristörikoksiin kytkeytyvät
  • teatteri- tai elokuvamaailmaan liittyvät
  • historialliset dekkarit (esim. Virpi Hämeen-Anttilan teokset)
  • scifi-dekkarit
  • kauhujännitys
  • vampyyridekkari

- -

Vielä lopuksi dekkarien "sääntöjä", jotka ovat muotoutuneet ajan myötä. Nämä säännöt ovat poimintoja Baggen kirjasta mutta ne eivät ole Baggen itsensä kehittämiä. Sääntöihin ei kannata suhtautua liian tiukasti, koska monia niistä on jännityskirjallisuuden historian aikana kuitenkin rikottu.

  1. Rikollinen täytyy mainita tarinan varhaisessa vaiheessa, mutta hän ei saa olla kukaan sellainen, jonka ajatuksiin lukija on päästetty perehtymään.
  2. Salapoliisi ei itse saa osoittautua rikolliseksi.
  3. Lukijalla täytyy olla yhtäläiset mahdollisuudet ratkaista arvoitus kuin salapoliisillakin. Kaikki johtolangat täytyy esittää ja kuvata selvästi.
  4. Syyllinen täytyy selvitä loogisen päättelyn avulla - ei sattumalta tai motivoimattoman tunnustuksen kautta.
  5. Syylliseksi täytyy osoittautua henkilö, joka on näytellyt tarinassa enemmän tai vähemmän merkittävää osaa - toisin sanoen joku, johon lukija on tutustunut ja joka häntä kiinnostaa.
  6. Sekä murhatavan että etsiväntyön täytyy olla teknisesti päteviä.
  7. Henkilöiden, miljöiden ja tunnelman täytyy olla realistisia. 
  8. Ratkaisun täytyy olla tarpeeksi yksinkertainen, että sen pystyy selittämään helposti, kun hetki koittaa.
  9. Ratkaisun täytyy näyttää ainoalta oikealta, kun se on paljastettu. 
  10. Rikollista täytyy rangaista tavalla tai toisella. Jollei etsivä saa rikollista vastaamaan teoistaan, tarina on keskeneräinen sointu ja jää ärsyttämään lukijaa.

Satu tai novelli

Palauta tähän viimeinen pidempi teksti eli satu tai novelli. Viimeinen palautuspäivä on maanantai 18.3.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Keskiviikko 13.3.

Erityisesti novelleissa ja romaaneissa ensimmäiset virkkeet ovat äärimmäisen tärkeitä. Alle on poimittu muutamien klassikkokirjojen aloituksia teoksesta Aloittamisen taito. Lue ne ja keksi itse eri genreihin kiinnostavia aloituksia. Riittää, että kirjoitat 1-4 virkettä jokaiseen.

Esimerkkejä aloituksista

Mikä ääretön hiljaisuus vallitsikaan erämaassa! Koko luonto ikään kuin pidätti hengitystään odottaessaan hetkeä, jona taivas suvaitsisi peittää sen alastomana värisevän ruumiin lumen pehmoisiin untuviin. (Ilmari Kianto: Punainen viiva)

Scarlet O'hara ei ollut kaunis, mutta sitä harvoin tulivat huomanneeksi ne, jotka joutuivat hänen viehätysvoimansa lumoihin, kuten Tarletonin kaksoset nyt olivat. (Margaret Mitchell: Tuulen viemää)

Äiti kuoli tänään. Tai ehkä eilen. Sain vanhainkodista sähkeen: "Äiti kuollut. Hautaus huomenna. Osanottomme." (Albert Camus: Sivullinen)

Nyt minä haluan kertoa kaiken. Ja minun on aloitettava lopusta. Muutoin en enää uskalla edetä sinne saakka. Minä tapoin kerran ihmisen." (Axel Sandemose: Pakolainen ylittää jälkensä)

Kukaan ei nähnyt että hän käveli metsän halki, kukaan ei nähnyt mitä hän kantoi. (Karin Fossum: Toisenlainen rakkaus)


Keksi aloitukset seuraaviin genreihin:

a. kauhunovelli
b. scifinovelli
c. rakkausnovelli
d. jännitysnovelli
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Valmis teksti, jonka haluan vain opettajan luettavaksi

Palauta tähän se teksteistäsi, jonka haluat vain opettajan luettavaksi ja arvioitavaksi. Palautus viimeistään keskiviikkoaamuna klo 8.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Valmis teksti, jonka saa lukea pienryhmä

Palauta tähän teksteistäsi se, jonka annat pienryhmän luettavaksi. Saat tekstistäsi suullista palautetta muilta opiskelijoilta. Palautus viimeistään keskiviikkoaamuna klo 8.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Valmis teksti, jonka annan koko ryhmän luettavaksi

Palauta tähän se teksti, jonka annat kaikille ryhmäläisille luettavaksi. Saat tekstistäsi muilta kirjallista palautetta. Palautus viimeistään keskiviikkoaamuna klo 8.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Ohjeita palautteen antamiseen

Annat tässä opintojaksossa palautetta kahdella tavalla:
a) jokaiselle kurssilaiselle lyhyt kirjallinen palaute yhdestä tekstistä ja
b) oman pienryhmäsi jäsenelle suullisesti. 

Tässä apukysymyksiä, joita voit hyödyntää, kun suunnittelet ja kirjoitat palautetta toisen opiskelijan fiktiiviseen tekstiin. Kannattaa kirjata itselle jonnekin ylös myös ne palautteet, jotka annat pienryhmäläisillesi suullisesti viimeisellä kokoontumiskerralla (ma 25.3.). 

  • Mitä mieltä olet tekstin otsikosta? 
  • Millainen aloitus mielestäsi on? (esim. mielenkiintoinen/arvoituksellinen/epätavallinen) 
  • Millä keinoilla teksti pitää lukijan otteessaan?  
  • Mikä tekstissä hätkähdytti tai hämmästytti? 
  • Millaisia tunteita koit lukiessasi? 
  • Täyttyivätkö odotuksesi? 
  • Miten olisit itse kirjoittanut eri tavalla? 
  • Mitkä sanat/lauseet/kappaleet olivat erityisen onnistuneita? 
  • Samaistuitko tekstiin? 
  • Muistuttiko tekstissä jokin asia jostakin toisesta teoksesta? (esim. elokuva) 
  • Millainen lopetus mielestäsi oli? (esim. yllättävä, tavanomainen, hauska) 
  • Oliko tekstissä avoimia kohtia, jotka jäivät lukijalle hämäriksi? Olivatko ne onnistuneita? 
  • Mitä tekstissä voisi parantaa?