Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma

Lehmon koulun toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Lehmon koulun toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Päivitetty syyskuu 2024 

 

  1. Laki velvoittaa suunnitteluun

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen kuuluu oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien velvollisuuksiin. Tasa-arvolain (8.8.1986/609 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta) mukaan oppilaitoksen on laadittava tasa-arvosuunnitelma tasa-arvon edistämiseksi. Se velvoittaa opetuksen järjestäjiä ennaltaehkäisemään sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.  

Sukupuolten tasa-arvoa tulee edistää kaikessa opetuksessa ja koulutuksessa. Lain mukaan erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilas- tai opiskelijavalintoihin, opetuksen järjestämiseen, oppimiseroihin ja opintosuoritusten arviointiin sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen.  

Tasa-arvosuunnittelu tehdään yhteistyönä koko koulun kanssa ja sillä varmistetaan, että koulussa tehdään järjestelmällistä tasa-arvotyötä. Tasa-arvosuunnittelussa luodaan yhteinen käsitys siitä, millainen on tasa-arvoinen koulu, mitkä asiat edistävät sukupuolten tasa-arvoa koulussa, millä edellytyksillä ja toimintatavoilla oppilailla on sukupuolesta riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa koulun toimintaan sekä miten puututaan häirintään ja ennaltaehkäistään sitä.  

Yhdenvertaisuuslaki (30.12.2014/1325) velvoittaa oppilaitoksia laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman, joka tukee yhdenvertaisuuden edistämistä kaikessa oppilaitoksen toiminnassa. Suomen perustuslain (11.6.1999/731) pykälän 6 mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. 

KUMMIOPPILASTOIMINTA 

Koulussamme toimii kummioppilaat, jotka valitaan neljännen luokan keväällä. Kummioppilaat huolehtivat tulevien ensiluokkalaisten kouluun kotiuttamisesta ja ohjaamisesta välituntitilanteissa. Kummioppilaat toimivat "rinnallakulkijoina" myös toisen kouluvuoden aikana. Viidennen ja ensimmäisen luokan luokanopettajat sopivat keskenään kummioppilastoiminnasta.

TUKIOPPILASTOIMINTA 

Tukioppilaat ovat 9. luokan oppilaita, jotka ohjaavat ja tukevat 7. luokkalaisia erityisesti lukuvuoden alussa. Lukuvuoden aikana he järjestävät kouluhyvinvointia- ja viihtyvyyttä edistäviä tapahtumia ja toimintaa yhdessä koko oppilaskunnan kanssa. Tavoitteena on sitouttaa kaikki toimimaan kouluhyvinvointia tukevasti. 

Tukioppilaat valitaan 8. luokan aikana hakemuksen ja haastattelujen perusteella. Heille järjestetään kaksi koulutusleiriä: toinen 8. luokan keväällä ja toinen 9. luokan syksyllä. Leirit järjestetään yhdessä oppilaskunnan hallituksen kanssa. 

VERSO eli vertaissovittelu on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka tarjoaa vaihtoehtoisen ja vapaaehtoisen tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Sovittelulla puututaan mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain. Koulussamme menetelmä on aiemmin ollut käytössä. Mikäli tarvetta ilmenee, meillä on valmius ottaa menetelmä käyttöön. 

 

OPPILASKUNTA 

Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunnan hallitus suunnittelee ja koordinoi oppilaiden keskinäistä yhteistyötä, edistää oppilaiden osallisuutta ja kuulluksi tulemista koulussa sekä ohjaa vastuuseen yhteisten asioiden hoidossa. 

Koulussa toimii oppilaskunta, jonka hallitukseen on valittu syyskuussa edustajat 2.–9. luokilta. Ensimmäisen luokan edustajat liittyvät mukaan toimintaan kevätlukukauden aikana. Edustajat valitaan luokissa äänestämällä vapaaehtoisista ehdokkaista. Oppilaskunta kokoontuu yleensä kerran viikossa pitkällä välitunnilla. 

Oppilaskunnan toiminta on tärkeä osa demokraattisten toimintatapojen oppimista. Se kehittää oppilaiden kykyjä ja taitoja toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan ja siten antaa mahdollisuuden osallistua koulun toimintakulttuurin kehittämiseen ja rakentamiseen. Oppilaskuntatoiminnassa oppilaat asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta näkyy koulun arjessa tapahtumina, kokouksina ja erilaisina tapaamisina oppilaiden ja koulun aikuisten kesken. Oppilaskunnan hallitus julkaisee lukuvuoden toimintakalenterin syksyn koulutusleirin jälkeen. 

 

VÄLKKÄRITOIMINTA

Seurakunnan ja nuorisotoimen nuoriso-ohjaajat käyvät sekä ala- että yläluokkien tiloissa järjestämässä välituntiohjelmaa säännöllisesti. Koulun kasvatus- ja hyvinvointiohjaajat ovat myös mukana välitunneilla säännöllisesti. Välkkäritoimintaohjaaja ja välkkäritoiminnan vapaaehtoiset järjestävät mm. liikunnallista ohjelmaa välitunneille ulkona ja sisällä.

 

Lisäksi: 

Yhdenvertaisuutta lisää myös se, että maksuttomia kuukautissuojia ja ehkäisyvälineitä saa oppilaat hakea oppilashuollon tilasta. 

Koulussamme on sekaryhmiä esim. liikunnassa ja käsitöissä, ja tavoitteena on myös, että näitä oppiaineita opettaa myös eri sukupuolta olevat opettajat. 

Koulussamme on sovittu oppitunneille ja kouluajalle yleiset oppimistavoitteet ja käyttäytymisodotukset, jotka koskevat kaikkia oppilaita sukupuolesta riippumatta.

Oppilaskunnan hallitus teettää lukuvuoden aikana kyselyn tasa-arvon toteutumisesta. Oppilashuoltoryhmä pitää myös Omat rajat ja turvataidot -tunnin yläluokkalaisille.

Juhlat järjestetään eri luokka-asteiden yhteistyössä eli jokaisella on mahdollisuus osallistua esiintymällä ja järjestämällä juhlia useasti yhtenäiskoulun aikana. Juhlakiertokaavion järjestys testataan ensi kertaa.