1.1. Arvot

1.2. Toimintakulttuuri, osallisuus ja vaikuttaminen

1.3. Valinnaisaineiden opetuksen järjestäminen

2.1. Työrauhan edistäminen

2.2. Yhdysluokkaopetus

2.3. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

2.4. Yhteistyö ja samanaikaisopettajuus

Samanaikaisopettajuus ja opettajien yhteistyö

Samanaikaisopetuksen toteuttaminen tyypillisin muoto on luokanopettajan ja laaja-alaisen erityisopettajan työskenteleminen saman oppilasryhmän kanssa. Kahden luokanopettajan samanaikaisopetus merkitsee kolmen perusopetusryhmän koulussa käytännössä aina sitä, että opetustuokiossa on mukana neljän eri vuosiluokan oppilaita. Tämä asettaa toiminnan suunnittelulle tiettyjä haasteita, mutta ei estä sitä. Eri-ikäisten oppijoiden toiminta suunnitellaan niin, että kaikki voivat työskennellä oman vuosiluokkansa tavoitteiden ja sisältöjen parissa. Esimerkiksi taito- ja taideaineissa käytetään työpajamuotoista työskentelyä, joka mahdollistaa useamman aikuisen läsnäolon sekä myös sen, että vanhemmat oppilaat voivat tukea ja auttaa nuorempia. Jos 4.-6.-luokkien valinnaisaineissa järjestetään vain yksi kurssi kaikille, kaksi luokanopettajaa toteuttaa kurssin yhdessä samanaikaisopetuksena. Näin tapahtuu lukuvuoden 2024-2025 Yrittäjyys-valinnaisaineessa.

Koko koulun tapahtumien järjestäminen edellyttää sitä, että kaikki henkilökunnan jäsenet osallistuvat suunnitteluun ja toteutukseen. Lukuvuoden 2024-2025 laajin ja pitkäkestoisin koko henkilökunnan ja oppilaskunnan yhteinen projekti on 18.12.2024 järjestettävä joulujuhla.

Sidosryhmäyhteistyöstä ks. luku 3.

 

Joustava esi- ja alkuopetus

Jakokosken koulun joustavan esi- ja alkuopetuksen toiminnan lähtökohta on, että koulun ensimmäisen vuosiluokan oppilaat ovat yleensä osallistuneet esiopetukseen 3-4 eri esiopetusyksikössä. Tämä tosiasia ja se, että koulua lähinkin esiopetuksen yksikkö sijaitsee Paiholassa noin kymmenen kilometrin päässä, asettavat toiminnan suunnittelulle ja toteuttamiselle haasteita.

Joustavasta esi- ja alkuopetuksesta vastaa koulunjohtaja, joka asettaa joustavan esi- ja alkuopetuksen tiimin. Tiimin muodostavat koulun puolelta 1.-2.-luokan luokanopettaja ja erityisopettaja. Esiopetuksen puolelta tiimiin kuuluvat kulloisenkin esiopetusryhmän opettaja ja tarvittaessa erityislastentarhanopettaja. Tiimi huolehtii keväisin tiedonsiirrosta Jakokosken koulun tulevien ykkösluokkalaisten osalta. Tiimin yhteistyömuotoina ovat lähi- ja etäpalaverit sekä muu yhteydenpito puhelimen ja muiden viestintävälineiden välityksellä.

Koska suurin osa Jakokosken koulun tulevista ensimmäisen vuosiluokan oppilaista tulee yleensä Paiholan päiväkodista, joustavan esi- ja alkuopetuksen yhteistyön rakenteet ovat muodostuneet näiden kahden yksikön välisiksi. Yhteinen toiminta on suunnitelmallista ja säännöllistä, mutta sitä tapahtuu pari kertaa lukukaudessa tai harvemmin. 1.-2.-luokan opettaja osallistuu kunnan joustavan esi- ja alkuopetuksen yhteisiin palavereihin.

Tulevien ykkösluokkalaisten toukokuussa järjestettävä tutustumispäivä koululla on lukuvuoden ainoa hetki, jolloin kaikki Jakokosken koulun joustavan esi- ja alkuopetuksen piirissä olevat oppilaat työskentelevät samassa paikassa. Tämän lisäksi lukuvuonna 2023-24 Paiholan esiopetuksen oppilaat vierailivat Jakokosken koululla kevättalvella 2024. Tänä lukuvuonna toimintaa jatketaan sekä lähi- että etätapaamisten muodossa (ks. Lukuvuoden tapahtumat).

2.5. Vuosiluokkiin sitomaton opetus

2.6. Joustava perusopetus

Koulun tason toiminta, yhteistyö muiden tahojen kanssa

• Koulun kerhotoimintaa sekä koulun henkilökunnan järjestämänä että Harrastamisen malli -toimintaohjelman puitteissa. Linkki koulun kerhosuunnitelmaan
• Kirjastoauto käy perjantaisin.
• Kontiolahden evankelisluterilainen seurakunta pitää aamunavauksen kolme kertaa lukukaudessa.
• Kontiolahden 4H-yhdistys järjestää koululla iltapäivä- ja kerhotoimintaa
• Koulun vanhempaintoimikunta on mukana koulun tapahtumissa ja niiden suunnittelussa.
• Kyläyhdistyksen kanssa tehdään yhteistyötä, esim. vierailu Tähtikalliolla
• Mahdollisuuksien mukaan käymme retkillä lähiympäristössä. kts. lukuvuoden tapahtumat.
• Urheiluseura Jakokosken Vesa pitää yllä hiihtolatuja. Vesa jäädyttää myös luistinradan ja huolehtii talkoilla sen ylläpidosta.
• Mahdollisesti yhteistyötä muiden kylän yhdistysten kanssa, esimerkiksi Martat.
• Lukuvuonna 2024-2025 järjestetään koko koulun joulujuhla 18.12.2024.
• Lukuvuonna 2024-2025 järjestetään 5.-6.-luokille leirikoulupäivä yhteistyössä vanhempaintoimikunnan kanssa.
• Yhteistyötä tehdään myös muiden kontiolahtelaisten alakoulujen, erityisesti muiden kyläkoulujen, kuten Varparannan, Ahokkalan, Kontioniemen, Onttolan, Selkien ja Kulhon koulujen, kanssa. Yhteistyön muotoina ovat yhteiset tapahtumat, retket ja henkilökunnan koulutukset. Nyt jo kolmatta vuotta peräkkäin pienet alakoulut (Piepi) ovat toteuttaneet yhteistyötä opetukseen liittyvissä projekteissa pitkälti Teamsin tai Google Classroomin välityksellä.

Oppilasarviointi koulussa

Jakokosken koulun arviointisuunnitelma: http://peda.net/kontiolahti/jakokosken-koulu/jso/a

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki koulun tasolla

Lukuvuonna 2024-2025 laaja-alainen erityisopettaja opettaa Jakokosken koululla kolmena päivänä viikossa, yhteensä 12h/vko. Luokanopettaja, erityisopettaja ja huoltaja tekevät tiivistä yhteistyötä parhaaksi katsomallaan tavalla (puhelimitse, Wilma, sähköposti, tapaamiset). 

Jakokosken koulu toimii lähikouluperiaatteen mukaisesti, jolloin kaikki koulumme oppilaat saavat laajaa tukea opintoihinsa ja koulunkäyntiin liittyen. Koulumme on esteetön ja henkilökuntaa koulutetaan monipuolisesti. Kouluyhteisön positiivinen asenne ja suhtautuminen on avainasemassa lähikouluperiaatteen onnistumisessa. Jokainen on hyväksytty ja arvostettu kouluyhteisössä. Koulutyössä otamme huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat. Suunnitellut ja joustavat ryhmittelyt sekä tiimityöskentely auttavat kaikkien oppilaiden oppimisessa. Luokanopettajan, erityisopettajan, ohjaajan ja kodin välinen yhteistyö on tärkeä oppilaan oppimisen tukemisessa. Koulumme henkilökuntaan kuuluvat myös kuraattori, terveydenhoitaja, joiden kanssa huoltajat ja opettajat tekevät tarvittaessa yhteistyötä oppilaan asioissa. Varhainen tuki ja puuttuminen ovat myös tärkeässä asemassa tuen oikea-aikaisessa kohdentamisessa.

Yksilöllinen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa. Moniammatillisia yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokouksia pidämme 3-4 kertaa lukuvuoden aikana. 

http://peda.net/kontiolahti/jakokosken-koulu/jso/koulunk%C3%A4ynnin-tuki

Opiskeluhuolto koulun tasolla

Kontiolahden kunnan esi- ja perusopetuksen opiskeluhuoltosuunnitelma ja Jakokosken koulun tiedot opiskeluhuoltosuunnitelmaan

Kouluterveydenhoitaja

Jakokosken koulun kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koululla parittomien viikkojen maanantaisin. Yhteyttä voi ottaa puhelimitse tai Wilma-viestillä. Koulumme terveydenhoitaja on Jenna Hynninen p. 013 330 5612

Koulukuraattori

Jakokosken koulun koulukuraattori on Terttu Meriläinen, p. 013 330 5885 tai Wilma. Hän on koululla parillisten viikkojen maanantaisin.

Koulupsykologi

Jakokosken koululla ei ole omaa koulupsykologia.

 

Käytännön kiusaamisen vastainen työ Jakokosken koulussa:

A) Ennaltaehkäisy:

KOULUN TOIMENPITEET

•Ryhmäytyminen, kummitoiminta, lähikouluperiaate (tähän liittyen tai muutenkin: suvaitsevaisuus ja hyväksyvä ilmapiiri)

•Vahvuusajattelu ja positiivinen pedagogiikka

•ProKoulu: yhdessä laaditut käyttäytymisen tavoitteet ja positiivisen palautteen avulla käyttäytymiseen puuttuminen

•KiVa Koulu –malli: asennekasvatus ja ilmapiiri (oppitunnit): kiusaamisen vähentämisessä ja ennalta ehkäisemisessä korostetaan jokaisen oppilaan vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista

•Omat seulat (kiusaamiskyselyt, sosiogrammit ym.)

•Seudullinen opetussuunnitelma luku 5 (kurinpitokeinot): Kasvatuskeskustelu on ensisijainen keino ennen jälki-istunnon antamista puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasiallisen käyttäytymiseen. Varsinaisia kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen

•Pedagoginen keskustelu ja aikuisten yhteinen linjanveto siitä, mikä on ja mikä ei ole hyväksyttävää, sekä yhteinen näkemys puuttumisesta/toimintamalleista. Kiusaamiseen puuttuminen on aina aikuisen tehtävä!

•Välituntivalvontaa on lisätty, jolloin silmäpareja on enemmän välitunneilla näkemässä tilanteita.

•Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän toiminta kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja siihen puuttumisessa

•Matala kynnys puuttua (nollatoleranssi); kaikkeen tietoon tulleeseen puututaan!

 

KODIT/HUOLTAJAT

•Kodin ja koulun välinen avoin yhteistyö

•Koulumatkoilla tietoon tulleet tapaukset keskustellaan koulussa, mutta niistä ei koulu ei voi esim. määrätä kurinpitotoimia niistä. Koulumatkat ovat oppilaan vapaa-aikaa ja vastuu niistä on huoltajalla.

•Samoin somessa/WhatsAppissa tms. oppilaan vapaa-ajalla tapahtuvista asioista keskustellaan jatkuvasti koulussa, myös ennaltaehkäisevästi. Päävastuu on kuitenkin huoltajalla.

•Vanhemmat tai vanhempaintoimikunta voivat olla aktiivisia kiusaamisen vastaisessa työssä. He voivat osallistua koulun kiusaamisen vastaisen kampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen tai kiusaamisen vastaisen toimintamallin kehittämiseen sekä tehdä läheistä yhteistyötä opettajien kanssa

 

B) Kiusaamisen tullessa ilmi:

•KiVa Koulu –toimintamalli: mahdollisimman tehokas puuttuminen!

1.Tilanteen selvitys välittömästi. Jos kyse kiusaamisesta, viedään tapaus KiVa-tiimin käsittelyyn (selvittämiskeskustelu)

2. Tiedotus huoltajille heti!

3.Seurantakeskustelu

•Kuraattori, terveydenhoitaja, koulupsykologi tarvittaessa mukaan

•Yksilöllinen opiskeluhuoltoryhmä

 

C) Toimintamalli kiusaamisen selvittelyn jälkeen:

•KiVa Koulu -mallin mukainen seuranta: toimintaa on seurattu, ja pidetty seurantakeskustelu, jossa on todettu kiusaamisen loppuneen. Jos ei, edetään KiVa Koulu -mallin mukaisesti. Myös kurinpidolliset keinot ovat käytössä, sekä opiskeluhuollollinen tuki, tarvittaessa myös poliisi.

•Seuranta on tärkeätä, sillä kiusaaminen voi alkaa helposti uudelleen!

 

D) Kiusaamisen määrittelyä:

•Eri mieltä oleminen ja riitely kuuluvat ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja syntyvät tilanteissa, missä ollaan eri mieltä tai halutaan eri asioita.

•Riitojen ja erimielisyyksien avulla voidaan oppia käsittelemään erilaisia tunteita ja sovittelemaan riitoja.

•Riidat ja erimielisyydet ovat yleensä nopeasti ohimeneviä, mutta voivat silti satuttaa toista ja silloin asiaa on soviteltava.

•Sopimaton, epäkunnioittava, välinpitämätön ja huono käyttäytyminen ei ole kiusaamista, mutta se vähentää toisten viihtyvyyttä, vie koulusta työilon ja usein myös työrauhan. Sekin vaurioittaa ystävyyttä, yhteishenkeä ja ihmisten välistä kanssakäymistä ja on siksi väärin.

•Kiusaamista on se, että sama oppilas joutuu toistuvasti ja tahallaan yhden tai useamman henkilön kiusaamisen kohteeksi.

•Hiljaista kiusaamista on esimerkiksi ryhmästä eristäminen, selän takana puhuminen, tuijottaminen, ilmeily, selän kääntäminen, vaikeneminen.

•Sanallista kiusaamista on esimerkiksi nimittely, juoruilu, ilkkuminen, nauraminen, kuiskuttelu ja uhkailu.

•Fyysinen kiusaamista on esimerkiksi töniminen, tavaroiden ottaminen ja piilottelu, vaatteista repiminen ja lyöminen.

•Kännykän ja netin välityksellä kiusaamista on esimerkiksi huhujen levittäminen, töykeät ja ilkeät kommentit, uhkailu ja ärsyttäminen, noloksi tekeminen ja nöyryyttäminen, kiristäminen, ahdistelu ja häirintä, yksityisen tiedon jakaminen, ryhmästä eristäminen ja poissulkeminen tai ryhmään lisääminen luvatta.

 

E) Milloin kiusaaminen on rikos?

Selvittämiskeskustelut eivät aina ole riittävä toimenpide. Joissakin, esimerkiksi fyysistä väkivaltaa sisältävissä tapauksissa on syytä ryhtyä rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin. Ennen toimiin ryhtymistä tulee kuitenkin varmistaa, täyttyvätkö lain edellyttämät rikoksen tunnusmerkit. Lisäksi tarvitaan todisteita ja todistajia, jotka voivat vahvistaa tapahtuneen. Asian eteneminen oikeuskäsittelyyn edellyttää rikosilmoituksen tekemistä, esitutkintaa ja syyteharkintaa.

Esimerkiksi pahoinpitely ja alle 18-vuotiaaseen kohdistunut lievä pahoinpitely ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia, jotka poliisi tutkii aina, vaikkei kohteeksi joutuneella olisi rangaistusvaatimuksia. Pahoinpitelytilanteissa tutkintapyynnön poliisille voivat tehdä kiusatun vanhemmat tai kiusattu itse. Myös koulu voi tehdä ilmoituksen pahoinpitelyrikoksesta.

Vaikka rikoslain mukaan nuoren rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana, jo tätä nuorempi on kuitenkin vahingonkorvausvastuussa aiheuttamistaan vahingoista. Jos alaikäinen henkilö on aiheuttanut vahingon (esimerkiksi rikkonut toisen omaisuutta) tahallaan, voidaan hänet tuomita maksamaan uhrille täysi korvaus. Korvaus voidaan tarvittaessa periä hänen ensimmäisestä palkastaan.

 

Millaisesta rikoksesta kiusaamisessa voi olla kysymys?

Kiusaaminen voi olla laiton uhkaus. Laiton uhkaus saattaa olla suullista uhkailua, se voi olla kirje, tekstiviesti tai sähköposti tai fyysistä uhkailua esim. aseella. Uhkaus kohdistuu yksilön fyysiseen tai henkiseen koskemattomuuteen.

Perättömien tietojen levittäminen tai toista häpäisevien asioiden kertominen voivat olla rangaistavia, jos teot täyttävät rikoslain kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Kunnianloukkaukseen voi syyllistyä esittämällä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että se vahingoittaa loukattua tai aiheuttaa tälle kärsimystä. Kunnianloukkaukseksi luetaan myös sen aiheuttaminen, että loukattu joutuu halveksunnan kohteeksi.

Ruumiillinen väkivalta, toisen terveyden vahingoittaminen, täyttää rikoslain pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön, ja siitä voi seurata rangaistus, joka voi olla sakoista kahteen vuoteen vankeutta. Pahoinpitely on ns. virallisen syytteen alainen rikos. Tämä tarkoittaa rikoksia, jotka poliisi tutkii aina, vaikka uhri ei haluaisikaan tekijälle rangaistusta. Lievässä pahoinpitelyssä aiheutetaan toiselle fyysistä kipua, josta ei jää pysyvää jälkeä.

 

Kodin ja koulun yhteistyö koulun tasolla

Kodin ja koulun yhteistyössä Jakokosken koulu asettuu avoimeen dialogiin kotien kanssa. Koulun toiminnasta, oppilaan edistymisestä opinnoissaan, oppilaiden välisistä konflikteista ja muista koulunkäyntiin liittyvistä asioista tiedotetaan koulun puolelta riittävästi ja oikea-aikaisesti. Yksittäistä oppilasta koskevissa asioissa tiedotusvastuu on ryhmänohjaajalla. Opettajat voivat myös sopia muita tilanteeseen sopivia tiedotusratkaisuja. Kokonaisvastuu tiedottamisesta on koulunjohtajalla, joka vastaa myös koko koulua koskevasta tiedottamisesta. Tiedottaminen tapahtuu Wilma-järjestelmän kautta tiedottein tai viestein. Huoltajia kannustetaan matalan kynnyksen yhteydenottoihin ja oppilaan koulunkäynnin kannalta oleellisten asioiden tuomiseen koulun tietoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on oppilaiden etu.

Kodin ja koulun yhteistyössä merkittävässä osassa on vanhempaintoimikunta. Vanhempaintoimikunta, johon on vapaa osallistumisoikeus kaikilla Jakokosken koulun huoltajilla, kokoontuu koululla 2-3 kertaa lukukaudessa. Vanhempaintoimikunnan kokouksissa on mukana koulun edustajana koulunjohtaja. Vanhempaintoimikunta tuo tarvittaessa esille huoltajien näkemyksiä koulun suuntaan. Koulunjohtaja käyttää kokouksissa puheenvuoron, jossa kertoo koulun kuulumisista ja valmistelussa olevista asioista. Vanhempaintoimikunnan kokouksista kirjoitetaan muistio, joka julkaistaan Wilmassa tiedotteena.